Ylityökielto paljastaa yhden syyn työttömyyteen

Ammattiliitot ovat vastanneet hallituksen pyrkimykseen heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa käynnistämällä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Tämä painostuskeino aiheuttaa vähemmän mielipahaa kuin lakkoilu ja mahdollistaa esimerkiksi asiakkaiden palvelemisen normaalisti. Silti se kuitenkin puree varsin tehokkaasti ja työnantajat etujärjestöineen valittavat kustannuksista. Myös työnantajaleiristä alkaa kohdistua hallitukseen painetta, että heidän näkökulmastaan varsin mitättömiä, jopa olemattomia hyötyjä nykyisen lainsäädännön tuntevalle ja rekrytoinneissa järkeviä ratkaisuja tarjoava irtisanomissuojan heikennys on nyt tuottamassa heille merkittäviä haittoja.

Ylityöllä korvataan työpaikkoja

Se, että ylityökiellosta on näin paljon haittaa kertoo paljon irtisanomiskysymystä suuremmasta rakenteellisesta ongelmasta työmarkkinoilla. Esim. maanantaina ylityökieltoaan tiukentavan AKT:n sopimusaloihin kuuluvasta satamien ahtaustyöstä tehdään jo 20 % ylityönä. Meriteollisuudessa ja monilla muilla teollisuudenaloilla ylityöt ovat tapissa. Työnantajat siis mieluummin teettävät ylitöitä kuin palkkaavat henkilöstöä.

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työntekijöiden ainoastaan toistuva venyminen ylitöihin ja vuorojen vaihtamiseen mahdollistavat normaalitoimintojen jatkumisen. Vuorotyöläisillä muutenkin vaihteleva vuorokausirytmi ja vapaapäivien paikan vaihtelu asettaa rasitteita perhe-elämälle, ihmissuhteille ja normaalille harrastustoiminnalle. Jatkuvat ylityöt ja vuorojen vaihtelu sotkee pakettia entisestään.

Toiset kulutetaan loppuun, toiset jäävät kortistoon

Ylityö on paitsi raskasta tekijöilleen, myös huomattavan kallista työnantajalle. Ylityöstä pitää maksaa kestosta riippuen 50-100 % lisäkorvaus palkan päälle. Jatkuvan ylityön teettämisen korvaaminen palkkaamalla lisää työvoimaa olisi useimmissa tilanteissa jo nyt halvempaa. Vaihtelevan kysynnän aloilla on täysin mahdollista hyödyntää tässä määräaikaisia sopimuksia tai vuokratyövoimaa.

Tuntuukin, että merkittävin työllistämisen este tuntuu joko olevan se, että yrityksissä otetaan puuttuva työpanos työntekijöistä ylitöiden muodossa, tai sitten yritykset eivät löydä vaatimuksiaan vastaavaa työvoimaa. Työnhakija, jolla ei ole tilintarkastajan, puutarhurin, levysepän tai koodarin osaamista ei muutu houkuttelevaksi rekrytoitavaksi, vaikka tämän voisi laittaa pihalle kuinka helposti tahansa.

Parempia keinoja työllistymisen edistämiseen

Jos hallitus siis haluaisi käydä reaalisen työllistämiskynnyksen kimppuun, se rajoittaisi mahdollisuutta ylityön teettämiseen ja annetuista työvuorolistoista poikkeamiseen. Koska monelle työnantajalle ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä lisärekrytointeja, kannattaisi tästä kuitenkin pidättäytyä.

Rekrytointiongelmiin ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan on oppositiossa olevan SDP:n toimesta tarjottu parempia keinoja:

Panostetaan toiseen asteeseen ja aikuiskoulutukseen

Tarjotaan pk-yrityksille oikeudellista neuvontaa julkisella oikeusavulla ja tuetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista

Tämä ainakin alentaisi rekrytointikynnystä ja tekisi nykyistä kannattavammaksi myöskin yrittäjälle kouluttaa uusia tekijöitä työhön.

Suomessa tehtiin muuten vuonna 2017 työnvälitystilaston mukaan viime vuonna 13 710 henkilöperusteista irtisanomista. Näistä 300-400 tapauksessa työntekijä on protestoinut tai riitauttanut irtisanomisen. Kohtuullisen hyvin näyttää siis onnistuvan nykyisen lainsäädännönkin puitteissa.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu