Pitääkö Matti Vanhanen sanansa?

Kun EU:n elpymisvälineestä päästiin sopuun heinäkuussa ministerineuvoston kokouksessa, suomalaisille korostettiin, että 750 miljardin euron paketti on kertaluonteinen. EU:n tiedettiin rikkovan omia periaatteitaan, mutta katsottiin, että tilannekin on poikkeuksellinen, eikä kukaan kiistänyt, etteikö tilanne vaatisi elvytystä.

Se, että elvytetään lainarahalla, ei sääntöjen rikkomista olekaan. Sen sijaan jäsenmaiden neuvottelema toteutus, jossa nämä ottavat yhteisen velan, on vastoin EU:n perussopimuksen perinteistä tulkintaa. EU:n perussopimusten mukaan yhteisestä velasta piti nimenomaan pidättäytyä, ja jokaisen maan kuului vastata omista veloistaan (art.125), eikä budjettia rakenneta velalle (art.310). Nyt yhteistä velkaa kuitenkin päätettiin ottaa ilman perussopimusten muutosta tai edes laajaa julkista keskustelua. Komission ja neuvoston verkkosivuilta vain yhtäkkiä katosi maininta, ettei EU:n toimintaa rahoiteta velalla. Sitä on tähän asti pidetty myös oikeudellisesti mahdottomana. Perussopimuksen artiklaa kierretään nyt kuitenkin jonkinlaisella rinnakkaisella kirjanpidolla, jossa jäsenmaiden yhdessä allekirjoittama velka ei ole varsinaista unionin velkaa. Asiaa eli yhteistä velkavastuuta se ei kuitenkaan muuta.

Nyt puhe yhteisvelan kertaluontoisuudesta on jo unohdettu, ja asiantuntijat veikkaavat, että välineestä tulee pysyvä. Vaikuttaa siltä, että poliitikkomme ohjaavat meitä tulonsiirtounioniin, jossa olemme yhteisvastuussa muiden veloista. Pidän tätä hirvittävänä virheenä, etenkin kun Euroopan talousromahdus on joka päivä yhä todennäköisempi. En suoraan sanoen ymmärrä, kuinka annamme tämän tapahtua. Elvytyksen tarpeen ymmärrän, mutta tässä ei ole nyt kyse siitä. Yhteisvelan myötä EU on merkittävästi erilainen kuin se, johon kansanäänestyksessä liityimme. Sitä paitsi jokainen eduskuntapuolue sanoutui irti yhteisvelasta ennen eduskuntavaaleja. Näin ollen poliitikot eivät ole saaneet mandaattia kansalta siihen, mitä nyt on tapahtumassa.

Suosittelen kuuntelemaan Matti Vanhasen syyskuisen haastattelun, jossa toimittaja Marja Sannikka kysyy häneltä elvytysrahaston laillisuudesta. Matti Vanhanen oli aivan ehdoton, ettei Suomi hyväksy elvytysvälineestä pysyvää. Vanhanen torjuu ajatuksen, että kertaluonteinen elvytysväline merkitsisi liittovaltiokehitystä. Hän pitää liittovaltiopuheita ”varjonyrkkeilynä” ja sanoo selvästi, että paketti on ehdottomasti kertaluonteinen eikä tule muuttamaan EU:ta: ”Tämä on kertapäätös.” –”En missään tapauksessa hyväksy hivuttamista, siinä pitää päättäjien pitää päät kylmänä, ettei hyväksy sitä”, Vanhanen sanoo tiukasti. ”Tämä on yksiselitteisesti kertaratkaisu, selvät rajat asetettu”. Vanhanen myös vakuutti, että perustuslakivaliokunta tulee ottamaan rahastoon kantaa, ja tämä kanta tulee olemaan ratkaiseva. Kun Sannikka kysyi tulevaisuudesta, jos edelleen hivutetaan kohti yhteisvastuullisempaa EU:ta, Vanhanen linjasi: ”Ei kukaan voi meitä pakottaa sellaiseen tilanteeseen, hivutusyritykset pitää SILLÄ HETKELLÄ katkaista”.

Eikö nyt ole se hetki? Euroopan keskuspankki ja mm. useat saksalaiset ja ranskalaiset  poliitikot ovat jo ehdottaneet elpymisvälineestä pysyvää ratkaisua. On ymmärrettävää, että kun helppo tie on avattu, siihen turvaudutaan jatkossakin. Huomaan myös, etteivät VM:n tai TEM:n elvytysrahastoinfot mainitse enää kertaluontoisuutta – aivan kuin se olisi jo unohdettu.

Tuntuu hienolta, että Vanhanen lupasi katkaista sellaiset yritykset sillä hetkellä. Pitääkö hän sanansa, nähdään lähiviikkoina. Jos ministeri valehtelee, se on eron paikka.

(Aiheesta lisää aiemmissa kirjoituksissani: Hyväksy evästeet ja Zombiutuva talous – kun lähdimme väärille poluille)

 

Eija-Riitta Korhola
Kristillisdemokraatit Helsinki
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Vuonna 2024 hän palasi Krsitillisdemokraatteihin, joiden joukosta aloitti meppinä 1999. Korhola on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu