Suomi varautuu 100 000 turvapaikanhakijaan – Entä jos tuleekin miljoona?

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka on keskusteluttanut viime aikoina suomalaisia taas melkoisen paljon.

Sisäasiainministeriö julkaisi 2017 tämän selvityksen, jossa käsitellään Suomen turvapaikkapolitiikkaa ja sen mahdollisuuksia erilaisissa muuttuvissa skenaarioissa. Tältä pohjalta on rakennettu valmiussuunnitelmaa siltä varalta, mikäli maahan saapuisi vuoden aikana 100 000 turvapaikanhakijaa. Aamulehti uutisoi hankkeen haasteista sote-uudistuksen vaikeuksiin joutumisen vuoksi.

Mitä varten suunnitelmia on tehty

Perussuomalaiset bloggarit ja erinäiset huolestuneet kansalaiset ovat antaneet ymmärtää, että tästä tavoiteltaisiin jotain uutta normaalia. Näin ei ole, vaan kyseessä on sisäministeriön varautumissuunnitelma kriisiksi luokiteltuun tilanteeseen. Vähän samalla tavalla kuin Puolustusvoimien liikekannallepanosuunnitelman tai työpaikan pelastussuunnitelman päivittäminen ei tarkoita, että Suomi olisi lähdössä sotaan tai työpaikallasi odotettaisiin tulipaloa, myöskään tämä ei tarkoita että skenaario olisi toteutumassa. Puhumattakaan siitä, että sitä tavoiteltaisiin.

Vastaavan kokoisia maahantulijamääriä on kuitenkin nähty ympäri Eurooppaa, joten syytä varautua on. Etenkin Suomen itärajan takana voi tapahtua nopeastikin asioita, joiden vuoksi maahan saattaisi tulla lyhyessä ajassa paljon ihmisiä hakemaan turvaa. Tilanne voisi alkaa esimerkiksi jonkin EU-maan myöntämillä turistiviisumeilla Suomeen siirtyvistä ihmisistä, jotka kotimaan kiristyvän tilanteen vuoksi päättäisivät jäädä maahan. On myös mahdollista, että tilanne kehittyy niin nopeasti ja liikkeelle lähtevät ihmismäärät ovat niin suuria, että vaikka poliittinen tahto rajan sulkemiseen löytyisi, se olisi teknisesti mahdotonta, ainakaan ilman valmiuslain käyttöönottoa ja liikekannallepanon valmistumista.

Sisäministeriön raportin skenaariot

Sisäasiainministeriön raportti on pitkä kuin nälkävuosi. Aloitin loppupuolen skenaarioista (s. 179 eteenpäin), jossa käsitellään mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita vuotuisten tulijamäärien perusteella:

1. skenaario on "normaalitilanne", noin 10 000 hakijaa/vuosi, mikä on edelleen selvästi yli vuotta 2015 edeltävän normaalin.

2. skenaario on "suuri episodi", 100 000 tulijaa vuodessa, jota pidetään nykykatsannossa vuoden 2015 kaltaisen tilanteen toisintona

Sokerina pohjalla 3. skenaario on "vakava kriisi", jossa maan rajan yli tulee vuodessa miljoona turvapaikanhakijaa. Viimeisen skenaarion yhtenä mahdollisena laukaisevana tekijänä esitetään esimerkiksi Venäjällä puhkeava sisällissota. Tällä hetkellä kenties kaukainen ajatus, muttei lainkaan mahdoton tulevaisuudessa.

Eri tasoilta asiantuntija-arvioista olen nostanut loppuun huomioita, erityisesti sellaisia, jotka melkoisen varmasti särähtävät kavereideni korvaan tai järkyttävät jo nyt tehtynä viranomaistekstinä. Niiden pohjalta voi pohtia, miten ajautuminen hallitsemattomiin kriisitilanteisiin voitaisiin välttää ja millaista politiikkaa Suomen tulisi tämän saavuttamiseksi tulevaisuudessa tavoitella.

Voidaanko rajat laittaa kiinni?

Vaikka maahanmuuttokriittiset ovat esittäneet, ettei raportti esitä missään vaiheessa rajojen pysyvää sulkemista tulijoilta, tekstissä esitetään että kyseessä on poliittinen päätös, eikä raportti sinänsä ota kantaa sen mielekkyyteen tai tekniseen toteutettavuuteen. Muissa yhteyksissä Rajavartiolaitos on esittänyt kantanaan, ettei edes rajatarkastusten pysyvä palauttaminen kaikille rajoille, saati maarajojen tehokas sulkeminen tämäntyyppisten ihmismäärien kulun estämiseksi ole mahdollista nykyisillä resursseilla ja organisaatiolla.

Mikäli rajat todella haluttaisiin "laittaa kiinni", se edellyttäisi huomattavasti lisää rajainfrastruktuurin rakentamista niin ylityspaikoille kuin maastoonkin, paljon pysyvää lisähenkilöstöä Rajavartiolaitokselle sekä mahdollisesti muiden viranomaisten virka-apua ja Puolustusvoimien reservin käyttämistä rajavalvontaan. Rajojen sulkeminen ilman äärimmäisen väkivallan käyttöä etenkin keskellä kriisitilannetta olisi todennäköisesti mahdotonta ja saattaisi olla mahdotonta, vaikka voimankäytöltä poistettaisiinkin kaikki rajat. Jokainen voi itse miettiä, millaisia vaikutuksia tällaisella äärimmäisellä keinolla olisi ja miten voisimme välttää tilanteen, jossa ajauduttaisiin tilanteeseen jossa maassa olisi hallitus, joka näin jostain syystä päättäisi tehdä.

Tässäkin saattaisi olla hyväksi, että tilanteen ollessa suhteellisen rauhallinen kriisivalmiuttamme ja kykyä valvoa ja rajoittaa rajanylityksiä kriisitilanteissa ilman kohtuutonta voimankäyttöä voitaisiin vahvistaa. Se paitsi parantaisi kykyä selviytyä yllätyksistä, myös vähentäisi todennäköisyyttä ajautua paniikkiratkaisuihin.

 

NOSTOJA SISÄMINISTERIÖN RAPORTIN SKENAARIOISTA

 

"NORMAALI": 10 000/VUOSI

Normaalitilannetta tulisi asiantuntijoiden mukaan hyödyntää valmistelemalla sisäministeriön ja Valtioneuvoston johdolla turvapaikkapoliittisia tiukennuksia ja valmiussuunnitelmia tulevia akuuttitilanteita varten. Suunnittelua on parasta tehdä silloin, kun siihen on aikaa(!) Oppeja ja parhaita käytäntöjä edeltävästä episodista (2015-2016) tulisi kerätä ja hyödyntää aktiivisesti.

Kielteisten päätösten saaneiden ja maassa laittomasti oleskelevien määrät ovat lisääntyneet ja yhtenä ratkaisuna ehdotettiin sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka olisivat valmiita ottamaan näitä henkilöitä esimerkiksi korvausta vastaan. (Tanskan poliittinen konsensus hakee tätä, Tanskan demarinuoret eli DSU pitää tätä keskeisenä tapana ratkaista humanitaarista suojelua tulevaisuudessa)

Muutamien arvioiden mukaan jo nykytilanteessa Suomen sisäinen turvallisuus on vaarassa heiketä, jollei turvapaikanhakijoiden radikalisoitumista ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumista kyetä estämään. Osa asiantuntijoista soveltaisi radikalisoituneille henkilöille poissuljentaa oleskeluluvissa sekä pysyvien oleskelulupien ja kansalaisuuksien peruuttamista.

 

ISO EPISODI: 100 000/VUOSI

Maltillisen enemmistön asenteiden ennustetaan koventuvan ja ääriryhmien lisäävän kannatusta, jollei ehkäisevässä viestinnässä onnistuta ja sitä priorisoida jo ennen mahdollista episodia.

Kustannusten kasvun ennustettiin nousevan hallitsemattomaksi ja osa asiantuntijoista lähtisi toteuttamaan kokonaisvaltaista vastaanottojärjestelmän uudistusta. Järjestelmää tulisi tehostaa poistamalla päällekkäisyyksiä, keskittämällä prosessia ja yksinkertaistamalla hakemuskäsittelyä – vastaanottopalvelujen ja infran taso laskisi väistämättä nykyisestä. Jotta 100 000 turvapaikanhakijaa saataisiin sijoitettua keskuksiin, ehdotettiin pienten vastaanottoyksiköiden sijasta harkittavaksi suurten vastaanottoyksiköiden, teltta- kuin myös konttimajoitusten järjestämistä.

Rajaturvallisuuden säilyttäminen ja laittoman maahantulon estäminen saattaisi tässä skenaariossa jopa vaatia rajojen tilapäistä sulkemista. Asiallinen viestintä myös turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanteesta ja pakolaisuuden syistä sekä rasismin kitkeminen on huomioitava ja näihin panostettava.

Osa asiantuntijoista ehdotti radikaalejakin keinoja kuten turvapaikanhakijoiden liikkuvuuden sääntelyä vastaanottovaiheessa, valitusoikeuden rajoittamista lainsäädäntömuutoksin ja lainsäädännön kehittämistä niin, että on mahdollisuus toimia myös vastoin kansainvälisiä velvoitteita. Osa asiantuntijoista olisi valmis tässä skenaariossa harkitsemaan kiintiölupapakolaisten vastaanottamisen lopettamista.

 

VAKAVA KRIISI: MILJOONA/VUOSI

Kustannusten karkaaminen käsistä nähtiin yleisesti ylitsepääsemättömäksi haasteeksi 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaariossa. Jos EU:n hätärahoitusmekanismi ei jousta tarpeeksi, kansainvälisellä yhteistyöllä nähdään oleellinen ja keskeinen merkitys myös resurssien osalta. Kriisitilanteessa tulisi karsia muusta rahoituksesta kuten aluetuista, maatalouden tuotantotuista jne.

Suuri osa asiantuntijoista rajoittaisi maahantuloa poikkeuslainsäädännöllä, sillä majoittamiseen tarvittavaa infrastruktuuria ei kyettäisi takaamaan näin monelle tulijalle. Leiriolosuhteiden pystyttämistä tulisi opetella etukäteen ja hyödyntää mm. YK:n osaamista asiassa. On olennaista, että tällaisissa skenaarioissa kotimajoituksen ratkaisuja syntyisi. Suomessa on noin 3 000 000 asuntoa, joissa useimmissa on runsaasti neliöitä asuttaa ihmisiä. Lisäksi lämmitettyjä varastoja on runsaasti.

Näin suuressa maahantulossa turvapaikanhakijat muodostaisivat mahdollisesti hyvin merkittäviä turvallisuusuhkia muille heikoimmille turvapaikanhakijoille. Tässä skenaariossa erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennustetaan kasvavan.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu