Suomi, Venäjä, Ukraina, EU

EU:n ulkoministerit kokoontuivat tänään päättämään
talouspakotteista Venäjää vastaan seurauksena Krimin miehityksestä ja
kansanäänestyksestä. Idänpolitiikan oppia jo Kekkosen ajalla saanut Keskustan ikiliikkuja
Paavo Väyrynen tuomitsi jo hankkeen Suomen taloudelle tuhoisana. UPIn johtaja
Teija Tiilikainen vastasi Väyryselle ja ilmaisi, että kyse on Euroopan
kokonaisturvallisuudesta, jonka vuoksi pakotteet pitää hyväksyä aukottomasti.

Molemmat Venäjän toimenpiteet, miehitys ja kansanäänestys,
ovat kansainvälisoikeudellisesti tuomittavia, tästä ollaan kansainvälisesti ja
suomalaisessa poliittisessa kentässä huomattavan yksimielisiä. Lähinnä analyysi
poliittisista realiteeteista vaihtelee. Toiset näkevät, että kyse on EU:n
yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan testistä. Siinä todellisuudessa
vaaditaan EU:n yhtenäisiä talouspakotteita sen osoittamiseksi, että EU
puolustaa kansainvälisen oikeuden pelisääntöjä ja kumppaneitaan sotilaallista
öykkäröintiä vastaan.

Toinen joukko katsoo tilannetta puhtaasti reaali- ja
geopoliittisten silmälasien läpi. Siinä todellisuudessa Krimin miehitys on fait
accompli, tapahtunut tosiseikka, joka ei tule miksikään muuttumaan, pakotteita
tai ei. Siinä todellisuudessa Suomi on maantieteellisesti haavoittuvassa
asemassa oleva pieni valtio, jolla ei ole sitovia turvatakuita miltään vakavasti
otettavalta taholta. Eivätkä edes ne Suomen lähivaltiot, joilla tällaiset
takuut paperilla on, voi olettaa tosipaikan tullen ehtivänsä saada mitään
todellista apua ennen kuin miehitys on yhtä lailla tapahtunut tosiseikka kuin
Krimin tilanne.

Jälkimmäisen analyysin vallitessa Venäjän energiatuonnista
riippuvaisella Euroopalla, joka on viimeisen 20 vuoden aikana
järjestelmällisesti ajanut alas asevelvollisuusarmeijansa ja kykynsä käydä täysimittaista
sotaa ei ole edellytyksiä alkaa isottelemaan asiassa. Erityisen heikko asema on
Suomella, jonka viennin kohdemaista Venäjä on ainoa, jonka kansantalous kasvaa
ja jonne on olemassa logistisesti järkevä maayhteys.

Realismia vai
suomettumista?

Reaalipoliittisen linjan kritisoijien pohjimmainen argumentti
on, että läntiseen leiriin ryhmittymisen vastustaminen on suomettumista ja
Venäjän intressille alistumista. He myös arvioivat, että pelkästään riittävän
vahva affiliaatio läntisiin instituutioihin ehkäisee Venäjän halua
konfrontaatioon.

Pitää kuitenkin muistaa, että Venäjä on jo nyt ollut valmis
vaarantamaan lyhyellä aikavälillä taloudellisen vakautensa ja ulkopoliittiset
suhteensa saavuttaakseen sotilaspoliittisesti välttämättömiksi katsomiaan
tavoitteita. Yksi tällainen prioriteetti on ollut, että Suomi pysyy
ystävällismielisenä ja liittoutumattomana maana, jolla on vakaa tahto pitää
kaikki vieraat joukot poissa alueeltaan. Kun otetaan huomioon, että Venäjä on
katsonut Ukrainan kohdalla jo taloudellisen lähentymisen tällaisen riskin
syntymiselle, on selvää että avoin osapuoleksi ryhtyminen Krimin kriisissä ei
vahvista venäläisten luottamusta.

On myös kysytty, että jos Putinille ei nyt panna kovaa kovaa
vastaan, missä hän pysähtyy vai pysähtyykö ylipäätään? Kysymys on
epärelevantti, sillä jos Putinilla (tai Kremlillä) on todella halu lähteä
runttaamaan länteen, ei Euroopassa tällä hetkellä ole yksiäkään asevoimia,
joilla olisi valmius sitä estää.

Aikanaan NATOn parhaana eurooppalaisena armeijana pidetyllä
Bundeswehrillä on tuoreimpien kalustohankintojen jälkeen vähemmän
taistelupanssarivaunuja kuin Suomen puolustusvoimilla, joiden suorituskyky on
arvioitu riittämättömäksi koko maan puolustamisen kannalta.

Suomen puolueettomuus
ja liittoutumattomuus

Pääministeri Jyrki Katainen antoi eilen lausunnon, jossa hän
totesi ettei Suomi ole puolueeton valtio. Lausunto on linjassa silloisen
ulkoministeri Alexander Stubbin 2008 antaman kanssa. Myös presidentti
Martti Ahtisaari on todennut haastattelussaan 2012, että Suomen ulkopoliittinen
doktriini muuttui jo 1990-luvun puolivälissä EU-jäsenyyden ja sen sopimusten
sisältämien solidaarisuusklausuulien myötä.

On huomattavaa, että vaikka Suomen taloudellis-poliittinen
sitoutuminen oikeusvaltioperiaatetta, parlamentaarista demokratiaa,
kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksia kunnioittamaan pyrkivien valtioiden
joukkoon esim. EU:n kautta vie uskottavuutta puolueettomuusväittämältä,
kyseisen tosiseikan vahva esiintuominen liittyy yleensä tiettyyn poliittiseen
suuntaukseen. Yleisin ”Suomi ei ole puolueeton” on NATO-jäsenyyden kannattajien
keskuudessa.

Vaikka EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka onkin
sinänsä kannatettava, kokonaisturvallisuutta vahvistava tavoite, on realismia
myöntää, ettei sen taustalla ole todellista voimaa. Bryssel, sen enempää kuin
Berliini tai Pariisikaan ei myöskään kanna vastuuta itärajalla pakotteiden
myötä mahdollisesti syntyvistä ongelmista, taloudellisista vahingoista
puhumattakaan. Ilman vastuuta ei voida tehdä päätöksiä.

Tämän takia olisikin Suomelta viisas veto linjata, ettei se
ole mukana tänään päätetyissä pakotteissa. Suomi ei ehkä ole puolueeton, mutta
sen olisi viisaampaa käyttäytyä siten kuin se olisi niin kauan, kun
sitoutumisemme vastineeksi meille ei ole annettu takeita turvallisuudestamme.
Puolueellisuus ilman liittoutumista on politiikkaa, jossa EU:n suuret jäsenmaat
saavat meidän tukemme ilman että se voisi maksaa heille mitään.

Tutustumalla länsimaiden liittolaisilleen antamien
turvatakuiden toteutumista koskevaan wikipedia-artikkeliin voi myös pohtia, kuinka
sitovat turvatakuut tarvitaan. Tai halutaanko Suomeen liittolaismaiden tukikohtia
tai EU-armeijaa. Mikäli vastaus jälkimmäisiin kysymyksiin on ei, pidän
viisaimpana politiikkaa, jossa Suomi edelleenkin ilmaisee tahtonsa ehkäistä
tarvittaessa asevoimalla alueensa käytön vihamieliseen toimintaan mitä tahansa
naapurivaltiotaan vastaan. Silloin emme itsenäisestikään osallistu toimintaan,
joka lisää jännitteitä lähiympäristössä.

Kansainvälisessä politiikassa pienen valtion on parempi olla
lääkäri kuin tuomari.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu