Lakot sen kertovat: mitta on totaalisesti täynnä

Tällä viikolla lyödään täysin uutta vaihdetta silmään ammattiliittojen ja hallituksen välisessä kiistassa irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä. Viikon aloittaa Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton JHL:n lakko, joka pysäyttää julkisia tukitoimintoja ympäri Suomea. Loppuviikosta taas Teollisuusliitto laittaa sahat kiinni ja vastaavia rytkytyksiä on luvassa eri aloilla vaihdellen lähiviikot. Muilla aloilla on tulossa vastaavia toimia, joita on luvattu jatkaa kunnes liha tottelee kuria, eli hallitus vetää irtisanomislakiesityksensä pois.

Tämä siis siitä huolimatta, ettei kukaan edelleenkään ole voinut esittää yhtä ainutta konkreettista esimerkkiä tilanteesta, jossa uusi lainmuotoilu mahdollistaisi irtisanomisen ja jossa nykyinen laki sitä ei mahdollista.

Paljoa ei siis auttanut Matti Vanhasen (kesk.) pääministerin korvaan supattelema ajatus eduskunnan tuomisesta arvovaltakiistaan osapuoleksi. Kumpikin puoli kiistassa kaivaa nyt juoksuhautoja niin syviksi, että herää kysymys miten niistä kasvoja menettämättä enää voidaan perääntyä. Itse uskoisin, että hallituksen sisäinen dynamiikka vie siihen suuntaan, että ay-liikkeen rekan lähestyessä ministeriaudin konepeltiä hallitus joutuu sompaamaan autonsa pientareelle. Mennäänkö ojaan asti, sen kertonee lopulta tilannenopeus. Tielle tuskin enää päästään.

Yrittäjät haluavat kehään vaikka ottavaksi osapuoleksi

Liittokokoustaan Turussa viettänyt irtisanomislain kummisetä Suomen Yrittäjät ilmoittautui vapaaehtoisesti ylimääräiseksi osapuoleksi työmarkkinakiistaan uhoamalla katkaisevansa liittojen jäsenmaksuperinnän ja hoitavansa JHL:n lakon aikaisen kouluruokailun. Yön pimeinä tunteina oli eräs kauppaneuvostason herrasmies kirjoitellut maltillista kantaa hallitukselle mainostaneelle eläkeläiskolumnisti Lasse Laatuselle alatyylistä palautetta.

Syytä on muistaa, että tämä samainen miljoonaomaisuuden halpahallibisneksellään rakentanut herra on ilmaissut, että Suomessa ihmiset ovat laiskoja, palkat liian suuria ja työntekijöillä liikaa valtaa yhteiskunnassa. Hän on myös ideoinut, että vapusta voisi tehdä talkoopäivän, jolloin ihmiset tekisivät työnantajalleen töitä ilmaiseksi ja työnantaja lahjoittaisi heidän palkkansa valtiolle. Toinen nerokas keksintö samasta mielestä oli "maksullinen mielipidevaikuttaminen", jonka suuri yleisö oppi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen tuntemaan "Kehittyvien Maakuntien Suomena". Tässä humpassa muun muassa muuan Matti Vanhanen (kesk.) sai 10 000 eurolla vahvistusta mielipiteilleen.

Kauppaneuvoksenkin kannattaa varoa. Tavallisten kansalaisten raivo työsuhdeturvan heikentämistä vastaan voi nimittäin johtaa kuluttajien "maksulliseen mielipidevaikuttamiseen", jossa eurot kannetaan vähemmän kantaaottavan kilpailijan kulutustavaramyymälään.

Kansalaisten mitta on lopullisesti täynnä

Jotain kertoo se, että IS:n Taloussanomien tekemän katukyselyn kaikki vastaajat tukevat poliittisia lakkoja. Satunnaisotannalla lehti, jota ei voi mitenkään syyttää vasemmistopainotteiseksi saa tuloksen, jossa Helsingin kantakaupungissa ei kävele vastaan yhtään ihmistä, jotka eivät asiaa ymmärrä.

Eniten huomiota on herättänyt se, että monessa koulussa ei saada maanantaina ja tiistaina normaalia kouluruokaa. Temppu on riskialtis, sillä tavalliseen arkeen osuvat mielenilmaukset herättävät usein eniten mielipahaa laajemmassa yleisössä. Propagandaa nälkäisistä lapsista ovat kuitenkin jakaneet lähinnä yrittäjäjärjestöjen ja Kokoomuksen kellokkaat, joiden lapset eivät varmasti joutuisi istumaan koulussa nälkäisinä, vaikka joka päivä oltaisiin kotoa mukaan laitettujen eväiden kanssa.

Tavalliset työssäkäyjät ovat sen sijaan joutuneet jo kokemaan epävarman työelämän ja huolen omasta ja perheen toimeentulosta. Monelle kiky-sopimuksen tuomat lomarahaleikkaukset ja kompensoimaton työajanpidennys olivat viimeinen niitti vuosia jatkuneen, käteenjääviä ansioita pienentävän palkkalinjan päälle. Lisäksi veroluontoisia vakuutusmaksuja on siirretty työntekijöiden maksettavaksi. He ovat kokeneet yt-neuvottelut, irtisanomiset, perusteettoman määräaikaisuuksien ketjuttamisen, nollatuntisopimukset, vuokratyön, koeajan pidennykset ja palkattomat harjoittelut työsuhteen saamisen edellytyksenä.

Mitta alkaa olla läpi koko yhteiskunnan täynnä. Hallitus ei ole tätä tajunnut, vaan jatkanut ideologista marssiaan kohti kuilun reunaa.

Vaalikampanjasta ei ole kyse

Oikeisto yrittää paniikissaan maalata syksyn poliittiset lakot SDP:n tilaustyönä syntyneeksi vaalikampanjaksi. Näppärä väite, mutta täysin harhainen. Demareissa ollaan kauhuissaan tilanteesta, sillä se uhkaa Suomen hyviä kasvunäkymiä ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä. Puheenjohtaja Antti Rinne toivoi pääsevänsä aloittamaan pääministerinä hyvissä olosuhteissa ja tekemään äänestäjille myönteisiä uudistuksia. Uudet leikkauslistat ja riitaisan työmarkkinatilanteen sovittelu eivät varmasti ole Antin toivelistalla.

Nykyinen työtaistelukierre ja Teollisuusliiton toteuttama kikyn 24 tunnin työajanpidennyksen irtisanominen vuoden 2020 alusta viidellä merkittävällä toimialalla ennakoivat todella riitaisia palkkaneuvotteluita syksylle 2019. Se olisi myrkkyä Suomelle ja myrkkyä Rinteelle. Tämän varmasti ymmärtävät myös demaritaustaiset liittojohtajat. Lisäksi olisi outoa, että kokoomuslaiset liittojohtajat, kuten korkeakoulutettujen AKAVA:n Sture Fjäder ja tunnetusti kokoomusvetoinen OAJ olisivat vetämässä demaripomon vaalivankkureita.

Liitoissa kasvaa kova paine

Paine ammattiliittojen kentällä onkin kasautunut pitkään. Moni olisi halunnut ryhtyä räväkkään lakkoiluun jo silloin kun Juha Sipilän hallitus uhkaili pakkolaeillaan palkansaajakenttää hyväksymään kikyn. Liittojohtajilla on tieto, että joukot eivät pysy kasassa jos linja ei pidä, vaan tilanne saattaa lähteä keskusjärjestöjen hallinnasta. Hallituskabineteissakin on hyvä tiedostaa, että he voivat koska tahansa peruuttaa lakiesityksensä.

Ammattiliitoissa ei välttämättä voida enää pakottaa taistojen tielle lähteneen työväestön joukkuehenkeä takaisin pulloon. Yhden lakiesityksen peruuttamisen lisääminen hallituksen pitkään peruttujen huonosti valmisteltujen esitysten listaan on pienempi vahinko kuin tilanteen riistäytyminen yleislakkoon joulukauden kunniaksi. Koska jos sinne mennään, vaaditaan lakon loppumiseen muitakin myönnytyksiä kuin vain irtisanomislaki.

Hallituksen kannattaisi muistaa, että nykyinen tilanne on seurausta siitä, että yrittäjäjärjestö hylkäsi hallituksen, työnantajien ja ammattiliittojen yhteisen esityksen paikallisen sopimisen laajentamisesta kaikkiin yrityksiin. Ei ay-liikkeen änkyröinnistä.

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu