Suomi tarvitsee lisää poliiseja kadulle

Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL julkaisi eilen tiedotteen, jossa vaaditaan poliisien määrän lisäämistä 700:lla. Liiton mukaan jo nyt 100 000 hälytystehtävää vuositasolla jää hoitamatta resurssipulan vuoksi. Samalla vedotaan siihen, että uuden alkoholilain myötä vapautuneet ravintoloiden aukiolot ja mahdollisesti myös lisääntynyt alkoholin kulutus tulevat lisäämään poliisille tulevia yleisen järjestyksen turvaamiseen liittyviä tehtäviä.

Toinen huolenaihe poliiseilla on järjestäytyneen rikollisuuden kasvu. Tämä liittyy lisääntyvään kansainvälistymiseen ja raja-aitojen madaltumiseen. Vaikka kansainvälisyys on pääsääntöisesti myönteinen asia, myös sen lieveilmiöihin on osattava vastata. Länsinaapurissamme Ruotsissa luottamus poliisiin ehti murentua pahasti ennen tilanteeseen heräämistä ja esimerkiksi jengirikollisuus on vauhdittanut asuinalueiden etnistä segregaatiota ja voimistanut maahanmuuttajayhteisöjen jäämistä erilleen muusta yhteiskunnasta.

Suomessa poliisien määrä on laskenut alle 7200 poliisiin samaan aikaan, kun Poliisihallituksen riittäväksi katsoma luku olisi 7850, mitä se oli vuosikymmenen alussa. Suomessa poliiseja on väkilukuun verraten vähän, mikä toki toisaalta kertoo siitä, että yhteiskuntamme on pääsääntöisesti turvallinen ja toisaalta suomalainen konstaapeli on useimpia ulkomaisia virkaveljiään selkeästi pidemmälle koulutettu. Poliisien palkkauksessa ei kuitenkaan näy että kyseessä on korkeakoulututkinto. Osaltaan tämä ja työhön liittyvät riskit ja rasitteet, esimerkiksi väkivallan uhka ja vuorotyö, vähentävät soveltuvien henkilöiden kiinnostusta alalle.

Resurssivajaus altistaa virheille

Poliisin resurssien oheneminen ja henkilöstön ylikuormittaminen vähentää poliisien ja kansalaisten myönteisten kohtaamisten määrää, koska resursseja kiireettömien asioiden selvittämiseen tai jalkapartiointiin ja kohtaamistyöhön alueilla ei ole. Samalla riski arviointi- ja menettelytapavirheisiin, konflikteihin ja jopa virkavirheisiin kasvaa. Ylirasittunut ja henkilöstövajauksella toimiva organisaatio on aina altis alisuoriutumiselle ja poliisin tapauksessa puhutaan työstä, jossa ihmisten henki ja terveys voi riippua siitä, että kyetään tekemään oikeat ratkaisut.

Toistaiseksi suomalainen poliisi on selviytynyt tehtävistään vähintäänkin kohtuudella: kansainvälistäkin huomiota herätti, että Turun puukottaja pysäytettiin lähes välittömästi ja otettiin kiinni hengissä vastaamaan teoistaan. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi äärioikeiston ja antifasistien välisissä kähinöissä kritiikkiä on tullut siitä, kuinka tilanteita on päästetty kärjistymään, eikä selkeästi laittomiin tekoihin ole puututtu. Jari Aarnion oikeusjuttu herätti myös epäilyksiä poliisin sisäisen valvonnan tehosta ja organisaation etiikasta.

Poliisien määrää lisäämällä positiivisia muutoksia.

Kaikkia näistä ongelmista ei tietenkään korjata lisäämällä poliisien määrää, mutta riittävästi resursoitu organisaatio on myös valmiimpi tekemään tarpeellisia muutoksia ja omaksumaan uusia toimintatapoja. Kun välittömät stressitekijät vähenevät, voidaan keskittyä sellaisiin asioihin, joita ei tarvitse välttämättömästi hoitaa juuri nyt. Esimerkiksi tiivistää toimintaa haastavilla asuinalueilla yhteistyössä nuorisotyön toimijoiden kanssa ja ehkäistä uusien tekijöiden liittymistä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Iso-Britanniassa Työväenpuolue on tajunnut sen, että poliisin tehtävä on hyvin vahvasti yhteisön haavoittuvimpien jäsenten asemaa turvaava. Uhkaahan rikollisuus ensimmäisenä köyhimpiä asuinalueita ja rikoksen uhriksi joutuu todennäköisimmin köyhä. Puolue vaati jo viime vaaleissa lisää resursseja poliisivoimille ja sai vaatimukselleen vahvaa tukea. Mielestäni suomalaisen vasemmiston tulisi herätä samaan, sillä välitön turvallisuus on ensimmäinen edellytys sille, että ihmiset ja yhteisöt voivat toimia ja parantaa itse omaa tilannettaan.

Tällä hetkellä sisäisen turvallisuuden ylläpito näkyy lähinnä oikeiston agendalla, mikä näkyy myös suomalaisten poliisien ilmoittamissa puoluekannoissa. Näin ei tarvitse olla jatkossa, sillä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja yhteenkuuluvuus on yhteinen tehtävä poliittisista näkökannoista riippumatta.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu