Yrittäjän päivä

Tänään vietetään kansallista yrittäjän päivää. Yrittäjille on ilmaantunut säännöllisesti ainakin juhlapuheissa paljon ystäviä poliitikkojen keskuudesta. Kuka lupaa vähentää byrokratiaa, kuka turhaa sääntelyä, kuka alentaa verotusta. Kasvun sanotaan syntyvän yrityksissä ja start-upeissa nähdään Suomen tuleva taloudellinen selkäranka.

Kumman hitaasti tuntuu kuitenkin etenevän yrittäjien aseman kohentuminen tai yritystoiminnan vilkastuminen. Toisaalta, osa tavoitelluista keinoista herättää suorastaan hämmennystä. Esimerkiksi mitä hyötyä olisi koeajan pidentämisestä yli neljään kuukauteen? Luulisi kolmannesvuodessa jo selviävän, onko työntekijä tekevä ja soveltuva paikalleen vai ei. Lähinnä hyötyjäksi voisi ajatella jonkun suuren yrityksen, joka voisi käyttää pidennettyä koeaikaa nuorten ja tietämättömien työntekijöiden kiristämiseen lain tai työehtosopimusten vastaisiin työaikoihin.

Sääntelyn purkamisesta aitoon yhteistoimintaan

Tällaisia suuryrityksiä pienten kustannuksella suosivia vaikutuksia tuntuisi olevan useimmilla muillakin sääntelynpurkuesityksillä. Julkinen sääntely, silloin kun se on reilua ja perustuu järkeviin perusteisiin, on aina pienten suoja isompia ja vahvempia vastaan. Suomen ongelma tuntuu olevan pikemminkin viranomaisilta puuttuva asiakaspalveluasenne ja halu löytää järkeviä ratkaisuita eri tyyppisille yrityksille ja niiden työntekijöille. Esimerkiksi työsuojelun tehtävähän on suojella työntekijöitä työssä ilmeneviltä vaaroilta ja huolehtia siitä, että vaarat työyhteisössä tiedostetaan ja niitä torjutaan asiallisesti.

Tavoitteen ei koskaan pitäisi olla jonkin suunnitelman, pöytäkirjan tai kirjanpidon olemassaolo, vaan jonkin vaaran tai epäkohdan reaalinen poistaminen. Tässä asiassa ay-liikekin voisi ottaa aloitetta käsiinsä ja avata yhteyksiä oman alansa uusiin ja pienempiin yrityksiin. Kun EK ei tunnu juuri pienyritysten asiasta kiinnostuneen ja Suomen Yrittäjät ei työmarkkinapöytiin pääse, niin joku voisi pyrkiä aidon yhteistoimintahengen käynnistämiseen. Olisi löydettävä sellaisia konkreettisia keinoja, jolla yhdistettäisiin kohtuullisten työehtojen puolustaminen pienentyneen yrityskoon ja yritysten lyhentyneen elinkaaren vaatimuksiin.

Konkreettisiin avauksiin

Pienyritysten asemaa vastuullisella tavalla parantava uudistus olisi esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkan sivukulujen hoitaminen verovaroista. Näin suurin kynnys yrityksen laajentamisessa saataisiin alemmaksi ja tuettaisiin kasvuhakuisuutta. Työnantajan vastuiden kasvu työntekijöiden määrän kasvaessa voisi olla progressiivinen. Samalla uusien työntekijöiden ottamista voitaisiin helpottaa hoitamalla sivukuluja määräaikaisesti julkisen kassan kautta. Näin yritysten maksamille yhteisöveroillekin syntyisi paremmin vastinetta.

En pitäisi pidemmällä aikavälillä huonona asiana sitäkään, että pienyritykset lähtisivät EK:n huomasta ja Suomen Yrittäjistä muodostuisi uusi työnantajapuolen työmarkkinaosapuoli. Ovathan palkansaajatkin kolmessa keskusjärjestössä ja työnantajillakin oli varsin vähän aikaa sitten kaksi keskusjärjestöä. En usko, että tällainen paremmin todellisuutta vastaava työmarkkinaosapuolten muodostuminen synnyttäisi vastustusta ainakaan palkansaajapuolella.

Yrittäjähenkeä valtioonkin

Laman olosuhteissa tärkein este kasvun muodostumiselle on kuitenkin hiipunut kysyntä, haluttomuus kantaa investointiriskiä ja luotonsaannin niukkuus. Kysynnän elpyminen on välttämätön edellytys uusien toimialojen syntymiselle, sillä vaikka ohjelmisto- ja pelialalla on mahdollista kansainvälistyä heti ilman suuria alkupääomia tai vahvaa kotimaista pohjaa, tämä ei päde perinteisemmillä toimialoilla tai edes palveluviennin osalta.

Tämän takia valtiovallan tulisikin olla aktiivinen ja tulevaisuusorientoitunut tutkimusrahoituksen kehittämisessä ja kannustaa tutkijoita jalostamaan tuloksiaan konkreettisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, jolloin ne myös palvelisivat yhteiskuntaa parhaiten. Tällaisia ideoita voi syntyä aivan yhtä hyvin filosofiassa tai kulttuuritutkimuksessa kuin perinteisesti tuottaviksi koetuissa luonnontieteissä ja tietojärjestelmätieteissä.

Kysyntäelvytyksellä tulonsiirtojen kautta voi olla vahvojakin passivoivia vaikutuksia, mutta vaikkapa palkkaamalla ihmisiä tutkimushankkeisiin, yrittäjyysvalmennukseen tai sellaisiin talouden toimintaedellytyksiä parantaviin infrastruktuurihankkeisiin joissa on mahdollisuus uuden kokeilemiselle saadaan samaan aikaan vahvistettua kotimaista kysyntää ja edistettyä yritystoiminnan edellytyksiä.

Oikein hyvää yrittäjän päivää kaikille!

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu