Disinformaation levittäminen käännytyksistä ei ole hyväksyttävää

Eilen illalla toteutettu afganistanilaisten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lähettäminen tilauslennolla Kabuliin aiheutti myrskyn. Itse seurailin tilannetta ja yritin muodostaa tilannekuvaa siitä, montako ihmistä lennolle oltiin viemässä, ketä käännytettävät olivat ja miten heidän hakemuksensa oli käsitelty.

Käännytystä vastustavat mielenosoittajat levittivät väitteitä muun muassa siitä, että pakkokäännytyksen kohteeksi olisi valittu henkilöitä joiden turvapaikka-anomuksen käsittelyprosessi olisi kesken. Tämä kuulosti välittömästi epäuskottavalta, sillä kyseessä olisi ollut pahimman laadun virkavirhe. Niitä suomalaiset viranomaiset pyrkivät viimeiseen saakka välttämään. Näin ei myöskään ollut: Sisäministeriön mukaan jokaisella lennolle passitetulla oli olemassa kielteinen turvapaikkapäätös ja käsky poistua maasta.

Käännytyslennon laillisuuteen esitettiin myös toinen epäilys, pääosin perustuslain 9§ vedoten, joka kieltää ulkomaalaisen palauttamisen tai luovuttamisen kotimaahansa, jos tätä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Perustuslaki on hyvin harvoin kuitenkaan sinällään sovellettava laki: se on ensisijaisesti pohjana alemmalle lainsäädännölle. Lisäksi sen maallikkotulkinta on haastavaa. Tältä osin vakiintunut ymmärrys kuitenkin on, että sillä tarkoitetaan palautuksen kohdevaltion viranomaisten tai niihin rinnastettavien tahojen palautettaviin kohdistamia toimenpiteitä. Ei siis esimerkiksi rikollisten tai terroriryhmien toimenpiteitä.

Afganistanin turvallisuustilanne

Afganistanin hallitus on palautussopimuksessa sitoutunut palautettavien henkilöiden suojeluun ja tukemiseen. Vaikka maassa on selkeästi vaarallisiakin alueita, niin yli 2/3 maan pinta-alasta, mukaan lukien esimerkiksi pääkaupunki Kabul on hallituksen turvallisuusjoukkojen ja hallitusta tukevan Nato-operaation hallinnassa. Kokonaisuutena Afganistania ei voida pitää vaarallisena maana, koska esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR raportoi pakolaisten paluumäärien jatkuvasta kasvusta. Viime vuonna yli 370 000 pakolaista palasi Pakistanista kotimaahansa. Samanaikaisesti väkivaltaisuudet ovat paikoittain kiihtyneet, mutta tämä liittyy ensisijaisesti siihen, että Afganistanin turvallisuusjoukot ovat saavuttamassa kyvyn hyökätä Talebanin alueille ja pitää niitä hallussaan huolimatta Taleban-joukkojen vastarinnasta. Lisää tietoja saa esimerkiksi UNHCR:n raporteista.

Kritiikkiä palautuksissa kohdistettiin myös siihen, että Ulkoasiainministeriö on luokitellut Afganistanin maaksi johon matkustamista ei suositella, mutta samaan aikaan maahan voidaan kuitenkin käännyttää ihmisiä. Turisteille tarkoitetut matkustussuositukset eivät kuitenkaan ole verrannollisia maan omien asukkaiden turvallisuustilanteeseen. Suomi ei ole myöskään muuttanut Afganistanin tilannearviota, vaan tiukentanut turvapaikkapolitiikkaansa. Afganistaniin on aiemminkin käännytetty hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneita, myös edellisen hallituksen istuessa, johon Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP kuuluivat.

Käännytyspäätösten yleiset perusteet

Eilen ei tapahtunut mitään poikkeuksellista: viikottain 100 ihmistä palaa Suomesta lähtömaahansa, myös Afganistaniin. Kuukausittain 150 kielteisen päätöksen saanutta käyttää vapaaehtoisen paluun kanavaa, joka mahdollistaa paluun myös muuhun kuin lähtömaahan, jossa henkilöllä on lailliset edellytykset oleskella. Monella Suomeen tulleella afganistanilaisella on lupa oleskella esimerkiksi Venäjällä, jossa useat ovat asuneet kuukausia tai jopa vuosia ennen turvapaikan hakemista Suomesta.

Jokaisen turvapaikanhakijan osalta on tehty yksilöllinen arvio tilanteesta ja sen pohjalta päätös, josta on voinut valittaa. Noin puolet afganistanilaisista turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan Suomessa. Turvapaikan myöntäminen perustuu aina yksilöllisen tilanteen arviointiin, ei koskaan lähtömaan yleisiin olosuhteisiin, esimerkiksi sisällissotaan tai kohonneeseen rikollisuuden tai sukuväkivallan uhkaan. Viranomaisilla on velvollisuus poistaa maasta sellaiset henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa täällä. Yritykset estää päätösten toimeenpano esim. hälytysajoneuvojen liikennettä estämällä ja siihen yllyttäminen ovat vakavia asioita, eikä poliisin voimankäyttö tällaisessa tilanteessa ole muuta kuin heidän velvollisuutensa. Pasilan poliisitalolla on runsaasti hälytysajoliikennettä ja sen häiriintyminen vaarantaa ihmishenkiä.

Mielipiteenvapaus ei vaadi disinformaation levittämistä

Jokaisella suomalaisella on tietenkin oikeus vastustaa turvapaikanhakijoiden karkottamista maasta ja kannattaa heille esimerkiksi tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä, odotettaessa että lähtömaan tilanne vakiintuu. Itsekin pidän kohtuuttomana ajatusta että suomalaisiin kouluihin kiinnittyneitä lapsia tai raskaana olevia naisia karkotettaisiin maasta, varsinkaan millään pikamenettelyllä. Jos niin ei jatkossakaan eilisen painostuksen seurauksena tapahdu, olen hyvilläni. On kuitenkin typerää levittää asiasta disinformaatiota ja "vaihtoehtoisia faktoja" esimerkiksi käännytysten lainmukaisuutta koskien. Se ei tuo asialle uskottavuutta.

Maahanmuuton vastustajien toivoisi myös kunnioittavan omalta puoleltaan Suomen lakia ja ihmisoikeuksia, joka takaa kaikille oikeuden turvapaikka-anomuksen asialliseen käsittelyyn. Myöskään hylätty turvapaikka-anomus ei tee ihmisestä "turistia", "apinaa", "terroristia" tai "ISIS-taistelijaa". Suurin osa näistäkin ihmisistä pakenee todellista hätää, vaikkakaan turvapaikan saamiseen vaadittavan henkilökohtaisen vainon määritelmä ei täyty.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu