SDP ei kannata lihaveroa – mikä ihme on kestävän kehityksen ALV?

Helsingin Sanomien vaalikoneessa esitetään väite: ”Suomalaisia pitäisi ohjata vähäisempään lihansyöntiin, esimerkiksi verotuksen keinoin.” SDP:n pekonipastastaan tunnettu puheenjohtaja Antti Rinne vastasi tähän kysymykseen kyllä, mutta täsmensi ettei kannata lihaveroa. Tästä syttyi keskustelu, jota on jatkettu Ylen puolueiden puheenjohtajille järjestämästä tv-tentistä viikonlopun yli tämän viikon alkuun. Muun muassa Maaseudun tulevaisuus on ihmetellyt demareiden linjausta.

Mikä se linja sitten on? SDP on itse asiassa varmaankin ainoa suomalainen puolue, jolla on selkeä, puoluekokouksessa päätetty kielteinen kanta lihaveroon. 2017 nimittäin Demarinuoret jättivät puoluekokousaloitteen lihaveron käyttöönotosta ja se hylättiin selkein lukemin. Muistan tuon päätöksen itsekin, sillä olin sitä tekemässä ja itsekin äänestin lihaveron käyttöön ottamista vastaan. Se olikin ainoa nuorten aloite, jota puoluekokouksessa vastustin.

Fiksua ympäristöohjausta kulutusmoralisoinnin sijaan

Tarve kulutuksen ohjaamiseen ilmasto- ja ympäristöperusteisesti tunnustetaan SDP:ssä yleisesti. Pistemäiset haittaverot, kuten liha-, lento- ja muoviverot tekevät kuitenkin verojärjestelmästä monimutkaisen, sekavan ja pahimmillaan vääristäviä kannustimia ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta synnyttävän kokonaisuuden. Jo nyt suomalainen verojen, verovähennysten ja tukien viidakko on tarpeettoman hankala.

Haitallista tilannetta ei kannata korjata huonolla keinolla. Siksi demarit päättivät vastata tähän keskusteluun keksimällä jotain parempaa. Mallia kutsutaan Kestävän kehityksen arvonlisäveroksi. Siinä ruoan ja päästöjä vähentävien palveluiden ALV:tä alennetaan. Lisäksi ALV:hen luodaan päästöperusteinen komponentti, joka on sitä suurempi, mitä suuremmat päästöt. SDP haluaa, että ympäristöverotus sisältää myös positiiviset kannustimet.

Lihan ilmastopäästöt vaihtelevat

Vaikka ”liha” voitaisiin todeta ilmastolle haitalliseksi, esimerkiksi siipikarjan, possun ja naudan liha ovat kaikki erilaisia hiilijalanjäljeltään. Lisäksi hiilijalanjäljen kokoon voidaan lihakarjan kasvatuksessakin vaikuttaa esimerkiksi ruokinnan ja jalostuksen kautta. Myöskään kaikki kasvikset eivät ole mitään ekotekoja. Toiselta puolen maailmaa lennätettyjä avokadoja tai espanjalaisia tomaatteja parempia vaihtoehtoja löytyy lähempää.

Kotimainen kaura, juurekset ja silakka ovat hiilijalanjäljeltään pienimpiä elintarvikkeita. Ne halpenisivat merkittävästi nykyisestä. Tämä parantaisi kotimaisten maataloustuottajien, kalastajien ja elintarvikevalmistajien kilpailuasemaa. Se myös tekisi terveellisestä ruokavaliosta edullisemman valinnan.

Mallia on tarkasteltu EU:n suhteessa ALV-direktiiviin ja olemassa olevien ennakkotapausten perusteella se on mahdollista toteuttaa sisämarkkinasäännösten puitteissa. Se kohtelee suomalaista ja muualta tuotavaa tuotetta tai palvelua neutraalisti kohdistuessaan vain päästöihin.

Ratkaisuna oma vaihtoehto

Herännyt lihaverokeskustelu osoittaa sen, kuinka hankalaa poliittisessa keskustelussa on esittää kanta, joka poikkeaa jonkun muun esittämästä ”kyllä-ei” -asetelmasta. Kuitenkin kyky esittää ratkaisuja valmiiden laatikoiden ulkopuolelta on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee.

Tuoreeltaan julkaistussa ilmastobarometrissä 83 % suomalaisista kokee, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. 70 % suomalaisista haluaa, että ilmastopolitiikka nostetaan seuraavan hallituksen kärkiteemojen joukkoon. Puolet suomalaisista olisi valmiita nostamaan lihan, maidon ja fossiilisten polttoaineiden verotusta. Kolme neljästä on sitä mieltä, että päästöjen aiheuttajien pitäisi maksaa päästöistään.

Nyt kaikkien suomalaisten poliittisten liikkeiden, jotka eivät halua tyytyä 17 % kannatuspotentiaaliin tulisikin esittää omat keinonsa siihen, miten kansalaisten enemmistön toiveisiin vastaavat. Muiden esittämien keinojen vastustaminen ei riitä. Etenkin, kun lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa väläytellään 2030-luvun ensimmäiselle puoliskolle sijoittuvia vuosilukuja hiilineutraalista Suomesta.

Kun SDP ei pitänyt perustuloa hyvänä tapana ratkaista kaikkien tunnustamia suomalaisen sosiaaliturvan ongelmia, paneuduimme asiaan ja esitimme oman perusturvamallimme, Yleisturvan. Lopulta saimme sen läpi keskustelussa, erityisesti kun muutkin puolueet joko luopuivat vastikkeettoman perustulon tavoittelusta (Keskusta) tai totesivat sen toteuttamisen vaativan vaiheittain etenemistä (Vihreät).

Kun emme pitäneet liha- ja lentoveroista, suunnittelimme sen sijaan oman, paremman mallimme, kestävän kehityksen arvonlisäveron. Se on osa SDP:n tulevaisuuslinjaa, jossa osallistumme aina keskusteluun rakentavalla ratkaisuvaihtoehdolla.

Muiden puolueiden ei tarvitse pitää meidän mallistamme. Mutta toivomme, että pelkän ”EI” -linjan sijaan ne esittävät paremman vaihtoehdon. Koska me uskomme, että rakentavasta vuoropuhelusta syntyy sama suunta 2020-luvun Suomelle.

Eetu Kinnunen

Kirjoittaja on Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri ja Demarinuorten ympäristötyöryhmän puheenjohtaja

EetuKinnunen1

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu