Loppu VVO:n vuokrakuppaukselle

Ammattiliittojen osaomistaman vuokra-asuntoyhtiö VVO:n vuokrataso on noussut toistuvasti otsikoihin. Asiaa pitävät esillä erityisesti oikeistolaiset poliitikot ja yhteiskunnalliset keskustelijat osoituksena työväenliikkeen tekopyhyydestä. Punapääoman yleishyödyllisenä vuokratalo-osuuskuntana syntyneen VVO:n suurimmat omistajat ovat nykyisin työeläkeyhtiöt, mutta isoa osakepottia hallinnoivat niin Metalliliitto kuin Rakennusliittokin. Yleishyödyllisyys on kadonnut ja ammattiliitoistakin todetaan, että VVO niiden salkussa vain yksi sijoitus muiden joukossa. Oma liittoni PAM on tosin käyttänyt saamansa lisäosingot kohtuuhintaisen asumisen lisärakentamiseen.

Liitot odottavat pääomalleen tuottoa, siinä missä muutkin vuokra-asuntoja omistavat tahot kuten ruotsalaisen pörssiyhtiön omistama pääkilpailijansa Satokin (lyhenne sanoista Sosiaalinen Asuntotuotanto). Eikä voitollisessa sijoittamisessa sinänsä olekaan mitään pahaa, sehän on markkinataloudessa varsin luonnollista ja palkittavaa toimintaa. Verotkin tulevat maksettua: vaikka osingot ovat yhdistyksille (kuten liitoille) verottomia, ne ovat ALV:n loppumaksajia mikä tarkoittaa loppupeleissä samansuuruista verosummaa.

Ongelmia kuitenkin syntyy, kun Suomessa on käytössä erilaisia tukia kohtuuhintaiselle asumiselle, merkittävimpänä asumistuki, joka määräytyy toteutuneiden asumiskustannusten perusteella. Asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa ja mahdollistaa vuokranantajille ylisuuret voitot suhteessa kiinteistöjen reaalisiin rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin sekä näistä seuraavaan riskiin. Ilmiö luonnollisesti korostuu suurten toimijoiden kohdalla.

Asumisen tuet remonttiin

Vuokramarkkinoita vääristävä asumistuki tulisi remontoida kokonaan, sillä tällä hetkellä se on monella tapaa epätarkoituksenmukainen kannustaessaan pienituloisia asumaan niin isossa ja kalliissa asunnossa kuin 20 % omavastuuosuus heille sallii. Erityisesti toimeentulotukea saavilla kannuste etsiä edullisempaa asumisvaihtoehtoa on olematon. Tämä myös aiheuttaa sosiaaliturvajärjestelmälle tarpeettomia rasitteita: rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esim. EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin. Tässä ei ole mitään järkeä.

Esimerkiksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton esittämässä, sinänsä hyville periaatteille rakentuvassa perustuloremontissa tähän ei esitetä mitään lääkettä: mekaaninen ja jäykkä asumistuki pysyy ennallaan, veronmaksajien rahat menevät ihmisten auttamisen sijaan vuokra-asuntojen omistajien taskuihin. Jos riittävä, kattava ja joustava sosiaaliturva halutaan rahoittaa ilman kohtuutonta veroastetta, rahan hukkakäyttö pitää minimoida.

Asumistuen tulisi määräytyä jatkossa asuinpaikkakunnan keskimääräisten asumiskustannusten perusteella, sen tulisi olla aina henkilökohtainen ja ottaa lukuun ruokakunnan huollettavien lasten lukumäärä. Tällainen tuki tarkoittaisi tuensaajalle, että mitä edullisemman asumisratkaisun hän kykenee löytämään, sitä suurempi osa tuesta jää omaan käyttöön. Tämä suuntaisi kysyntää edullisempien asuntojen suuntaan ja pienentäisi asuntojen kokonaiskysyntää, millä asumisen hintaa saataisiin alas. Näin myös vuokranantajien voitot alkaisivat vastata investoidun pääoman ja otettujen riskien todellista arvoa.

Toimiakseen tämä vaatisi joustavan ja Vihreiden perustulomallin kaltaisen negatiivisen tuloveron sisältävän sosiaaliturvajärjestelmän, kuten Demarinuorten esittämän Yleisturvan.

Lisää asuntotuotantoa kasvukeskuksiin

Asumistuen remontointi on vain osaratkaisu laajaan ongelmaan. Se on palikka, joka on valtiovallan ja hallituksen käsissä. Koska Etelärannan etuja valvova hallitus tuskin haluaa leikata kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden voittoja, tähän asiaan korjausta voidaan odottaa aikaisintaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Sen sijaan kasvukeskuksissa, kuten kotikaupungissani Jyväskylässä asumisen hintaan voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja kunnallisen asuntotuotannon kautta. Kunnalliset rakennusmääräykset koskien esimerkiksi autopaikkojen määrää tai Helsingissä puhututtavaa asuntojen keskineliökokoa vaikuttavat siihen, millaisia asuntoja voidaan rakentaa ja paljonko se maksaa.

Kasvukeskuksissa pitäisi kaavoittaa nykyistä enemmän korttelimuotoon rakennettuja kerrostaloja, koska tällaisella kaavoituksella saadaan eniten asuntoja samalle tonttipinta-alalle. Enemmän asuntoja siellä, minne ihmiset haluavat muuttaa tai missä heidän tarvitsee työn tai opiskelun vuoksi asua kohtuullistaa asumisen hintaa. Järkevällä maankäytöllä voidaan myös edistää sitä, että päivittäiset palvelut voidaan saavuttaa jalan ja joukkoliikenne voidaan järjestää mielekkäästi. Silloin kotitalouksiin ei tarvita ainakaan kahta autoa ja halutessaan voi elää autottakin. Parkkipaikkojen rakentamistarpeen väheneminen sekin osaltaan pienentää rakentamisen kustannuksia ja laskee siten kiinteistöjen hintoja.

Reilun markkinatalouden ja halvemman asumisen puolesta

Olen aina ollut sen verran punaporvari, että pidän markkinatalouden perusmekaniikasta. Kun keksii fiksun idean, jolla vaikkapa rakentaa asuntoja tarvitseville, hankkii rahoituksen ja ottaa riskin riittävästä kysynnästä, on ihan kohtuullista tehdä voittoa. Minulle on samantekevää, onko bisneksen takana Hjallis Harkimo (kok.), jonka kiinteistöbisnes on ollut kroonisesti tappiollista viime vuodet, vai sitten vaikka ammattiliitot. Samalla on selvää, etteivät nykymuotoisen asumistuen tai muun markkinavääristymän kautta tulleet voitot kuulu markkinatalouteen.

Julkinen valta voi luoda markkinoita esimerkiksi luomalla "sosiaalisen asuntotuotannon" reunaehtoineen ja se määrittää markkinoille pelisäännöt joiden mukaan tulee toimia. Markkinat toimivat silloin, kun lopputuotteen hinta on ostajalle käyttöarvoon nähden kohtuullinen ja myyjälle kannattava. Pelkällä tahdonvoimalla vuokratasoa ei tietenkään saada alas ja 60-70 -luvuilla rakennetuissa asuinkiinteistöissä realisoituva korjausvelka nostaa osaltaan vuokra-asuntojen omistajienkin kustannuksia. Markkinavääristymistä seuraavaa ilmaa voidaan kuitenkin saada vähennettyä.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu