Perustulo ja minimipalkka Suomeen?

Perustuloajatuksen ympärillä pitkään pyörinyt keskustelu on nyt viimein realisoitumassa kokeilun muodossa. Viime viikolla julkaistu Olli Kankaan ja Ville-Veikko Pulkan toimittama raportti perustulosta tarjoaa kahta vaihtoehtoista mallia kokeiluun: joko 550 tai 750 euron kuukausittaista summaa perustulon saajille. Pienempi summa mahdollistaa selkeästi laajemman kokeilujoukon, suurempi taas eliminoi yhden henkilön talouksilta pääsääntöisesti tarpeen toimeentulotuen hakemiselle. Molemmat ovat määritelmällisesti osittaisia perustulomalleja, koska perusturvassa säilyy muita, harkinnanvaraisia elementtejä, keskeisimpänä asumistuki.

Perustulo, ansiot ja heikkoudet

Perustuloselvityksen keskeisin anti oli se, että kuten perustulon kannattajat ovat esittäneetkin, se vähentäisi perusetuuksien saantiin liittyvää byrokratiaa ja viivytystä, sekä tästä seuraavia tulottomia kuukausia perusturvaan oikeutetuille. Etenkään pienempi, muuten helpommin toteutettava perustulo jättäisi kuitenkin suurimman osan byrokratiasta ennalleen. Suurempi taas olisi sen verran kallis, että siihen oikeutettuja pitäisi merkittävästi rajata mikäli perusturvaan ei olla valmiita tekemään huomattavia taloudellisia lisäpanostuksia (eikä niitä liene luvassa). Toinen vaihtoehto olisi rajata ihmisryhmiä sen ulkopuolelle, mikä taas poikkeaisi perustulon alkuperäisestä ajatuksesta.

Kannustavuudeltaan perustulo ei selvityksen mukaan juuri eroaisi nykyjärjestelmästä: perustulon edellyttämät muutokset verotukseen neutraloisivat suuren osan sen eduista. Tutkijoiden mukaan kannustinloukkuja voitaisiin purkaa merkittävästi vain, mikäli perusturvan tasoa voitaisiin madaltaa nykyisestä tai verojärjestelmä jättää koskemattomaksi. Ensimmäinen vaihtoehto on elinkustannuksiin nähden mahdoton ja jälkimmäinen aiheuttaisi miljardien, pahimmillaan jopa 11 miljardin loven julkistalouteen. Vaikka oletettaisiin perustulon parantavan työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta, miljardien lisäverokertymä nykyjärjestelmällä kuulostaa äärimmäisen optimistiselta.

Perustulolla on jo lähtökohtaisesti melko suuri todennäköisyys nostaa sosiaaliturvan kustannuksia mikäli yleistasoa ei alenneta, koska esim. määräaikaisilla vanhemmille ja opiskelijoille tarkoitetuilla etuuksilla elävät saisivat tasokorotuksen ja määräaikaisuus poistuisi. Samoin (sinänsä hyvänä asiana) moni nykyisellään sosiaaliturvan ulkopuolella oleva siihen oikeutettu alkaisi saamaan etuuksia, minkä lisäksi merkittävä osa osa-aikatyötä tekevistä saattaisi olla oikeutettuja joko täyteen perustulosummaan tai osaan siitä.

Minimipalkka, tarpeellinen vai turha

Perustulon edetessä kohti kokeilua Vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen 10 euron minimipalkan säätämisestä. Taustalla saattaa olla Yhdysvalloissa kuumentunut kampanja 15 dollarin minimipalkan saamisesta liittovaltion lainsäädäntöön. Vasemmistoliitto perustelee itse aloitettaan Saksan esimerkillä, jossa on nykyhallituksen aikana otettu käyttöön minimipalkka työehtosopimusten rinnalle. Yleensä minimipalkkalainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset on katsottu vaihtoehtoisiksi tavoiksi taata työntekijöille kohtuullinen vähimmäiskorvaus työpanoksestaan.

Itse pidän joustavaa palkkajärjestelmää kannatettavampana, koska eri alojen ja nyttemmin eri yritystenkin tuottavuus vaihtelee huomattavasti. Ymmärrän kuitenkin tarpeen turvata työehtosopimusten ulkopuolella työskenteleville kohtuullinen vähimmäiskorvaus työstään. Jos minimipalkkalainsäädäntö otettaisiin käyttöön sen voisikin rajata koskemaan aloja, joilla "ei ole työehtosopimuksella toisin sovittu".

Nyt kun työnantajien kontrolloimat keltaiset liitot on todettu pätemättömiksi, tämä voisi olla monella alalla aito kannustin työnantajille toivoa työntekijöidensä järjestäytymistä. Esim. harjoittelijoiden ja uusien työntekijöiden palkkoja voitaisiin tällöin hivenen alentaa vastineeksi vaikkapa kokemukseen sidotuista ylemmistä palkkaluokista ja työaikoihin liittyvistä järjestelyistä.

Hopealuoteja ja räkäpäitä

Periaatteessa minimipalkka voisi toimia yhteen perustulon kanssa, koska työkannustimien toteutuessa perustulo voi laskea joidenkin alojen palkkatasoa nykyisestä perustulon kompensoidessa tilannetta. Tällöin minimipalkka toimisi perälautana. Minimipalkan vastustajat kuitenkin argumentoivat sen lisäävän työttömyyttä vähimmäispalkkatason ylittäessä osan työvoimasta tuottavuuden ja/tai vähentävän kykyä sopia alakohtaisesti työehdoista, jopa alentaen pienempiä ansioita joillain aloilla kun työnantajapuoli voi vedota minimipalkkaan.

Sen enempää perustulo kuin minimipalkkakaan tuskin toimivat työmarkkinoiden tai kansantalouden hopealuoteina. Minimipalkka voi vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, mutta suunnilleen yhtä todennäköisesti lisätä työttömyyttä ja automatisoida matalan tuottavuuden työtehtäviä. Perustulolla olisi valtaisa potentiaali, mutta riittävän suureksi suhteessa siihen kohdistettuihin odotuksiin säädettynä se todennäköisesti aiheuttaisi siinä määrin lisäkustannuksia ettei sitä haluta rahoittaa. Suurella perustulolla voisi olla myös negatiivisia kannustinvaikutuksia joidenkin ihmisryhmien osalta.

Uskonkin, että perustulo voi juuri siihen kohdistettujen ylisuurten odotusten vuoksi jäädä räkäpääksi vaikka se on näistä kahdesta ajatuksesta selkeästi lupaavampi. Siksi perusturvan kehittämisessä onkin katsottava eteenpäin perustulon ja kansalaispalkan viitoittamalla tiellä, kun reaaliaikainen verottajan tulorekisteri mahdollistaa teknologisesti sofistikoituneemmat järjestelmät. Silloin vaihtoehtoja on kaksi: Demarinuorten Yleisturva ja ajatuspaja Liberan Perustili. Minun kantani lienee näiden suhteen selvä, mutta kumman suomalaiset mieluummin valitsevat?

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu