Habemus Sote – Nyt pitää viedä maaliin varhaiskasvatuslain uudistus!

Hallitus sai yhdessä opposition kanssa aikaiseksi sovun
sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa. Vaikka mallin
toteuttamisen yksityiskohdista joudutaan vielä keskustelemaan erikseen, nyt on
valittu se runko, jonka ympärille voidaan alkaa koota muskeleita joilla
sosiaali- ja terveysalan mittavat haasteet saadaan selätettyä.

Työ ei kuitenkaan ole valmis, vaan vielä on tehtävä muut
hallituskaudelle luvatut kauaskantoiset uudistukset. Enkä nyt puhu
kuntauudistuksesta, jonka tavoite työssäkäyntialueiden kokoisten suurkuntien
luomisesta jää nyt paljon heikommin argumentoiduksi. Pakkoliitostarve tulee
katoamaan nyt, kun 40-60 % kunnan budjetissa olleista tehtävistä siirtyy pois
niiden vastuulta. Tämä vaakunat, kunnanjohtajat ja muut virkamiestehtävät
turvaava lehmänkauppa lienee se syy, jonka takia Keskusta oli valmis suostumaan
keskitettyyn sotemalliin.

Demareille se ei toki tunnu missään. Meille oli ensiarvoisen
tärkeää, että kaikille turvataan yhdenvertaisesti palvelut postinumerosta ja kuntarajoista
riippumatta. Ei se, tuotetaanko palvelut kunnassa, maakunnassa vai ervassa.
Kuntalaki tullaan joka tapauksessa uudistamaan, samalla perkaamaan läpi kuntien
tehtävät ja antamaan viitat sille, miten jatkossa olisi järkevintä päättää
esim. kaavoituksesta, liikenteestä ja toisen asteen opetuksesta.

Varhaiskasvatus
ansaitsee enemmän huomiota

Tärkein jäljellä oleva lakiuudistus tällä hallituskaudella on
varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Uudistuksesta tekee
äärimmäisen tärkeän se, että aiempi lainsäädäntö on lähtenyt lähtökohdista,
jossa päiväkodit ovat ensisijaisesti hoitopaikkoja, jotka mahdollistavat
vanhempien työssäkäynnin.

Tutkimus ja yhteiskunnan muutokset ovat kuitenkin
osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus edistää lasten oppimisvalmiuksia ja
sosiaalisia taitoja. Etenkin luovuuden, kielellisen ja taiteellisen kyvykkyyden
kaltaiset ominaisuudet kehittyvät jo varhaislapsuudessa. Siksi varhaiskasvatus
pitää nähdä osana koulutusjärjestelmää ja lapsen oikeutena.

Keskeistä on erityisesti se, että varhaiskasvatus tasaa
sosiaalisesta taustasta kumpuavia luokkaeroja. Kun tiedämme, että olemme
siirtyneet viime vuosikymmenet kohti jähmettyneempiä yhteiskuntaluokkia, on
syytä tukea sellaisia uudistuksia, jotka polkaisisivat terveen luokkien välisen
sekoittumisen uudelleen käyntiin. Varsinkin, kun nykyisten eriarvoistavien
rakenteiden korjaaminen vaatisi parhaissakin poliittisissa ja taloudellisissa
olosuhteissa useita vuosia, ellei vuosikymmenenkin.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Asiantuntijat ja ammattijärjestöt ovat siitä pitkälti yksimielisiä:
Tarvitaan enemmän pedagogisesti pätevää opetushenkilöstöä ja pätevyydet on
nykyistä paremmin tunnistettava. Jokainen lapsi pitää kohdata ja laatia
henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsella pitää olla subjektiivinen
oikeus saada lastentarhanopettajan suunnittelemaa pedagogista toimintaa
silloinkin kun tarvetta kokopäivähoitoon ei ole. Tämä voi toteutua esimerkiksi
4-5 tunnilla varhaiskasvatusta päivittäin. Henkilökunnan määrää erityisesti
pienimpien lasten (alle 3 vuotta) ja esiopetusikää lähestyvien (4-5) vuotta
ryhmissä on lisättävä ja henkilöstömitoitus kirjattava lakiin. Päiväkodin
johtajalta on vaadittava soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja
hoitohenkilökunnan mahdollisuutta lisäkoulutukseen ja pätevyystasonsa
korottamiseen on helpotettava.

Varhaiskasvatus on
investointi tulevaisuuteen

Parantamalla vaipoissa olevien ja vielä syntymättömien
polvien oppimisvalmiuksia teemme heidän elämästään parempaa. He osaavat
hyödyntää kykyjään, nauttivat uuden oppimisesta ja luovat uutta. He menestyvät
tulevaisuuden yhä enemmän uuden omaksumista, itseohjautuvuutta ja monipuolisia
taitoja vaativassa työelämässä. Yksinkertaiset, ikävystyttävät ja helpot
työtehtävät kun tulevat siirtymään yhä enemmän koneille. Jos koneet tekevät
työstä monille tarpeetonta, he osaavat myös hyödyntää vapaa-aikaansa siten että
se lisää heidän kykyään nauttia elämästä.

Siksi Antti Rinnekin kannattaa ohjelmapaperissaan (s. 17) kaikille lapsille oikeutta
laadukkaaseen varhaiskasvatukseen 4 tuntia päivittäin. Se on juuri sopivasti
pienelle lapselle, loppupäivä on hyvä käyttää leikkiin ja lepoon. Sitä voi
harjoittaa hyvin kotona, päiväkodissa, puistossa tai perhepäivähoidossa.

Toivottavasti hallitus saa sote- ja kuntalain uudistusten lisäksi vietyä maaliin uudistukset, jotka takaavat tuleville sukupolville oikeuden paitsi toisen asteen opiskelupaikkaan, myös pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Silloin ollaan lama-ajan haasteista huolimatta valettu luja perusta uudelle kasvulle ja menestykselle myös tulevaisuudessa.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu