Naiivi vai epärehellinen?
”Meidän täytyy elvyttää yhdessä, ja sitä varten tämä määräaikainen ja tilapäinen elvytysrahasto on luotu, ja se on tehty täysin Euroopan Unionin perussopimusten puitteissa, joten tältä osin teidän huolenne siitä, että johtaako tämä elpymisrahaston luominen liittovaltioon, niin se on turha.”
Seurasin äsken eduskunnan kyselytuntia (3.12.2020). Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen lausui edelliset sanat.
Tämä vaatii hieman analyysia. Hän esittää väitteen, että
- rahasto on määräaikainen ja tilapäinen
- päätös rahastosta on tehty EU:n perussopimusten puitteissa ja että
- tästä syystä huoli liittovaltiokehityksestä on turha.
Tuppurainen antaa ymmärtää, että esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön esittämä huoli perussopimuksen rikkomisesta on ollut turha. Saman huolen on tietenkin esittänyt myös perustuslakivaliokunnan asiantuntija, Eurooppa-oikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja moni muu. Pohdin seuraavassa Tuppuraisen lausuntoa tässä valossa.
Onko rahasto määräaikainen ja tilapäinen?
Useat poliittiset tahot Euroopassa ovat jo ehtineet vaatia elpymisvälineestä pysyvää mekanismia, EKP, monet saksalaiset ja ranskalaiset poliitikot mukaan lukien. Olisi rehellistä tunnustaa tilanne. Mutta ei mennä nyt siihen, Matti Vanhasen mukaan tämä olisi antautumista varjonyrkkeilyyn ja liittovaltiologiikan edistämiseen. Pohditaan, voidaanko luotua elpymisrahastoa nimittää kertaluonteiseksi tai väliaikaiseksi sen omista lähtökohdista. Päivi Leino-Sandbergin mukaan väliaikaisuus tai kertaluonteisuus ei ole oikea termi: se luo 40 vuotta voimassa olevan rakenteen, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu. Olisi rehellistä tunnustaa tämäkin.
Onko päätös rahastosta tehty EU:n perussopimusten puitteissa?
EU:n perussopimusten artiklan 310 mukaan budjetin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Tämä tarkoittaa, ettei budjettia saa rakentaa velalle. Lisäksi artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten maiden veloista. Toisaalta artikla 122 mukaan perussopimusten periaatteista voidaan poiketa esimerkiksi ”luonnonkatastrofien tai poikkeuksellisten tapahtumien” seurauksena.
Leino-Sandbergin mukaan elpymisvälineen myötä EU:ssa on tehty U-käännös: jos ajatellaan, mitä näillä artikloilla on alun perin tarkoitettu, tehty ratkaisu menee täysin eri suuntaan. EU:n omat toimielimet ovat pitäneet aiemmin oikeudellisesti mahdottomana tätä tulkintaa, joka nyt komissiossa tehtiin. Siksi EU:n neuvoston lausunnossa suoraan todettiin komission ehdotus ”ennen näkemättömäksi sekä periaatteellisesti, laadullisesti että mittakaavaltaan.” Teknisesti elpymisväline toteutettiin perussopimusta kiertäen luomalla erillisrahasto, eräänlainen rinnakkainen kirjanpito. Juristit etsivät siis taitavan tavan kiertää perussopimusta.
Jos siis EU itsekin myöntää sopimuksen uuden tulkintatavan olleen aikaisemmin oikeudellisesti mahdoton, olisi rehellistä, että ministerimmekin sen tekisi. Oma johtopäätökseni on, ettei Tuppurainen puhu totta sanoessaan, että se on tehty täysin EU:n perussopimusten puitteissa. Puhe harhauttaa kansaa.
Onko huoli liittovaltiokehityksestä turha?
Tämä oli Tuppuraisen puheenvuoron hatarin kohta. ”…joten tältä osin teidän huolenne siitä, että johtaako tämä elpymisrahaston luominen liittovaltioon, niin se on turha.” Juuri tältä osin huoli ei nimenomaan ole turha. Jos kerran EU:ssa myönnetään itsekin, että sopimuksia on nyt uudelleentulkittu, on oltava realistinen sen syistä. Historia opettaa, että nimenomaan kriisit luovat houkuttelevia mahdollisuuksia edistää EU:n toimielinten integraatioagendaa, jota kiistatta voi havaita (senhän Vanhanenkin Sannikan haastattelussa myönsi). Etenkin kun tiedämme, että elpymisrahaston olisi voinut toteuttaa ongelmattomasti perussopimusten nojalla, sääntöjä rikkomatta ja maita yhteisvastuuseen sotkematta, ei jää mitään muuta tulkintamahdollisuutta kuin että tämä tehtiin liittovaltiokehityksen edistämiseksi. Erityisen huolestuttavaksi tämän tekee se, että hallitus on suorastaan estänyt avointa keskustelua asiasta. Samoin oli ennen kuulumatonta, että Suomessa hallitus julkisesti kiisti perustuslakivaliokunnan kriittisen kannan merkityksen.
Liittovaltioistuminen on pitkä prosessi, mutta sanoisin, että ainakin fiskaaliunioni on konkreettinen uhka. Kun synnytetään mekanismi, jolla ruvetaan antamaan tulonsiirtoja, niistä tulee helposti pysyviä. Tälle ei ole kannatusta kansalaisten parissa, eikä sille ollut kannatusta ennen eduskuntavaaleja yhdessäkään puolueessa. Siksi linjanmuutos ihmetyttää.
Korostan, etten vastusta nykyisessä kriisissä elvytystä, en edes yhteistuumin toteutettua elvytystä. Se olisi voitu toteuttaa artiklojen 125 ja 310 puitteissa, esim. EU:n vakausmekanismin kautta.
Nyt sattui vain niin, että johtavat poliitikkomme ovat joko naiiveja tai epärehellisiä. Jätän valinnan lukijalle.
Tilannetta ei saa päästää sellaiseksi, että me pohjoisen rehelliset ja ahkerat maksamme etelän epärehellisten ja laiskojen hurvittelut.
Jokaisen pitää itse maksaa omat velkansa. Ja jokaisen pitäisi elää ”suu säkkiä myöten” – se koskee myös Suomea.
Olen kannattanut ja kannatan Suomen EU-jäsenyyttä – mutta EUssa on jo ennestään ”valuvikoja”, joita pitää korjata. Tämä kehitys johtaa uusiin valuvikoihin, eikä entisten korjaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tilannetta ei saa päästää sellaiseksi, että me pohjoisen rehelliset ja ahkerat maksamme etelän epärehellisten ja laiskojen hurvittelut.”
Tehdyt työtunnit
Suomessa 35,4 h/viikko
Kreikassa 40,6
Virossa 37,5
Espanjassa 37,1
Italiassa 36,7
Irlannissa 36,3
EU alueella keskimäärin 35,9
Jopa Ranskassa tehdään Suomea pidempää työviikkoa. Tanskassa, Norjassa ja Itävallassa sentään työaika on lyhyempi.
https://www.metsateollisuus.fi/uploads/2020/02/14093744/Etla_tyoaika.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Tuo työaikojen vertailu ei poista sitä faktaa että elvytyspaketissa siirretään 3 miljardia suomen kansalaisten taskuista taloutensa huonommin hoitaneille EU-maille. Saapa nähdä millaisilla palkintoviroilla EU muistaa nykyhallituksen ministereitä sitten kun savu on hälvennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Typerä tuollainen vertailu. Pitäisi vertailla kokonaisveroastetta. Ja onhan sellainen vertailu myös olemassa. En nyt ehdi sitä etsimään.
Ilmoita asiaton viesti
Veroastetta?? Onko se ahkeruuden (tai rehellisyyden) mittari?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkihan riippuu ihan siitä, mitä sen työtunnin aikana tehdään, töitä vai tekevinään töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen voi saada enemmän aikaan työpaikallaan sinä 35,4 viikkotunnissa kun kreikkalainen 40, 6 tunnissa.
Ei ole relevantti vertauslista.
Ilmoita asiaton viesti
Olen mieluimmin naiivi, kuin epärehellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Epärehellisiä on vastaus.
Ilmoita asiaton viesti
Tyhmä, naivi, tai epärehellinen.
Kalliiksi tulee suomalaisille kaikissa tapauksissa.
Hyvä business, jepjep.
Ilmoita asiaton viesti
Eija-Riitta kirjoitat ministeri Tuppuraisen sanoneen tänään samoin sanoin jonka itse panin merkille. Muuten aivan samaan yhtyi myös pääministeri Marin kompaten Tuppuraisen sanomaa.
Esität sitten omana mielipiteenäsi Eija-Riitta; ”Oma johtopäätökseni on, ettei Tuppurainen puhu totta sanoessaan, että se on tehty täysin EU:n perussopimusten puitteissa. Puhe harhauttaa kansaa.”
Aivan saman johtopäätelmän olen tehnyt. Kaiken lisäksi hieman tutkailin mitäs sanotaankaan Marinin hallitusohjelmassa EU-politiikan kohdalla. Siellä sanotaan tai on sovittu puolueiden kesken näin; ”Tuleviin kriiseihin on varauduttu luomalla taloutta vakauttavia ja kriisivalmiutta parantavia järjestelmiä.” sekä edelleen ”EU:lle laaditaan tarkoituksenmukainen budjetti, joka turvaa nykyiset EU-toiminnot ja mahdollistaa joustavasti uusien prioriteettien luomisen. Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa.”.
Onko nuo kirjaukset ymmärrettävä siten, että tarkoituksena onkin hyväksyä elvytysrahaston kaltaiset toimet EU:ssa jatkuvina kriisien pelastamistoimina? Muutoinhan tuota ei käsittääkseni voi oikein ymmärtää. Vai kuinka miellät tuon hallitusohjelman kirjauksen?
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/eurooppa-politiikka
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostava havainto. En heti uskalla tulkita sitä. Paljon voi olla myös ympäripyöreää kieltä, jolla varaudutaan kaikkeen mahdolliseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Eija-Riitta toteaa, koronaelvytyksen olisi voinut toteuttaa muillakin tavoin, joten valittu ratkaisu on tarkoituksellinen askel kohti liittovaltiota.
Helpointa olisi ollut vain kasvattaa EKP:n QE-osto-ohjelmaa.
Talousmurheet tulevat kuitenkin jatkossa olemaan niitä murheista pienimpiä, sillä oikea uhka on poliittisen kriisin syntyminen kansalaisten menettäessä luottamuksensa perinteisiin valtapuolueisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tätä ihmettelen Rutasen ohella.
Miksi tarkkaa velkavastuuta sormella kansalliseti osoitellen Kreikan ja Coronan osin, eikä sitä helppoa Seppoa QE- rahoituksin EKP: n toimin tehtynä ?
Ei ihme, että britit eivät tätä juonta nielleet korkkeineen ja täkyineen päivineen.
Ilmoita asiaton viesti
Naiiveja vai epärehellisiä? Kyllä. Epärehellisiä, ja samalla kyllin naiiveja uskomaan ettemme huomaisi sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo väite että tämä 750 miljardia on kertaluonteinen toimenpide pitää täysin paikkansa.
Seuraava 750 miljardia on sitten taas uusi kertaluonteinen toimenpide jne.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, kyllä, mutta kun väittävät lisäksi olevan ainutkertainen, niin puhuvat suulla suuremmalla kuin loppujen lopuksi on tarkoitettu meneteltävän. Joko eivät ole ymmärtäneet päätökseen sisältyvää sovittua jatkumoa tai sitten suoraan valehtelevat (eduskunnassa sanottuna puhuvat muunneltua totuutta) kansalaisille. Ainutkertainen-sana sanottuna mielestäni tarkoittaa ei enää jatku. Toki voidaan taas tehdä viher-punahallituksen uusi päätös jatkosta. Onkohan tuo uusi hallitus Marin vetoinen?
Ilmoita asiaton viesti
Olihan meilläkin autovero vaan väliaikeinen? Jäi vaan pysyväksi kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Teknisesti elpymisväline toteutettiin perussopimusta kiertäen luomalla erillisrahasto, eräänlainen rinnakkainen kirjanpito. Juristit etsivät siis taitavan tavan kiertää perussopimusta.”
Tämä voisi tarkoittaa myös sitä, että jos erillisrahasto merkitsee liitovaltioksi kehittymistä, se voisi olla ”rinnakkainen” liittovaltio. Se voisi tarkoittaa EU:n jakautumista.
Tätä jakautumista on jo pitkään uumoiltu niin, että pohjoiset, EU:n nykyisestä perussopimuksesta tiukasti kiinni pitävät valtiot, muodostaisivat oman liittonsa ja eteläiset, löyhemmin talouttaan hoitavat, valtiot omansa. Ei tuohon pohjoiseen talousliittoon kuuluminen Suomen kannalta kovin huonolta vaikuttaisi nykytilanteeseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Jos molemmilla liittovaltioilla olisi oma rahansa, pohjoisen liittovaltion valuutta vahvistuisi eteläiseen nähden ja myös esim. dollariin ja puntaan nähden. Suomi olisi tuon pohjoisen liittovaltion surkeimpia, kun nyt se on keskikastia.
Me pärjäämme vientivetoisena maana paremmin liittovaltiossa, jossa on etelän maat mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän ei historian valossa pidä paikkaansa. Miten hyvin olemmekaan ”pärjänneet” viimeiset vuosikymmenet? Velka on ainoa joka niin kotitalouksissa, yrityksissä kuin valtiollakin on kasvanut. Sillä kyllä saadaan aikaiseksi näennäistä hyvinvointia. Todennäköisesti pärjäisimme paremmin ilman euroa, vapaakauppa-alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hirveästi ei tarvitse osata kansantaloustieteen alkeita, että ymmärtää kelluvien valuuttojen olosuhteissa vahvan talousalueen valuutan vahvistuvan suhteessa heikkoon.
Vai etkö lukenut Villikarin kommenttia, johon vastasin?
Sinänsä voisimme pärjätä omalla valuutalla paremmin kuin eurossa, mutta tämä on hyvin epävarmaa. Osa euroalueen jäsenmaista pärjää todella hyvin, osa huonommin. Muutamat euron ulkopuolisista maista pärjäävät yhtä hyvin kuin parhaat euromaat, mutta suurin osa huomattavasti surkeammin.
Ruotsi lienee paras verrokki. Heillä on kuitenkin paljon monipuolisempi yritysrakenne, joten ei ole mitenkään varmaa, että suorituksemme olisi edes sinne päin. Sveitsiin ei voi edes verrata, koska Euroopan arvokkaimmat yritykset ovat sveitsiläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko etelän maat meiltä muka ostavat ja mikä on meidän vientimme sinne? Ei taida kovin hääppöstä olla.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen ministerit tekevät naiivisti niin kuin on käsketty. Mistä ohjeet lopulta tulevat? Entiset puoluevaikuttajat, johtavat virkamiehet ja EUn isot tekijät vaikuttavat takuulla näihin päätöksiin. Ohjeistuksesta pidetään kiinni ja faktat väännetään sopimaan yhteisesti sovittuun muottiin.
Ilmoita asiaton viesti
Korholan analyysi ja kirjoitus on hyvä sekä selkeä. On mahdotonta perustella tällaista yhteisvelallisutta mitenkään kestävästi, kun jokaisella valtiolla myös Italialla ja Espanjalla on mahdollisuus saada rahaa EVM sekä markkinoilta. Miksi siis sidomme itsemme toisten maiden talouteen kiinni, jos kyse ei ole EU vallasta, velkayhteisvastuullisesta integraatiosta ja liittovaltiokehityksestä? Toki kyse on myös Italian lahjomisessa pysymään eurossa ilmaisella lahjarahalla sekä Saksan ja Ranskan pankkien pääomittamisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Katso mitä elpymisrahastopäätös on tehnyt Italian 10 vuoden korolle. Korko on puolittunut kesän jälkeen.
https://tradingeconomics.com/italy/government-bond-yield
Voisi olla ilman EU-ryhmän yhteisymmärrystä, että korko kolkuttelisi noita maaliskuun lukemia.
Ilmoita asiaton viesti
Italialaiset eivät halua maksaa veroja. Veronkierron hinta on 190 miljardia euroa vuodessa. Italian kokonaisveroaste on pysyvästi matalampi kuin Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-11315876
Miksi ihmeessä suomalaisten pitäisi kiristää verotusta Italian puolesta ja lapioida vastikkeetonta rahaa Italiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Viherkommunistit eivät ole aina kumpaakaan vaan idealisminsa sokaisemia. Rehellistä kepulia taas ole koskaan ollutkaan ja jollain RKP:llä nyt ei ole kuin yksi aate, ruotsin kieli ja sen asema, muutoin se taipuu kannattamaan vaikka SKP:tä
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin osuva:
”Viherkommunistit eivät ole aina kumpaakaan vaan idealisminsa sokaisemia. Rehellistä kepulia taas ole koskaan ollutkaan ja jollain RKP:llä nyt ei ole kuin yksi aate, ruotsin kieli ja sen asema, muutoin se taipuu kannattamaan vaikka SKP:tä”
Uuskommunistit (punavihreät) toimivat vain ja ainoastaan idealisminsa ja kunnianhimonsa (ilmastotoimet) ohjaamina.
Esimerkiksi Tytti Tuppurainen (SDP) antaisi tulevalle EU-liittovaltiolle kaiken ja vain kaiken.
Liittovaltio-kehityksen voisi ehkäistä Pohjolan Unionin muodostaminen (pohjoismaat ja tulevaisuudessa itsenäistyvä Skotlanti)
Ilmoita asiaton viesti
Korholan hyvästä blokista huolimatta kokoomus kannattaa ”tilapäistä elvytysrahastoa”
Ilmoita asiaton viesti
Tilapäistä ei olekaan. Ainakaan noissa asioissa.
Ilmoita asiaton viesti