Muutosvastarinnalla vaalivoittoon

Sama kuvio uhkaa nyt toistua toisissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa. Vaaleissa eniten voittaa se puolue, joka uskottavimmin lupaa muutosta ”nykymenolle” eli käytännössä sille, että asiat ovat jotenkin eri tavalla kuin ennen ja uhkaavat muuttua vielä lisää. Käytännössä entinen malli oli se, että Suomessa oli hyvät julkiset palvelut, kattavat eläkkeet, mukavan alhainen eläkeikä ja korkea työllisyysaste. Vaikka verotus olikin kohtalaisen kireää, niin sentään verotaakan koettiin jakautuvan suhteellisen tasaisesti kaikille ja kokonaisveroastetta voitiin talouskasvun ansiosta kuitenkin laskea. Lisäksi voitiin olla tyytyväisiä siitä, että ainakin ruotsalaiset ja tanskalaiset varmasti maksoivat kovempia veroja.

Vuoden 2011 vaaleissa paluuta tähän malliin esittivät Perussuomalaiset. Syistä, joita en lähde tässä erittelemään, kyseisen puolueen uutuudenviehätys on kuitenkin haalistunut ja moni sen kannattaja etsii nyt uutta poliittista kotia Juha Sipilän Keskustasta. Puolueen lupaukset ovat samansuuntaisia: 200 000 työpaikkaa, palautetaan täystyöllisyys, pysäytetään ihmisten siirtyminen kasvukeskuksiin, pysäytetään veroasteen kasvu ja turvataan palvelut ”karsimalla byrokratiaa” ja ”tekemällä asiat fiksummin” -konkretisoimatta tätä mitenkään.

Näin demarina uskaltaisin varoittaa sitovista työpaikkamäärien mainitsemisista edes tavoitteina. Tavoitteet kun muuttuvat hyvin pian kansan ymmärryksessä lupauksiksi.

Käytännössä väestön ikääntyminen ja ihmistyön katoaminen koneille ja tietoverkoille pitävät huolta siitä, ettei vanhan mallin mukainen yhteiskunta ole ylipäätään mahdollinen. Työn automatisoituminen lisää kevyemmin verotettuja pääomatuloja työtulojen kustannuksella. Omistussuhteiden kansainvälistyminen siirtää tulot usein kotiutettavaksi talouksiin, jotka eivät verota pääomia lainkaan.

Jos vanhan maailman periaatteista halutaan pitää kiinni, tekemisen tapa pitää uudistaa. Jonkun isokenkäisen tai tärkeän äänestäjäryhmän varpaille siinä aina astuu, mutta muutokset eivät koskaan ole helppoja.

Muutosvoimia vai sumuttajia?

Kun vaikeisiin kysymyksiin ja asetelmiin ei haluta tarttua, ratkaisuna on aloittaa huutokauppa sillä, kuka laatii pisimmän leikkauslistan populistisimmista kohteista, etenkin sellaisista ryhmistä, jotka eivät saa äänestää. Tulevilta sukupolvilta uskalletaan kyllä niistää eläkkeet ja opintotuet. Hädänalaisilta ihmisiltä voidaan riistää oikeus tulla maahan tai saada terveydenhuoltoa. Ympäristöverot ja -säädökset voidaan romuttaa että muutama ihminen saa hetkeksi töitä –ainutkertaisten vesistöjen tai ilmaston kustannuksella. Hiljaisuudessa voidaan romuttaa maanpuolustus, koska emmehän me huomenna armeijaa tarvitse.

”Muutosvoimina” esiintyvät puolueet eivät sinänsä ole juuri esittäneet muutoksia perusrakenteisiin, tai ainakaan konkretisoineet näitä muutoksia. Perinteisen teollisuuden jättämää viennin ja työllisyyden aukkoa paikkaamaan ei ole pystytty esittämään mitään joka oikeasti pitäisi vettä. ”Biotalouteen” panostaminen yksityistä rahaa seuraavalla julkisella kasvurahastolla, joka rahoitettaisiin myymällä voitollisia valtionyhtiöitä, on kupla. Todellisuudessa kyse on ainoastaan haja-asutusalueen tekohengityksestä julkisin varoin. Siltarumpupolitiikan ikävä nimi on vain vaihdettu myyvempään.

Jos Suomessa olisi kannattavia ja viiden vuoden säteellä investoinneista voittoja palauttavia biotalousalan yrityksiä, niihin kyllä nykyisissä hyvin edullisen korkotason ja vertailumaiden heikkojen kasvunäkymien oloissa löytyisi pääomia. Fakta on, ettei ole sellaisia yksityisiä investointeja, joita julkinen pääoma voisi seurata.

Aika tunnustaa tosiasiat

Suomella ja koko Euroopalla on hyvin nopeasti tulossa vastaan tienhaara, jossa on tehtävä selkeä valinta. Vaihtoehtoisia selviytymismalleja on kaksi, eikä niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen muuten kuin tekemällä puhtaasti ideologisen valinnan. Valinta pohjautuu siihen, onko tärkeintä utilitaristisesti mahdollisimman monen mahdollisimman suuri hyvinvointi, vai klassisen liberalismin mukainen mahdollisimman suuri yksilöllinen taloudellinen vapaus, jossa omistusoikeutta kunnioitetaan, mutta rikkaan vähemmistön ja tavan kansan väliset tulo- ja varallisuuserot kasvavat jyrkästi.

Vasemmistolainen/Keynesiläinen malli:

  • Investointiastetta nostetaan jyrkästi ja haetaan pitkäkestoisten tulevaisuusinvestointien kautta uutta työtä ja kasvua. Valtio pitää investoinneilla huolen riittävän korkeasta investointiasteesta taloussuhdanteesta riippumatta.
  • Hakeudutaan syvenevään kansainväliseen yhteistyöhön, joka rajoittaa veronkierron ja verosuunnittelun mahdollisuuksia ja muuttaa verotuksen perusteita.
  • Julkisen sektorin osuus työllisyysasteen ylläpidosta kasvaa (hoiva-, hyvinvointi-, koulutus-, tutkimus- ja kulttuurialat)
  • Työn verotuksesta siirretään painopistettä omaisuuden ja esim. automatisaation ja digitalisaation synnyttämän tuottavuuden kasvun verotukseen.
  • Sosiaalipolitiikan murros työmarkkinoille patistamisesta inhimillisen hyvinvoinnin (oman ja muiden) maksimointiin.

Liberaali/Uusklassinen malli:

  • Hyväksytään se, etteivät valtion tulot voi kattaa sen menoja ja karsitaan koulutuksesta, terveydenhuollosta ja eläkkeistä.
  • Työtä pyritään jakamaan lisäämällä matalapalkkaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden houkuttelevuutta työmarkkinaosapuolille esim. poistamalla työehtojen yleissitovuus ja ottamalla käyttöön keppi-mallin perustulo/perustili.
  • Lähdetään mukaan kiihtyvään vero- ja sääntelykilpailuun muiden maiden kanssa, jolla ajetaan alas ympäristönormit, kuluttajansuoja ja työsuojelumääräykset. Perintöjä, yrityksiä ja pääomatuloja verotetaan joko hyvin kevyesti tai ei lainkaan.
  • Verotetaan vain sitä, mitä on helppo verottaa: Arvonlisäveroa, kiinteistöveroa, energiaveroja ja kulutusveroja (esim. polttoainevero) korotetaan.

Valinta näiden välillä tullaan tekemään kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Kumman vaihtoehdon sinä haluaisit?

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu