Hallituksen talouskuri pettää

Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.

Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.

Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.

Opposition verolinja

Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.

Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää täältä.

Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.

Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella

"Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä", sanoi aikanaan Raimo Sailas (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.

Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.

Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.

Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu