Islam ja politiikka, osa 1: Johdanto

Suoritin keväällä 2015 Islam ja politiikka -kurssin Jyväskylän yliopistossa, jonka suoritustavaksi määritettiin seitsemän blogikirjoituksen kaltaista luentopäiväkirjatekstiä. Sain viime aikoina blogistaniassa heränneestä islam-keskustelusta ajatuksen, että voisi olla mielekästä julkaista nämä kirjoitukset julkisessakin blogissa ja avata akateemisessa islam-tutkimuksessa mielenkiintoiseksi tai hedelmälliseksi katsottua näkökohtia. islam on kuitenkin uskonto, joka on viime vuosina herättänyt laajaa mielenkiintoa ja keskustelua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti keskustelu islamin poliittisuudesta ja muslimeiden uskonnollisista käsityksistä näiden yhteiskunnallisen toiminnan ohjaajana on nostanut kysymyksiä ja huoltakin.

Tulen blogeissani perehtymään Islamin yhteiskunnallisiin leikkauspisteisiin, kysymyksiin Islamin ja demokratian sekä modernin jihadismin näkökulmista. Oma blogikirjoitus omistetaan myös Islamin keskeisille, yleiseen keskusteluun nousseille termeille Umma, kalifaatti, Shari'a ja Jihad. Blogit julkaistaan maanantaista 24.8. alkaen puoliltapäivin täällä Puheenvuorossa ja niitä tulee yhteensä seitsemän.

Tavoitteenani on länsimaisten valistusihanteiden mukaisesti laajentaa ymmärrystä islamin eri tulkinnoista, niiden historiallisesta taustasta ja niiden intressiin ja kontekstiin liittyvistä rajoituksista. Tämä on tärkeää, mikäli halutaan tukea muslimien ja ei-muslimien välisten vastakkainasetteluiden rauhanomaista purkautumista ja tukea yhteistyöhakuisten ja positiivisten islamin tulkintojen voittoa sulkeutuvista ja vihamielisistä tulkinnoista.

Poliittinen islam mielletään länsimaisessa populaarikeskustelussa usein äärimieliseksi, väkivaltaiseksi ja jopa ekspansiiviseksi homogeeniseksi liikkeeksi. Luentosarja ei kuitenkaan ensisijaisesti käsitellyt konkreettisia muslimimaissa toimivia poliittisia puolueita, jotka pyrkivät perustelemaan agendaansa uskonnollisilla periaatteilla. Sen ensisijainen fokus oli esittää, miten islam maailmankatsomuksena rakentaa hyvää yhteisöä ja millaisia perusajatuksia uskonnon oppineet katsovat islamin pyhien tekstien, eli koraanin ja muistiinmerkityn perimätiedon sisältävän ja millaisia tulkintoja näistä uskonnollisista periaatteista on eri aikoina tehty.

Luentosarjan luonteesta
Luentosarjan lähtökohtana oli, että radikaali islamismi on tunnustettava yhdeksi mahdolliseksi tavaksi tulkita koraania ja perimätietoa legitiimillä tavalla. Jos tätä näkemystä vastaan halutaan kamppailla, se on toteutettava käyttäen hyväksi islamin omia oppineita ja vaihtoehtoisia tulkintoja. Sekularismiin vetoaminen tai uskonnon perusperiaatteiden kiistäminen ei ole tehokas tapa uskonnollisen maltillisuuden ja toleranssin edistämiseen. Sen sijaan on kyseenalaistettava jyrkän tulkinnan sisältö ja luotava vaihtoehtoinen merkitys.

Islamin erityispiirteenä on nähtävä myös se, ettei se uskontona voi koskaan olla vain yksityistä hengellisyyden harjoitusta, vaan uskontoon sisältyy oppi hyvästä yhteiskunnasta ja yhteisön keskinäisten suhteiden järjestämisestä. Oikeaan yhteisöön (umma) kuuluminen ja oikean johtajan (imam) seuraaminen ovat keskeisiä tekijöitä pelastumisen ja hyvän hartaudenharjoituksen kannalta. Näin asettuessaan julkisen tilaan ja ihmisten väliseen avoimeen vuorovaikutukseen se on väistämättä poliittinen voimatekijä siellä, missä on hartaita muslimeita.

Miksi islamia olisi syytä lähestyä rakentavasti?

Perusteltu näkökulma islamin vaihtoehtoisten tulkintojen tukemisesta ja niihin perehtymisestä tulee, kun todetaan että uskonnot tuskin sinällään häviävät maailmasta ennen ihmistä ja niillä on kautta historian ollut valtaisa vaikutus inhimilliseen toimintaan ja valintoihin. Haluan itse käyttää ilmaisua "vaihtoehtoinen" sanojen "maltillinen" tai "maallinen" sijaan, sillä oppien eroja ei mielestäni tulisi tulkita siten, että esim. ISIS tai Boko Haram edustaisi jotenkin aidompaa tai puhtaampaa islamia kuin jokin toinen tulkinta.

Hurskauden määrässä ei välttämättä ole eroa, mutta se suuntautuu eri tavoin. Samalla tavoin radikaaliksi tulkinnaksi voi mieltää suuntauksen, joka pyrkii asettamaan koraanin tekstiä ja perimätietoa nykyajan yhteiskunnan ja rakenteiden kontekstiin. Islamin pyhän kirjallisuuden voimakas konteksti- ja paikkasidonnaisuus antaa mahdollisuuksia tällaisille tulkinnoille.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että islamin piirissä tulkinnat koraanin jakeiden merkityksestä ja keskinäisistä arvojärjestyksistä ovat vaihdelleet suuresti olosuhteiden ja aikakauden mukaan. islam on siis hyvin heterogeeninen ja paikoin jopa löyhä kokoelma erilaisia uskonnollisia perinteitä, jotka pohjautuvat profeettana pidetyn Muhammedin 600-luvulla jKr saamaan ilmoitukseen.

Haaveet islamin ja politiikan erottamisesta ovat joka tapauksessa katteettomia: Islamia pidetään edelleen laajasti ainutlaatuisena yhdistelmänä hengellistä ja maallista auktoriteettiä, johon vaikkapa Raamatun kehotus antaa keisarille se mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle joka Jumalalle kuuluu, tai elää maailmassa mutta ei maailmalle, sopii huonosti. Samalla on kuitenkin vääristynyttä ja jopa harhaista väittää, että edessä olisi väistämätön islamilaisen teokraattisen ja sekulaarin länsimaisen maailmankuvan sovittamattomasta ristiriidasta seuraava yhteentörmäys. Miksi näin, sen perustelen tulevissa kirjoituksissa.

Blogeissa esiintyvät väitteet ja tutkimustieto perustuvat Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijatohtori Jari Kaukuan luennoilla esittämäänsä materiaaliin ja allekirjoittaneen niistä tekemiin muistiinpanoihin ja tulkintoihin. Tulen olemaan blogitekstien julkaisuajankohtana ulkomailla, joten vastaan kommentteihin harvakseltaan.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu