Hallitus haluaa yleislakon

On vain yksi selitys sille, miksi hallitus iskee uuden eduskunnan ensimmäisen syysistuntokauden alkaessa pöytään sellaisen sanelupaketin kuin nyt on tehty: se haluaa saada aikaan täysimittaisen työmarkkinataistelun. On selvää, ettei linjauksia jotka on otettu suoraan EK:n piirtopöydältä ja monivuotisista neuvottelutavoitteita voida saada läpi suomalaisista palkansaajista ilman mitään tasapuolisuutta. Olisi eri asia, jos osaa näistä joustoista tasapainotettaisiin joidenkin toisten vapaisiin, palkkaukseen ja työsuhdeturvaan liittyvien ehtojen parannuksilla. Tai edes sillä, että työnantajat sitoututuisivat työntekijöidensä kouluttamiseen.

Hallitus kaiketi laskee kuten presidentti J.K. Paasikivi aikanaan 40-luvun lopulla haastaessaan Neuvostoliittoa ja sanoo: ”antaa mennä konfliktiin”. Paasikiven uhkapeli toimi, NL perääntyi kerta toisensa jälkeen ja Paasikivestä tuli kansallissankari. Nyt Sipilän, Stubbin ja Soinin pumppu toivoo, että nujertamalla suomalaiset palkansaajat heistä tulee keskiluokan, eläkeläisten ja yrittäjien sankareita ja ay-liikkeen työtaisteluvoima kulutetaan loppuun heti hallituskauden alkumetreillä.

Suomen perinne ei tue konfliktia

Suomessa ei ole nähty täysimittaista yleislakkoa sitten vuoden 1956. Meillä on pidetty viimeistään 90-luvun laman jälkeen periaatteena, että konfliktia vältetään, sopu haetaan neuvottelupöydästä ja työntekijäpuoli pidättäytyy työtaisteluaseen käyttämisestä. Nyt kuitenkin oikeistopuolueilla on kova hätä hakea syyllistä kiristyksiin palkansaajista, etenkin kun aiemmat miljardilahjat elinkeinoelämälle, työnantajien KELA-maksun poisto ja yhteisöveron alennus, ovat tuottaneet laihoja tuloksia. Irtisanomiset ja voittojen vieminen ulos maasta vain kiihtyy.

Saa nähdä, miten kansa tällä kertaa vastaa. Aiemmin ollaan nyökkäilty hyväksyvästi paperi- ja metallimiesten etujen karsimiselle, mutta nyt tulilinjalla ovat kauppojen kassat, hoitajat ja monet muut pienipalkkaiset vuorotyöläiset, joiden ansioista iso osa on kiinni ilta-, yö- ja viikonloppulisissä. Opettajien vähinä työsuhde-etuina on pidetty pitkiä lomia, mutta niitäkin aiotaan nyt leikata.

Syysflunssan hinta: 200 euroa

Käsittämättömin ehdotus on kuitenkin ensimmäisen sairaspäivän palkan pidättäminen ja yhdeksältä sairaspäivältä 80 % palkan maksaminen. Jatkossa siis syysflunssa maksaa työntekijälle tunneista ja palkasta riippuen noin 200-300 euroa. Ja kun pikkuflunssaa ei ole monellakaan varaa jatkossa jäädä potemaan kotiin, niin kohta se on kaikilla muillakin työntekijöillä ja itse sairastetaan viikko, ellei saada keuhkokuumetta.

Suomen tilanteessa ei ole varaa nakertaa luottamusta yhteiskunnassa tai aloittaa sisällissotaa työmarkkinoilla. Nyt tarvittaisiin yhteistä vastuuta ja yhteen hiileen puhaltamista. Työntekijät ovat jo ilmaisseet valmiutensa jatkaa äärimaltillisia palkkaratkaisuja ja järjestellä työelämän pelisääntöjä uudelleen. Veronmaksajat ovat tulleet vastaan ja höllentäneet verotusta. Nyt olisi aika vaatia tekoja, eli työllistämistä ja investointeja, niiltä jotka ovat tässä yhtälössä saaneet lisää. Samoin hallituksen pitäisi ruveta tekoihin 400 000 työttömän työllistämiseksi eikä vain kurittaa niitä pidemmillä työajoilla ja huonommilla palkoilla, joilla töitä vielä sattuu olemaan.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu