Hölmöläisten päivä

Huomasin viestisi ja blogisi vasta tänään. On aika outoa kiirehtiä vetämään johtopäätöksiä, kun et voi olettaa että käyttäisin vaalien aikana aikaani somessa. Olen sitä paitsi sitä mieltä ettet mitenkään aukottomasti kumonnut väitteitäni.
Mutta antaa lukijan arvioida.

Tässä kommenttejani kohta kohdalta.

”Korhola nimittäin väittää, ettei uhanalaisuusraportin mukaan metsäluonto ole heikkenemässä. Väitteessään hän viittaa Metsäyhdistyksen artikkeliin, eikä suinkaan uhanalaisuusraporttiin.”
– Muistaakseni väite oli, että uhanalaistilanne ei ole heikkenemässä. Se on täysin eri asia kuin ”metsäluonto”. Uhanalaistilanne on yksi, mutta vain yksi metsäluonnon tilan indikaattori. Esimerkiksi ne nosti Emma Kari ja Sanna Marin. forest.fi-artikkelin lähteenä taas oli uhanalaisraportti ja sen tekijöiden lausunnot raportin julkistamistilaisuudessa. Ne kaikki on tarkistettavissa tilaisuudesta tehdyssä striimissä, joka löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Toistaiseksi kukaan ei ole edes väittänyt, saati osoittanut, että artikkelissa olisi ollut virheitä.

”Luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan Suomen metsät ovat menettäneet luontaisia ominaispiirteitään. Niistä puuttuvat esimerkiksi monesti vanhat ja kuolleet puut, jotka ovat monimuotoisuuden ehdoton edellytys. Monen metsäluontotyypin pinta-ala on supistunut. Tästä seuraten Suomen metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Silmälläpidettäviksi metsäluontotyypeistä arvioitiin 21 %.”
-Heikentyminen pitää paikkansa, joskaan luontotyyppien uhanalaisarviota (LuTU) ei ainakaan ympäristöviranomaisten mukaan voi käyttää tuolla tavalla. Arvion mukaan luontotyypit ovat heikentyneet kahtena ajanjaksona, 1750-luvulta tähän päivään ja viime 50 vuoden ajalta. Jatkossakin ne heikentyvät, ellei mitään tehdä. Se on ihmisen käsissä.
Kuitenkaan Suomen metsät eivät ole menettäneet ainuttakaan luontaista ominaispiirrettään, eivät edes luontotyyppiä. Tätä arvion tehneet tutkijat korostivat julkistamistilaisuudessa moneen kertaan. Esimerkiksi vanhojen ja kuolleiden puiden osuudet ja määrät ovat talousmetsissä päinvastoin kasvussa. Metsäluontotyypeistä tosiaankin 76 prosenttia on tutkimuksen kriteerien mukaan uhanalaisia, mutta tämä ei tarkoita pinta-alaa vaan luontotyyppien lukumäärää. Arvion perusteissa luontotyyppi katsotaan uhanalaiseksi, jos se on uhanalainen yhdessäkään paikassa Suomessa. Tutkijoiden mukaan yksittäisen metsikön uhanalaisuudesta ei tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa mitään.

”Uhanalaisista lajeista 31% on metsän lajeja. Metsät ovat tärkein myös uhanalaisten lajien toissijaisena elinympäristönä. Ne ovat yhtenä elinympäristönä lähes puolelle uhanalaisista (43 %).”
-Näin on ja niinkin voisi sanoa, että määrä on suhteellisesti ottaen pieni, koska metsiä kuitenkin on valtaosa, jopa kolme neljäsosaa Suomesta. Uhanalaistutkijoiden mukaan metsäuhanalaisten osuus kaikista uhanalaisista on suuri vain siksi, että Suomessa on metsiä niin paljon. Muuten ei voisi ollakaan.

”Myönteistä kehitystä on tapahtunut 109 metsälajilla, jotka ovat pääosin meille epätavallisia perhosia ja kovakuoriaisia, jotka liittyvät jaloihin lehtipuihin, jotka taas ovat menestyneet paremmin ilmaston lämmetessä. Tällä on siis suora yhteys ilmastonmuutokseen.
140 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia. 10 metsälinnun tilanne on vakavasti heikentynyt.”
– Ennen vuoden 2010 uhanalaisraporttia kaikki arvioivat uhanalaisuuden kehitystä kokonaisuutena käyttämällä mittarina uhanalaisten lajien osuutta tutkituista lajeista. Kun tämä mittari säilyi samana vuoden 2010 raportissa verrattuna edelliseen, kriitikot hylkäsivät mittarin ja alkoivat yllä olevalla tavalla mitata luokkamuutoksia. Ne ovat kuitenkin siitä hankala mittari, että kukaan ei ole koskaan asettanut niille tavoitetta eikä kukaan ole esittänyt mitään siitä, millä luvuilla tämä mittari voisi näyttää positiivista tulosta. Kaikki johtuu siitä, että luokkamuutokset eivät ole samanarvoisia. Niissä verrataan omenia ja päärynöitä.
Niinpä tutkijat kehittivät uhanalaisindeksin, joka mittaa uhanalaisuuden kehitystä kokonaisuutena. Se nimenomaan ottaa huomioon kaikki uhanalaisuudessa tapahtuvat muutokset ja on tehty sitä varten, että esimerkiksi ylläolevan kaltaisia luokkamuutoksia ei tarvitsisi alkaa laskeskella. Ja metsien osalta tämä indeksi näyttää 0,2 prosentin heikennystä, mikä on niin pieni muutos, että se moninkertaisenakin hukkuisi epävarmuusväleihin. Muutoksen pienuuden ehkä ymmärtää, jos laskee, mitä 90 senttiä maksava maitopurkki maksaa, kun se hinta alenee 0,2 prosenttia: 89,82 senttiä.

”Neljäsosa kaikista maailman hömötiaisista elää Suomessa. Niiden kanta on meillä romahtanut kymmenessä vuodessa miljoonasta pesimäparista reiluun 400 000 pariin joten hömötiainen sai luokituksen erittäin uhanalainen. Se ei tunnu pärjäävän talousmetsässä, jossa ei ole sille kunnolla ruokaa, lahopuuta eikä naavoja tai luppoja.”
-On myös erittäin mahdollista, että hömötiaisen uhanalaistuminen johtuu ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan sen kanssa kilpaileva sinitiainen on kasvattanut kantaansa. Mutta tästä ei ehkä kannata alkaa inttää, tai ainakin se vaatii parempia perusteita.

”Vaikka on totta, että Suomessa osataan paljon ja tehdään paljon hyvää, on selvää ettei kaikkia seuraamuksia olla voitu ymmärtää etukäteen. Vaikka metsäluonnon suojelussa on paljon onnistumisiakin, on harhaanjohtavaa väittää ettei metsäluonto olisi köyhtymässä. Lajikadon kiihtyminen on saatu metsissä suitsittua, mutta köyhtyminen jatkuu edelleen. Toivon, että Korhola tarkistaa nämä faktat.”
-Ensinnäkään, mistään lajikadon kiihtymisestä ei ole näyttöä, että sitä olisi nyt tai olisi joskus ollut. Tällaista tutkimusta ei yksinkertaisesti ole. Mutta myös lajikato on pysähtynyt, se on uhanalaisraportin selvä tulos. Kukaan ei kuitenkaan ajattele eikä ole väittänyt, että metsäluonnon suojelu ei tarvitsisi tehokkaampia toimia. Metsäala kehittää niitä jatkuvasti ja aivan viime aikoinakin tästä on tullut paitsi uutta, metsäteollisuuden kustantamaa tutkimusta ja uusia keinoja on myös tutkijoiden suositusten mukaisesti otettu käyttöön.