Mihin me tarvitsemme feminististä ulkopolitiikkaa?

F-sana herättää suomalaisissa intohimoja joka kerta kun se uskalletaan lausua ääneen -ja silloin kun sitä ei käytetä. Negatiivisten mielikuvien takia osa on sitä mieltä, ettei koko termiä pitäisi käyttää. Toisilla taas on käsittämättömiä ennakkoluuloja karvaisista sääristä. Tämä kaikki siis yhdessä niistä maailman yhteiskunnista, joissa tasa-arvo ja sukupuolinormien murtaminen on edennyt pisimmälle. Yhteiskunnasta, joka siitä huolimatta (tai itse asiassa pitkälti juuri sen takia) on yksi maailman vauraimpia ja parhaiten voivia valtioita.

Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus lanseerasi pääministeri Stefan Löfvenin (S) johdolla "feministisen ulkopolitiikan" maan viralliseksi tavoitteeksi. Suomessa SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen on nostanut termin näkyvästi esille kampanjassaan. Jo aikaisemmin kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi esittivät Ruotsin mallia Suomellekin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Ideana on tehdä pohjoismaisesta tasa-arvon mallista vientituote nostamalla naisten ja tyttöjen rooli keskeiseen asemaan esimerkiksi konfliktinratkaisussa ja kriisinhallinnassa.

Feministinen ulkopolitiikka tekee maasta kokoaan suuremman toimijan

Suomi ja Ruotsi ovat historiallisesti molemmat olleet ns. kokoaan suurempia toimijoita kansainvälisen politiikan ja rauhanvälityksen areenoilla. Aktiivinen rauhanturvaamistyö, ihmisoikeuksien johdonmukainen puolustaminen ja halu toimia kiistoissa välittäjänä on luonut molemmille maille YK:n ja ylikansallisten kansalaisjärjestöjen keskuudessa erinomaisen maineen. Puolueettomuus suurvaltojen välisessä vastakkainasettelussa mahdollisti myös vanhan itä-länsi -jaon ylittämisen.

Maailma on fundamentaalisti muuttunut geopoliittiselta jaoltaan. Nyt on selvää, että kaikki pohjoismaat kuuluvat samaan arvoyhteisöön demokraattisten maiden kanssa. Ne kuuluvat talousyhteisöön, joka pyrkii tasapuolisten sääntöjen puitteissa toimivaan avoimeen globaaliin talouteen ilman korruptiota ja talouskasvua häiritsevää kansallista puliveivausta. Muuttuneessa maailmassa myöskään vanhan ajan poliittiset rakenteet eivät enää toimi. Konfliktien syyt ovat useimmiten yhteiskuntien sisäisessä hauraudessa ja toimintatavoissa, jotka ylläpitävät ja ruokkivat konfliktia.

Esimerkiksi Afganistan voisi olla hyvin erilainen yhteiskunta, jos maan naiset voisivat ilmaista mielipiteensä siitä, haluaisivatko he käydä koulua ja mitä mieltä he ovat kokovartalosäkistä julkisten paikkojen pakollisena asusteena. Tällaisella yhteiskunnan ruohonjuuritason dynamiikan muutoksella voisi olla ratkaiseva vaikutus koko yhteiskunnan muuttumisen kannalta.

Tyttöjen voimavarat on maailman alikäytetyin resurssi

Edelleen syntyminen tytöksi on suurin yksittäinen tekijä joka rajoittaa yksilön mahdollisuuksia kouluttautua, valita ammattinsa ja puolisonsa tai päättää siitä, haluaako lapsia ja jos haluaa, montako on sopiva määrä. Naisia käytetään, yksilöllisistä kyvyistään ja toiveistaan riippumatta, työjuhtina, kodinhoitajina ja synnytyskoneina. Valtava määrä inhimillistä pääomaa ja tarmoa menetetään joka vuosi sillä, että naiset etenkään kehittyvissä maissa eivät pääse hyödyntämään täyttä potentiaaliaan.

Koulutus on myös paras keino väestöräjähdyksen hillitsemiseen. Koulutetut naiset kykenevät paremmin hallitsemaan elämäänsä ja tekemään seksuaaliterveyttä ja perhesuunnittelua edistäviä valintoja. Väestönkasvun hidastumisellakin on osaltaan yhteiskunnallista tilannetta vakauttava vaikutus.

Tasa-arvo on yhteinen etu

Reilumpi ja oikeudenmukaisempi maailma ei ole hyväksi vain moraalisäteilyn vuoksi, vaan se on myös turvallisempi, vauraampi ja vakaampi. Se tarjoaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia myös pojille ja miehille, vaikka näillä nykyään onkin suhteellisesti parempi asema. Samoin kuin naisten aseman parantaminen on esimerkiksi Suomessa avannut isille mahdollisuuden tasa-arvoiseen vanhemmuuteen.

Tasa-arvoisempi maailma vaatii vähemmän mahdottomiin muotteihin asettumista meiltä kaikilta. Uskoisin, että tämän ajatuksen jakaa enemmistö suomalaisista. Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää kaikille!

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu