Vasemmiston populismi pistää sylettämään

Heikki Patomäki julkaisi eilen Puheenvuorossa blogin otsikolla Stubbin ja Rinteen hallituksen leikkaukset, joka huomioitiin aina Uuden Suomen uutisoinnissa asti. Blogissaan Patomäki väittää, että kaikki kasvupakettiin merkityt menot ovat pelkkää silmänlumetta joka ei tule toteutumaan, vaan ainoastaan veronalennukset, kooltaan 280 miljoonaa, toteutetaan.

Patomäen ajatus tuntuu kulkevan jotenkin siten, että hallitukset ja puolueet tekevät ratkaisuja lainkaan ajattelematta sen enempää valtiovallan yleistä uskottavuutta kuin sitäkään, että useat tärkeät investoinnit ja hankkeet ulottuvat yli vaalikausien. Jokaisen hallituksen on kunnioitettava aiempien työtä ja alulle saattamia toimenpiteitä, jotta se voisi itse luottaa omien hankkeidensa jatkuvan oman kautensa jälkeen.

Tempoileva kaikki mulle heti nyt -politiikka, jota harjoitettiin esimerkiksi Kreikassa, johti vain siihen, että aina vallan vaihtuessa edellisen vallanpitäjän työ revittiin alas ja niin mistään ei koskaan tullut valmista. Konsensukseen perustuvaa päätöksentekoa vastaan on viime vuosina hyökätty niin äärivasemmistosta kuin oikeistostakin ja arvosteltu sen olevan liian hidasta, mutta radikalismiin perustuva politiikka sen sijaan ei mene minnekään.

Ja vaikka asian miten päin tahansa kääntäisi, Patomäen vaatima useiden miljardien investointipaketti ei olisi toteutettavissa, saati laitettavissa käytäntöön yhdeksässä kuukaudessa, joka on uuden hallituksen toimikausi. Investoinnit kun täytyy aina suunnitella ja valmistella. Sen jälkeen pitää vielä hankkia työvoima ja muut tuotannontekijät, ennen kuin rahaa todella päästään käyttämään.

Vasemmisto-oppositiolla hätä kädessä

Minihallitusneuvotteluiden sujuminen yllättävän helposti ja nopeassa aikataulussa yllätti opposition. Erityisen iso hätä tuli Vasemmistoliitolle, joka viime kehysriihen jälkeen lähti ovet paukkuen ja julisti hallituksen olevan fiasko josta tulee vain myrkkyä ja kärsimystä köyhälle kansalle.

Nyt tehdyt sitoumukset työllistäviin investointeihin päästöjä ja ruuhkia vähentävien, edullisen ja tiiviin kaupunkirakentamisen mahdollistavien liikennemuotojen kehittämiseksi ja pieni- ja keskituloisten verotuksen alentamiseksi ovat juuri niitä toimia, joiden puutteen vuoksi Vasemmistoliitto hallituksen keväällä jätti.

Patomäen arvostelemista 280 milj. veronalennuksista 70 miljoonaa kuluu lapsivähennykseen, jolla kompensoidaan lapsilisien 8 euron leikkaus kehysriihessä. Vähennys hyödyttää erityisesti ansiotuloveroa maksavia pieni- ja keskituloisia perheitä, joille aiempi leikkaus ei kompensoidu muiden sosiaalietuuksien nostoilla. Lopuista suurin osa (150 milj.) on kolmen alimman ansiotuloveroluokan inflaatiotarkastusta, jolla siis estetään tavallisten palkansaajien verotuksen kiristyminen.

Patomäki väittää amerikkalaisiin esimerkkeihin vedoten, että veronkevennyksillä elvyttäminen ei toimi. Tämä on kuitenkin virheellinen väite, sillä Suomen veroaste ei ole verrannollinen huomattavasti alemmalla tasolla olevaan amerikkalaiseen ja verojärjestelmäkin on tyystin erilainen. Kotitalouksien säästöasteita tarkastelemalla voi helposti varmistua siitä, ettei esimerkiksi lapsiperheille suunnattu veronalennus katoa sukanvarteen tai osakesijoituksiin, vaan palautuu välittömästi kotimaiseen kulutukseen.

Kummallista on sekin, miten Patomäki pitää katastrofaalisena sitä, että hallitus on omaksunut Stubbin linjan, jossa pyritään siihen, että veroaste olisi 39 % ja julkisen sektorin koko BKT:stä alle 50 % (tällä hetkellä se on noin 20 %. Julkisen sektorin osuus menoista toki on noin 58 %, mutta yksityisen sektorin osuus toisaalta yli 130 %). Sillä Patomäki tulee asettuneeksi vanhan parodiademarin asemaan, jolle tärkeintä on mahdollisimman ankara verotus ja suuri julkinen sektori.

Itse pidän Stubbin molempia tavoitteita varsin hyvinä, sillä reunaehdolla että julkisen sektorin supistuminen on seurausta työllisyysasteen ja kansanterveyden kohentumisesta ja sitä kautta sosiaaliturva- ja terveydenhoitomenojen pienenemisestä. Kun työllisyysaste nousee ja tuottaa enemmän veronmaksajia rahoittamaan supistuvia julkisia menoja, niin on mielestäni varsin luontevaa keventää etenkin työn verotusta.

Tosiasiat soisi tunnustettavan

Heikki Patomäen kritiikkiin voi yhtyä siltä osin, että Suomi todella tarvitsisi nyt tehtyjä päätöksiä suuremman luokan kasvupaketin, jossa tehtäisiin selkeitä lisäpanostuksia esimerkiksi yliopistojen rahoitukseen. Samalla pitäisi lähteä rakentamaan väyliä sille, miten julkisrahoitteisen tutkimuksen seurauksena syntyneitä oivalluksia ja läpimurtoja voitaisiin hyödyntää viennissä esimerkiksi tutkijoiden oman yritystoiminnan kautta.

Julkiseen korjausvelkaan erityisesti kiinteistöjen ja rataverkon osalta olisi puututtava vahvemmin ja asuntotuotantoon olisi pitänyt jo panostaa. Samoin ilmastonmuutokseen ja riippuvuuteen ulkomaisesta energiasta olisi vastattava panostamalla kotimaiseen, kestävään ja hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon.

Patomäki kuitenkin unohtaa, ettei sen enempää SDP kuin mikään muukaan puolue ole yksin päättämässä asioista ja niin kauan kuin Suomi on demokraattinen valtio, näin ei tule koskaan olemaan. Eduskuntapuolueiden enemmistön mielestä tällainen julkisten investointihankkeiden mittakaava olisi huono idea, joten olisi ihmeellistä, että sellainen voitaisiin silti toteuttaa. Siksi kukin puolue voi saada asioita läpi vain oman poliittisen painoarvonsa mukaan. Siihen vaikuttaa paitsi paikkaluku eduskunnassa, myös se, onko hallituksessa vai oppositiossa.

Patomäeltä voisikin kysyä, että mitä työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantavia investointeja ja rakenteellisia uudistuksia Vasemmistoliitto on saanut aikaiseksi oppositiosta?

Niin, ei yhtäkään.

Kansalaisten kannattaakin vaaleissa miettiä, haluavatko he äänestää puoluetta jonka ensisijainen tavoite on harjoittaa populistista besserwisseröintiä, vai puoluetta, joka oikeasti haluaa tehdä asioita ihmisten hyväksi.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu