Vaihtoehtobudjetit puntarissa

Kaikki oppositiopuolueet ovat nyt julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykselle. Varjobudjeteissa on paljon samaa ja joitakin poikkeuksia. Käsittelen tässä bloggauksessa kolmen suurimman oppositiopuolueen tuotteet, jotka myös selkeimmin eroavat hallituksen esityksestä. Ensimmäisenä ulos tulivat Vihreät, jo lokakuun lopulla. Perässä seurasi Vasemmistoliitto, jonka esitys julkistettiin marraskuun puolivälissä. SDP:n esityksestä saatiin maistiaisia jo aiemmin syksyllä ja Yrittäjäpaketti viime viikolla, mutta lopullinen esitys tuotiin ulos vasta tällä viikolla.

Yhteistä kolmen suurimman oppositiopuolueen vaihtoehdolle on se, että kaikkein älyttömimmät leikkaukset esim. korkeakoulutukseen torjutaan ja säästöt/tulonlisäykset haetaan muualta. On yksinkertaisesti järjetöntä leikata osaamisesta ja sivistyksestä tällaisena aikana. Samoin valtiontaloudellisesti pienimerkitykselliset saksimiset esimerkiksi lääkekorvauksiin on palautettu, koska niiden inhimillinen hinta olisi yksinkertaisesti suhteeton verrattuna saataviin vähäisiin säästöihin.

Verotuksen painopiste pääomiin

Kaikki puolueet kiristäisivät pääomatulojen verotusta ja kasvattaisivat solidaarisuusveroa nykyisestä. En ole mikään solidaarisuusveron suuri ystävä, mutta pääomatulojen kohdalla pidän tätä perusteltuna. Kaikki oppositiopuolueet hakisivat lisätuloja myös tilkitsemällä verotuksen porsaanreikiä ja vaikeuttamalla verovälttelyä. Vasemmistoliiton keinovalikoimaan kuuluu mm. 30 % lähdevero hallintarekisteröidyille osakkeille, Vihreät kiristäisivät pörssilistaamattomien yritysten osinkoverotusta ja nostaisivat pääomatuloveron progressiota.

SDP:llä on pitkälti samanlainen paketti, jonka päälle esitetään että Suomi liittyisi muiden Pohjoismaiden järjestelmään, jossa finanssisektoriin kohdistetaan rahoitusvero. Pankkiala on vapautettu ALV:stä ja toisaalta kansainvälinen, joten yhteispohjoismainen verojärjestelmä olisi varsin perusteltu. Tanskassa rahoitusvero on jo käytössä, sen vuotuinen tuotto on 750 miljoonaa, eikä sen ole havaittu häiritsevän rahoitusmarkkinoita tai heikentävän tanskalaisten rahoituslaitosten kilpailukykyä. Lisäksi SDP esittää yritysten korkovähennysoikeuden porsaanreikien tilkitsemistä ja vakuutuskuoreen paketoitujen sijoitusten verollepanoa Ruotsin mallin mukaisesti.

Näillä finanssipuolen veroilla korvataan Vihreiden pyrkimykset käydä kiinni työmatkakorvauksiin, joilla on iso merkitys monelle palkansaajalle sen kannalta, onko työssäkäynti tai työn vastaanottaminen kannattavaa tai mielekästä. Muuten verolinja korostaa eläkkeiden ja palkkatulojen verotuksen alentamista hallitusta enemmän. Verolinjan tarkastuksilla tasapainotetaan taloutta 100 miljoonalla, mutta silti malli hyödyttää 97,5 % palkansaajista.

SDP:n esityksessä kiinnitetään huomiota siihenkin, että omaisuuden osuus suomalaisessa veropohjassa on alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin, sen sijaan meillä verotetaan raskaammin kulutusta ja työntekoa. Tilanne tuleekin pyrkiä korjaamaan siirtämällä verotuksen painopistettä korottamalla pääomaveroja ja laskemalla ansiotulo- ja kulutusveroja. Vasemmistoliiton esittämään laajamittaiseen ALV-aleen tai yhteen tuloverokantaan siirtymiseen ei kuitenkaan liene käytännön edellytyksiä.

Säilyttämistä & uudistuksia

Se, mistä yllätyin eniten lukiessani esityksiä oli se, miten vähän Vihreiden esityksessä oli konkreettisia uusia asioita. Vihreiden kärkihankkeet esim. energiaremontin toteuttamisesta ja tutkimus- ja kehityshankkeista ovat saaneet paljon näkyvyyttä, ja olen pitänyt niitä itsekin hyvinä, mutta konkreettisiksi esityksiksi vuoden 2016 budjettiin ne eivät ole päässeet. Lähes kaikkien määrärahakappaleiden otsikot ovat "peruuttaminen" tai "säilyttäminen". Poikkeuksina ovat vain kriisinhallintamenojen lisäys (joka sekin on itse asiassa siirto puolustusvoimien määrärahahankinnoista, jotka on katsottu välttämättömiksi) ja kahden uuden kansallispuiston perustaminen.

Vasemmistoliitolla uusia ajatuksia oli paljon, mutta ne olivat lähinnä muutoksia veropolitiikkaan ja tulonsiirtoihin. Perusturvan tasoa esitettiin korotettavaksi perustulolla, mutta tästä ei löytynyt budjetista mitään mainintaa. Joko malli oletetaan tasokorotuksesta huolimatta kustannusneutraaliksi tai sitten asia ei suoranaisesti liity budjettiin. Yllättävin asia oli ALV:n alentaminen kahdella prosentilla, vaikka Vasemmistoliitto on perinteisesti kritisoinut veronalennuksilla elvyttämistä.

SDP:n linjauksiin olen tyytyväinen, koska siellä haetaan kokeiluja ja uusia malleja, mutta ensisijaisesti sellaisia jotka voitaisiin toteuttaa jo ensi vuonna ja joiden vaikutukset ovat mitattavissa heti. Tällaisia ovat esimerkiksi työllistämisseteli, jolla työtön voisi muuttaa työttömyysavustuksensa 700 euron palkkatueksi enintään 300 päivän ajaksi löytäessään halukkaan työnantajan. Tämä samaan aikaan leikkaisi julkisia menoja, tukisi työllisyyttä ja toisi valtiolle lisätuloja. Tasapainovaikutus olisi 140-250 miljoonaa euroa, jos 15000 ihmistä työllistyisi mallin seurauksena. Vaikutus on luonnollisesti sitä suurempi, mitä useampi työllistyvä on pitkäaikaistyötön tai työmarkkinatuen saaja.

Yrittäjäpaketissa tehtyjen monien hallinnollisten kevennysten ja uudistusten lisäksi siellä on myös konkreettinen rahallinen tuki työllistämiseen: ensimmäisen työntekijän palkkakulujen verovähennyskelpoisuus aina 20 000 euroon saakka, kattaen myös osa-aikaiset ja yli 6 kk kestävät määräaikaiset työsuhteet.

Kokonaisvaikutukset valtiontalouteen

Paljon riittäisi muutakin pohdittavaa ja tarkasteltavaa, mutta kirjoituksen pitämiseksi joissain aisoissa on lopuksi tehtävä tiivis lopputarkastelu sen suhteen, miten eri vaihtoehdot vaikuttaisivat kokonaistalouteen. Kaikki summat ovat suhteessa hallituksen esitykseen.

Vihreät:

Tulolisäykset: +331 milj.

Menolisäykset: +527,2 milj.

Kokonaisvaikutus: -216,2 milj.

Vasemmistoliitto:

Tulolisäykset: – 1,006 mrd.

Menolisäykset: + 547,6 milj.

Kokonaisvaikutus: – 1,55 mrd.

SDP:

Tulolisäykset: + 1,4 mrd.

Menolisäykset: + 1,067 mrd.

Kokonaisvaikutus: + 332,38 milj.

Viimeistään tässä loppusummassa nähdään, että Vihreiden kokonaisesitys on esityksistä varovaisin. Vasemmistoliiton liike 1,5 miljardilla yhteen suuntaan on tietyllä tapaa rohkea, mutta talouspoliittisesti hyvin vaarallinen ja jopa huoleton tilanteessa, jossa lähtökohtainenkin budjetti vuodelle 2016 ottaa enemmän velkaa kuin vuoden 2015 budjetissa tehtiin.

SDP:n esityksen kokonaisvaikutukset ovat suurimmat, lähes 2,5 miljardia. Se onnistuu perumaan nykyhallituksen tekemistä säästöistä kaikki ne, jotka ovat huonoja ja vastuuttomia, ja samaan aikaan löydetään rahoitusta ja keinoja uusiin kehityshankkeisiin joilla haetaan työllisyyttä, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Hämmästyttävimmän tästä saavutuksesta tekee kuitenkin se, että budjetti onnistuu samaan aikaan pienentämään alijäämää (eli velkaantumista) hallituksen esityksestä yli 300 miljoonalla eurolla olematta veropoliittisesti Vihreitä kiristävämpi!

Toivottavasti hallitus nyt perehtyy esitettyihin malleihin huolellisesti ja korjaa niiden pohjalta omaa esitystään.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu