Seteliselkärankaiset pelastavat hallituksen

21 Perussuomalaisten kansanedustajaa on Timo Soinin johdolla eronnut puolueensa eduskuntaryhmästä ja perustanut uuden ryhmän jolle on annettu nimeksi "Uusi vaihtoehto". Joukkoon kuuluvat kaikki puolueen ministerit, mukaanlukien Jussi Halla-ahon vastaehdokas Sampo Terho, sekä Nuivan vaalimanifestin allekirjoittanut eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä PS-nuorten entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Simon Elo. Ryhmästä on tulossa eduskunnan neljänneksi suurin sosialidemokraattien jälkeen. Halla-aholaisten Perussuomalainen eduskuntaryhmä kutistuu samankokoiseksi Vihreiden kanssa.

Vielä viime viikolla Soini uhosi tätä skenaariota maalailleelle Helsingin Sanomien politiikan toimituksen päällikölle Marko Junkkarille: "Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä." Blogiin sisältyi myös viittaus kolmeenkymmeneen hopearahaan, jotka Juudas tarinan mukaan sai Mestarinsa pettämisestä. Nyt Soini johti uskolliset soturinsa ulos Perussuomalaisista voidakseen jatkaa Juha Sipilän oikeistohallituksen tukemista ja säilyttääkseen ulkoministerin salkkunsa. Mielenkiintoista on kuulla, miten Soini tämänkin takinkäännön aikoo selittää.

Vanhat ja uudet seteliselkärankaiset

Puheet seteliselkärankaisista ovat seuranneet SMP:n kautta politiikkaan tullutta Soinia. Joskus hän on nostanut ne itsekin esiin. Kyseessä on syvä vuoteen 1972 juontava trauma, kun Veikko Vennamoa vastustaneet SMP:n kansanedustajat lähtivät eduskuntaryhmästä ja tukivat Urho Kekkosen uudelleenvalintaa presidentiksi. Näitä kansanedustajia haukuttiin "seteliselkärankaisiksi", koska nämä veivät suurimman osan SMP:n puoluetuista mukanaan. Heille luvattiin myös muita nimityksiä ja virkoja vastineeksi siirtymästään. Nyt päästyään hallitukseen Soini säädätti ns. Lex Vennamon, jonka seurauksena näin ei enää käy.

Nyt Soini itse marssii ulos, mukanaan suurin osa vanhoista SMP:n toimijoista. Perässä luikkivat poliittiset kellokkaat ja ne, jotka ovat hallitustaipaleen aikana päässeet korkeimpiin tehtäviin. Lienee selvää, etteivät ainakaan maahanmuuttovastaisina profiloituneet Terho, Lohela ja Elo voi toivoa uudelleenvalintaa vaaleissa. Nyt herääkin kysymys, millaisia lupauksia porvaripuolueet ovat uuden ajan seteliselkärankaisille esittäneet. Kenties puoluetukilainsäädäntöä "uudistetaan" jälleen. Luvassa lienee myös poliittisia palkkiovirkoja ja eiköhän Timo Soinillekin löydy uusi hillotolppa esimerkiksi Suomen Lontoon-suurlähettiläänä.

Suomalaisen politiikan korttitalossa kuhisee

Näin nopea, koordinoitu ulosmarssi Halla-ahon valinnan jälkeen kertonee, että HS:n viime viikolla paljastama suunnitelma todella oli olemassa ja Terhon vaalitappioon oli varauduttu ns. soinilaisten kesken ja yhteistoiminnassa hallituskumppaneiden kanssa. Halla-ahon tänään tiedotustilaisuudessaan ilmaisema näkemys että neuvottelut Kesärannassa olivat vain teatteria on tätä taustaa vasten hyvin uskottavaa.

Se mikä on selvää, on se etteivät nykyiset tai entiset persut kykene tällaisen sirkuksen seurauksena ajamaan läpi mitään tavoitteitaan sen enempää hallituksessa kuin oppositiossakaan. Soinin ja Terhon porukka jää hallitukseen hiljaisiksi yhtiömiehiksi, ainoastaan henkilökohtaisten etujensa varjolla vailla poliittista tulevaisuutta. Halla-ahon puolue taas on parlamentaarinen lilliputti oppositiossa vailla vaikutusvaltaa. Maahanmuuton vastustamista voidaan toki puheiden tasolla terävöittää, mutta koska nykyinen hallitus on jo kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa merkittävästi, kysymys tuskin lienee äänestäjien kannalta erityisen kiinnostava. Pienen ihmisen puolustamiselle olisi enemmän kysyntää.

Kuvio ei ole kunniakas hallituspuolueillekaan, jotka pääsevät nyt nimittämään Perussuomalaisten poliittista eliittiä pysyviin suojatyöpaikkoihin veronmaksajien kustannuksella, jotta syksyn työmarkkinakierroksella ja sotelakien säätämisessä voidaan toteuttaa edelleen suuryrityksiä suosivaa ja suomalaista pientä ihmistä kurittavaa politiikkaa. Talouskasvusta huolimatta tarjolla lienee palkanalennuksia, leikkauksia pienituloisille ja palveluiden näivettämistä jotta Mehiläiselle ja muille veroparasiiteille riittää rahaa vietäväksi Luxemburgin pankkeihin. Kotimaisen kulutuskysynnän heikkeneminen ja veroparatiisiyhtiöiden suosiminen vahingoittaa myös rehellisesti toimivia pienyrittäjiä.

Hallituskriisi ja sen jälkipyykki ovat niin surkuhupaisaa seurattavaa, että Suomen versio House of Cardsista voitaisiinkin nimetä vaikkapa Apinataloksi tai suoraan Eläintarhaksi.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu