Sota irtisanomislaista on varjonyrkkeilyä

Hallituksen lakiesitys, jolla olisi tarkoitus helpottaa irtisanomista alle 20 työntekijän yrityksissä on pistänyt Suomen aivan sekaisin. Teollisuus- ja kuljetusalat ovat jo julistaneet ylityökiellon, vastaava ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa ensi viikolla myös hoitoaloilla. Palvelualat ovat tulossa mukaan myöhemmin ja myös opettajien OAJ suunnittelee vastatoimia.

Ei liene yllätys, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus on kieltäytynyt perääntymästä tästä, kuten se aikanaan kieltäytyi perääntymästä pakkolaeista, alle 30-vuotiaiden perusteettomista määräaikaisuuksista ja sote-maakuntamallistaan. Maakuntasote tulee kaatumaan, koska lakeja ei saada eduskuntaan. Perusteettomat määräaikaisuudet olisivat ikäsyrjintää ja pakkolait olivat perustuslain vastaisia. Pakkolakien tilalle tuli kiky, jolla leikattiin lomarahoja, pidennettiin työaikaa, korotettiin työntekijän vakuutusmaksuja ja jäädytettiin palkat vuodeksi.

Irtisanomislaista onkin tullut pitkälti symboli, jossa hallitus yrittää näyttää etenkin Kokoomuksen ja Keskustan markkinaliberaalille siivelle, että se kykenee painamaan ay-liikkeen polvilleen ja ay-liikkeelle paikka, jossa osoitetaan jäsenistölle, että joskus tulee raja vastaan, jonka jälkeen noustaan barrikadeille.

Hallitus on pettänyt sanansa

Kun ay-liikkeessä vedettiin nimi kilpailukykysopimukseen ja sovittiin, että neuvottelua yrityskohtaisesta sopimisesta jatketaan samalla porukalla, syntyi luottamus siihen, ettei hallitus enää lähde yksipuolisesti puuttumaan työmarkkinoiden toimintaan. Tämä ei sittemmin ole pitänyt. On säädetty aktiivimallit 1 ja 2, joista kummallakaan ei ole edistetty kenenkään työllistymistä. Toki tämä ei edes ollut tarkoituksena, vaan ainoastaan tehdä työttömien elämästä kurjempaa. Sen myönsi hallituspuolueen kansanedustaja Juhana Vartiainenkin (kok.).

Ottaen huomioon kuinka kova kiky-sopimuksen teksti työntekijöiden kannalta oli, ei liene ihme että sen vastineeksi odotettiin saatavan jotain. Nyt ay-liikkeen on estettävä lisäheikennykset, tai sillä ei ole mitään uskottavuutta jäsenistönsä silmissä edunvalvojana. Irtisanomissuojan heikennyksestä tuli nyt se kohta, johon raja vedettiin. Itse lain sisältö ei ole niin radikaali kuin #Viimeinenniitti -kampanjassa esitetään, mutta kyse onkin pitkälti signaalista.

Irtisanominen ei ole Suomessa vaikeaa eikä merkittävästi helpotu

Jatkossakaan irtisanominen ei olisi laillisesti mahdollista puhtaasti "pärstäkertoimella" ja "luottamuspulan" lisäksi pitäisi olla työvelvoitteen laiminlyöntiä. Pitää tosin muistaa, ettei tälläkään hetkellä lakia tunneta työpaikoilla kovin tarkasti: enemmän ratkaisee se, mikä käsitys ihmisillä on lain sisällöstä. Ani harvoja irtisanomisia viedään oikeuteen ja jos kiistanalaisia irtisanomisia alettaisiin tehdä enemmän, jo nyt tiukoilla olevat käräjäoikeudet ruuhkautuisivat pahasti. Kuinka moni jaksaisi aloittaa mahdollisesti vuosia kestävän prosessin sen sijaan, että etsisi vain uuden työpaikan?

Moni yrittäjäkin on ihmetellyt uuden lain tarvetta. Tamperelainen yrittäjä Asko Rantala kirjoittaa aiheesta hyvin Puheenvuoron blogissaan. Siinä käydään läpi keinoja selvittää työntekijän soveltuvuus työtehtäviin ja työyhteisöön esim. oppisopimuksen, koeajan ja aluksi määräaikaiseen työsuhteeseen esim. kausityöntekijäksi, sijaiseksi tai projektiin rekrytoinnin kautta. Kirjoitus on varsin ay-kriittinen, joten todettakoon tasapuolisuuden nimissä, että liitot ovat pitäneet esillä myös suomalaisen irtisanomissuojan heikkoutta.

Sama viesti on myös Varustelekan yrittäjällä Valtteri Lindholmilla. Aluksi kannattaa käyttää vuokratyövoimaa, tehdä tuntisopimus tai määräaikaisuus. Jos työntekijän kanssa tulee myöhemmin ongelmia, on todennäköisesti helpompaa ja halvempaa hoitaa asialla rahalla kuin raastuvassa. On myös kaikkien tuntemieni ay-aktiivien ja luottamusmiesten taholta tullut selväksi, että jos joku tahallaan on työnantajalle hankala ja vahingoittaa työyhteisöä, niin ei liitto silloin lähde tätä yhteiseksi vahingoksi suojelemaan sanktioilta.

Luottamus, luottamus ja luottamus

Pahinta tässä lakihankkeessa on se, että se edelleen murentaa luottamusta yhteiskunnassa eri toimijoiden kesken ja kiihdyttää vastakkainasettelua. Ilmeistä kuitenkin on, että kuten aktiivimallikaan, se ei tuo juuri mitään hyötyjä edes pk-yrittäjille, joiden edulla sitä perustellaan. Lisää valtaa keskustelussa saavat äänet, joiden mielestä työnantajat ja yrittäjät ovat konnia, jotka haluavat vain polkea työntekijöiden oikeuksia, sekä ne äänet, joiden mielestä työntekijät, etenkin ammattiliittoihin kuuluvat, ovat laiskoja lurjuksia, jotka eivät tee mitään ilman keppiä.

Suomen menestyksen kannalta olennaisin voimavara on luottamus ja yhteishenki. Luottamus mahdollistaa sopimisen. Ilman luottamusta siihen, että muut osapuolet tekevät mitä sanovat ei synny sopimuksia ja aika menee muiden kyräilyyn ja kyttäämiseen sen sijaan, että tehtäisiin yhdessä. Tämän takia mielikuvat, joissa levitetään käsitystä että yrittäjät irtisanoisivat ne, joille sattuu työtapaturma eivät ole rakentavia. Irtisanomislakia voi vastustaa myös asiaperusteisesti.

Toivon, että hallitus vetäisi lakiluonnoksen pois. Mitään hyötyä sen runttaamisesta läpi ei ole, mutta vahingot ovat melkoisia. Arvovaltaa se tietysti kirpaisee, mutta mitäpä yksi peruttu laki lisää kaikkien muiden joukossa enää tälle hallitukselle merkitsee?

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu