Mitä Kokoomus oikein meinaa?

Molemmilta pääporvaripuolueilta on julkaistu nyt ”strateginen hallitusohjelma”. Kokoomuksen paperi tuli eilen. Siinä esitetään tulevalle hallituskaudelle viisi keskeistä toiminta-aluetta: työ, osaaminen (koulutus), hyvinvointi (palvelut), ympäristö ja kansainvälinen yhteistyö. Ohjelman yhteydessä ovat täsmentyneet myös kykypuolueen keskeiset talousluvut: julkinen sopeutustarve on yhteensä 5 miljardia, josta 3 miljardia valtiontaloudesta ja 2 miljardia kunnilta.

Samaan aikaan Kokoomus esittää melko hurjia vaalilupauksia: yritysverotuksessa Viron malliin siirtyminen (kustannus n. 2 miljardia euroa), tuloverotuksen alennus kaikissa luokissa (toiset 2 miljardia), leikkauksista pidättäytyminen koulutusmenoissa (n. neljännes julkisista menoista) ja puolustusmenoista ja poliisitoimesta (vajaat 3,5 mrd. € kuluvana vuonna). Samaan aikaan on todettu, että sopeutuksen 50-50 -säännöstä veronkorotusten ja menoleikkausten suhteen tulee siirtyä 0-100 sääntöön.

Lyhyellä matematiikalla tästä voi laskea, että Kokoomus esittää 9 miljardin menoleikkauksia tulevan hallituskauden aikana ja rajaa säästöjen ulkopuolelle yli neljänneksen kaikista julkisista menoista. Kun lopuista kolmesta neljännesosasta kaksi on sosiaali- ja terveyspalveluita ja loput muun muassa perusväylänpitoa, rajavartiolaitosta, oikeuslaitosta ja muuta yövartijavaltiolle kuuluvaa, säästökohteiksi jäävät lähinnä terveys- ja hoivapalvelut sekä elinkeinotuet.

Kokoomus ei kuitenkaan kerro mistä se leikkaisi. Koska 1,1 miljardin kehitysyhteistyörahat tai tuulivoiman syöttötariffi tuskin käyvät säästökohteeksi edes oman puolueen liberaalisiivelle ja 2 miljardin maataloustuista leikkaaminen olisi myrkkyä mieluisimmalle hallituskumppani Keskustalle, todennäköistä onkin, että Kokoomuksen korjausliike laskeutuukin metsurin kirveenä suomalaisten terveys- ja hoivapalveluiden sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tulonsiirtojen ja eläkkeiden ylle.

Huolestuttavat palvelulinjaukset

Kokoomuksen strategisen hallitusohjelman tekstiosuus sisältää pitkälti tuttuja vaatimuksia koeaikojen pidentämisestä ja työntekijän turvan heikennyksistä kilpailukyvyn nimissä. Koulutusjärjestelmässä ajetaan suuremman ”yksilönvapauden” sallimista, eli koulujen eriyttämistä tietoisesti hyviin ja huonoihin, sekä jakamalla oppilaat tasoryhmiin. Erityisen merkillepantava on kuitenkin palveluita koskeva aukeama, jossa puhutaan, kilpailutuksista, ulkoistamisista ja ”luovista ratkaisuista”.

Ei jää epäilystäkään, että Kokoomuksen keino julkisen sektorin leikkaamiseen on terveydenhuollon laajamittainen yksityistäminen. Se tekee, joka halvimmalla tekee jonkin osasuoritteen, hyvätuloiset saavat pysyvän ohituskaistan parempiin palveluihin ja kustannussäästöjä haetaan ulkoistamalla vastuu yrityksille, joiden kielitaidottomista ja alipalkatuista filippiiniläishoitajista, ketjutetuista harjoittelijoista ja olemattomista hoivapaikoista olemme saaneet kuulla valitettavan paljon jo viime vuosina.

Olen aiemmin kritisoinut rajusti demareita porvareilla pelottelusta ja yksityistämiskortin heiluttelusta, enkä aio pyörtää puheitani. Yksityinen palveluntarjoaja ei saa olla julkisen tukena ja täydentäjänä mikään mörkö. Kuitenkin epäsuhta kertomatta jäävien leikkaussummien ja tekstin muotoilun välillä on niin suuri, että se pakostakin vetää mietteliääksi.

Palveluiden ulkoistaminen tai yksityistäminen ei ole tuonut sellaisia menosäästöjä tai hallinnon kevennyksiä kuin on lupailtu. Päin vastoin kustannukset ovat monin paikoin muutaman vuoden jälkeen nousseet jyrkästi ja laatu on ollut hyvin vaihtelevaa. Samalla valvontaan, kilpailutuksiin ja epäselvyyksien setvimiseen on täytynyt varata entistä enemmän hallinnon resursseja.

Tasapaino on saavutettava tasapuolisesti

Ei voi kuitenkaan kritisoida kertomatta omaa vaihtoehtoaan. Viiden miljardin sopeutustarve on Suomen Pankin laskema ja sitä myöten todennäköisesti realismia. Se tarkoittaa sitä, että mihinkään suuriin veronkevennyksiin ei ole tulevalla vaalikaudella varaa. Tämän on todennut myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Verotuksen painopistettä voidaan korkeintaan muuttaa pois pienyrityksistä ja alle keskiansion tienaavista palkansaajista, pääomatulojen ja haittaverojen suuntaan.

Samalla on tehtävä kasvua vauhdittavia investointeja, joilla työnnetään myös yksityiset investoinnit ja kulutus liikkeelle. Globaaleina kasvualoina energian säästöön ja tuottamiseen, digitaalisiin palveluihin ja rakennusteollisuuden ratkaisuihin kannattaisi panostaa, vaikka ottamalla lisää lainaa. Syömävelka on pahasta, mutta nyt laina on niin halpaa, että pitkäjänteisiin, tuottaviin sijoituksiin kannattaa panostaa. Ellei kasvua synny, ei ole varaa edes yövartijavaltioon.

Rakenneuudistuksia on jatkettava. On vauhditettava kaupunkikeskusten kehittymistä ja maankäyttöä. Kunta- ja aluehallinnosta on karsittava johtajanvirkoja, päällekkäisyyttä ja turhaa byrokratiaa. Lupamenettelyitä on nopeutettava esim. paketoimalla kaikki lupaprosessit yhteen, valituskäytäntöjä tiukennettava ja viranomaisten toisistaan tekemiä valituksia ehkäistävä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on haettava keinoja esim. työuran aikaisen koulutuksen kehittämisellä yhteistyössä yritysten kanssa ja joustavoittamalla työpäivää jaksamisen mukaan.

Koska tällä rakenneuudistusten säästöt näkyvät hitaasti, lyhyellä aikavälillä olisin valmis seuraaviin suoriin leikkauksiin:

  • Asuntolainan korkovähennysoikeuden poisto (600 milj.)

  • Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksen poisto (70 milj.)

  • Maataloustukien leikkaaminen isoilta lihatiloilta ja ympäristötuen muuttaminen toimenpiteisiin velvoittavaksi (200 milj.)

  • Ympäristölle vahingollisten ja työllisyyvaikutuksiltaan vähäisten elinkeinotukien karsiminen (400-600 milj.)

  • Kehitysyhteistyörahoista heikosti vaikuttavien projektien perkaaminen ja rahoituksen lopettaminen (200-300 milj.)

  • Tuulivoiman syöttötariffin lakkauttaminen (200-300 milj., vuosittain kasvava menoerä)

Näistä saataisiin lyhennettyä sopeutustarvetta parhaimmillaan jo 1,8 miljardia. Koska Kokoomus julkaisee oman, yhdeksän miljardin listansa?

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu