Vakuutusyhtiö ja ulosottovirasto- samalla puolella?

Kuten mielipidesivun tapauksessa (Satakunnan Kansa 17.2.2023, Teemu Tuominen) mainitaan, on perintä ja ulosotto melkoinen byrokratian mörkö, joka kaipaa kipeästi uudistusta. Perintäyhtiöt saavat tehdä miltei mitä haluavat ilman, että heitä kukaan haastaa oikeudenmukaisempaan toimintaan. Oikeusturvavakuutus on juridisesti sellaisenaan ulosottoon kelpaava, ilman että asiasta voi tehdä kantelua mihinkään. Moniko on tahtomattaan tällaisen kohtelun perusteella ulosotossa?

Mennään ajassa hivenen taaksepäin. Erään yhdistyksen jäsenyydestä käyty oikeustaistelu on tullut päätökseen ja hävinneenä osapuolena vakuutusyhtiöltä saatu oikeusturva tulee maksuun eli suurehkot oikeudenkäyntikulut. Asioiden kulku on kokemattomalle sangen monimutkainen juttu, joten pieni selostus lienee paikallaan.

Saimme toisen asianosaisen kanssa laskun LähiTapiolasta, päivätty 18.7. ja eräpäivä 1.8. Sinänsä oikein laskutettu, paitsi eräs seikka kiinnitti huomion. Hovioikeuden tuomio on ollut lainvoimainen ja veloituskelpoinen jo 3.4.2023 ja loppusummaan oli ehtinyt tällä välin muodostua kohtuullinen korko. LähiTapiola oli joko pitänyt laskua hallussaan 3,5 kuukautta tai sitten veloittava taho eli mainittu yhdistys ei ole sitä aiemmin toimittanut. Korkohyödyn saaja on joka tapauksessa vakuutusyhtiö.

Onkohan tällainen korkokulujen ylimääräinen keruu yleinen menettely, kun ottaa huomioon montako vastaavaa tapausta kulkee Suomen vakuutusyhtiöiden läpi, puhutaan merkittävistä summista. Olemme yrittäneet kysyä selvitystä tälle useampaan kertaan sekä Länsi-Suomen LähiTapiolan toimitusjohtajalta sekä takaisinperinta@lahitapiola.fi, ilman etu- tai sukunimeä. Myöskään Porin konttorin juristi ei halunnut vastata kysymykseen, miksi tällaista koron keinotekoista perintää harrastetaan. Minulla on asiasta oma epäilyni, liittyen neljän vuoden taipaaleeseen oikeusprosessin osallisena. Aiheesta on tekeillä kirja.

Toinen mielenkiintoinen seikka koskee itse laskua, mihin liittyy huomattava määrä yhdistyksen sisäisiä ongelmia ja epämääräisyyksiä. Pyysimme heti laskun saamisen jälkeen tapaamista toimitusjohtajan kanssa, joka yritti kieltäytyä tapaamasta väittäen, ettei asia koske häntä. Vedoten voimassaolevaan asiakassuhteeseen saimme ajan 9.8. Olimme ennakkoon toimittaneet luettavaksi yhdistyksen tilinpäätöspaperit kahdelta viime vuodelta. Näistä papereista puuttui kokonaan sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja mahdolliset seuraukset. Yhdistys ei ollut merkinnyt niihin meidän lakimiehemme palkkioita, jonka sisällä on LähiTapiolan oikeusturvaa. Tilinpäätöspaperit oli saatu yhdistyksen jäseneltä.

Tapaamiseen osallistui myös yrityksen juristi. Avaamatta enempää yksityiskohtia, juristi esitti ajatuksen laskun jäädyttämisestä. Toimitusjohtaja puolestaan kysyi epäilemmekö väärennöstä vai voiko kyse olla rahanpesusta. Näistä lähtökohdista he lupasivat olla meihin yhteydessä laskun jäädytyksen tai muun mahdollisen ratkaisun suhteen.

Odottelu loppui saatuamme suomi.fi-viestin oikeusministeriöltä: ulosottoasiat. Järkytys oli melkoinen, kun tajusimme olevamme ulosottoviraston asiakkaita. Olimme heidän puheistaan käsittäneet tiedotuksen pelaavan heiltä meille. Tosiasiassa summa oli siirtynyt ulosottoon jo 8.8. eli päivää ennen. Tarkoitus ei ollut viihdyttää heidän työpäiväänsä, vaan käydä asiallisesti tilanne meidän kannaltamme läpi.

Summa summarum- vakuutusyhtiöllä ei ollut pienintäkään kiirettä lähettää meille laskua maksettavaksi, eli odottelivat sen kanssa 3,5 kuukautta. Ulosottoon he kuitenkin halusivat laskun heti kun eräpäivä 1.8. oli mennyt. LähiTapiolan pitkäaikaisena asiakkaana en voi kuin kummastella. Ulosotto on vastaavanlainen instanssi kuin perintäyhtiöt yleensä. Samoin toimii vakuutusyhtiön oikeusturvavakuutus, laskuttajana mahdollisesti niin, ettei summaa tarvitse ollenkaan merkitä yhdistyksen kirjanpitoon.

Kolmas ihmetyksen aihe ilmaantui tajutessamme, ettei oltu ilmoitettu tapaamisesta, tilinpäätöspapereista tai koko asiasta Uudenmaan alueen vastaavalle johtajalle mitään. Yhdistys siis toimii Uudenmaan alueella. Lähetimme hänelle vastaavat tiedot luettavaksi, mutta eihän siitä ollut mitään hyötyä, sillä tämä johtaja pyysi lähestymään perintäosastoa, ja siinä vaiheessa jo ulosottoviranomaista.

Mihin ihmeeseen tarvitaan tämän kaltaisia johtajia, jotka eivät seiso sanojensa takana ja jotka piileskelevät toimistohenkilökunnan suojissa.  Helppoheikkimäinen johtajuus on vakavassa asiassa erityisen luotaantyöntävää. Ihmisten elämällä leikkiminen ei ole hauskaa tai kunnioitettavaa.

Kuten jalkaväenkenraali Ehrnrooth sanoi: Joukkoja johdetaan edestä, ei takaa. LähiTapiolan toiminta on monella tavalla luokatonta. Vastuunpakoilu, tiedottamisen totaalinen puute ja ylimielinen asenne ovat karmea yhdistelmä. LähiTapiolan ja ulosottoviranomaisen saumattomalta vaikuttava yhteistyö tapauksessamme täyttää sloganin #samallapuolella tunnusmerkit. Mutta eri puolella kuin me, valitettavasti näin.

#lahitapiola #samallapuolella #ulosottovirasto