Valmistaudu EU-tason yhtiöveroon

Hallituksen esitys EU:n omien varojen päätöksen hyväksymiseksi tulee lähetekeskusteluun eduskunnan täysistuntoon tämän viikon keskiviikkona. Päätökseen sisältyy komissiolle annettava valtuutus ottaa lainaa 750 miljardin euron elpymisvälineen rahoittamiseksi.

Tulee olemaan kiinnostavaa, esitteleekö valtiovarainministeri Vanhanen vain osan paketista vai myös sen, mitä suunnitelmia komissiolla on jatkossa EU:n omien varojen lähteiksi. Nythän ei ole kyse vain muoviverosta vaan uusista EU-veroista, finanssitransaktiovero ja yritysten yhteisövero mukaan lukien. Komissio on tehnyt tiekartan veropohjan laajentamiseksi. Jos nämä hyväksytään, on syytä tehdä se tietoisesti.

EU:n talousarvio rahoitetaan lähes kokonaan unionin omista varoista. Raha on saatu tullimaksuista ja alveista sekä jäsenmaksuina. Linjana on ollut, että vuotuisten tulojen on katettava kokonaan vuotuiset menot, ja tähän asti se on merkinnyt menokuria siten, että monivuotisissa rahoituskehyksissä menojen enimmäismäärä on vahvistettu noin yhdeksi prosentiksi unionin bruttokansantulosta. Tätä rajaa halutaan nyt nostaa ja rahoituspohjaa laajentaa. Päätös edellyttää ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa.

Nyt suunnitelma on, että uusista omista varoista saatavien tulojen olisi riitettävä kattamaan elpymisvälineen takaisinmaksut. Komissio antaa kesäkuuhun 2021 mennessä ehdotukset hiilitullimekanismiin (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) ja digitaaliveroon perustuvista uusista omista varoista, jotka otettaisiin käyttöön tammikuussa 2023. Se tuo myös uudistetun ehdotuksen lento- ja meriliikenteeseen laajennetun päästökaupan huutokauppatuloista. Kesäkuuhun 2024 mennessä komissio esittää finanssitransaktioveroehdotuksen sekä ehdotuksen uudesta yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB).

EU-tason yhtiöveron pitäisi ainakin herättää miettimään tarkkaan, mitä me nyt todella tarvitsemme.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat kuluneella viikolla kiinnittäneet huomiota Suomen heikentyvään kilpailukykyyn. Raportin mukaan Suomi on jäänyt selvästi jälkeen tärkeistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Hollannista. EU:n verotuspohjan laajentaminen yritysveroon ei välttämättä ole mikään täsmälääke tilanteeseemme. Suomi on jo tappiin saakka verotettu, ja yrittämisestä on tehty vaikeaa.

Yrittäjä maksaa jo nyt viittä eri veroa. Kokonaisuus syntyy arvonlisäverosta, ansiotuloverosta, työntekijän ja -antajan sivukuluista, yhteisöveroista ja pääomatuloverosta. Suosittelen tutustumaan artikkeliin niin sanotusta viiden veron kiilasta , joka asiantuntija Petri Roinisen mukaan voi muodostaa alasta ja yrityksestä riippuen jopa 2/3 asiakkaalta saatavista maksuista. Sellaisena se heikentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja on yksi keskeisistä juurisyistä taloudellisiin ongelmiimme.

Jos tähän kuvioon lisätään vielä EU-tason verotus, onko syytä uskoa, että tilanne helpottuisi?

Sama kirjoittaja kommentoi sitä, kuinka suuri osa ALV-potentiaalista jää keräämättä eri EU-maissa. Taulukosta käy ilmi, että keräämättä jäävä arvolisävero suhteessa arvonlisäverotaakkaan on Italian kohdalla 24 prosenttia eli lähes neljännes, siinä missä Suomen luku on 3,6 prosenttia. Näillä alveilla hoidettaisiin komeasti mm. Italian pulmia. Hän huomauttikin Twitterissä, että elvytysrahan sijasta voisimme ehkä tarjota Italialle veronkeräämisen osaamista.

Toissa viikolla selvisi, että saamaosuutemme elvytysrahasta pienenee, ja ministeri Tuppurainen sanoi, että niin pitikin käydä. Tämä on liian usein kuultu tarina, jota poliitikot tuovat Brysselistä takaisin kotimaahan. Kun asioita hoidetaan tunnollisesti, ei tule palkintoa vaan rangaistus. Näin on käynyt lukemattomat kerrat ilmasto- ja energiapolitiikan puolella. Tällainen katkeroittaa, luo moraalikatoa, populismia ja EU-vastaisuutta – se on EU:n hajoamisen alkusoitto.

Rahaliitot maailmassa ovat olleet harvinaisen yksituumaisia: ne ovat johtaneet joko liittovaltioon tai hajoamiseen.Italian hallitustunnustelija Mario Draghi on jo ehtinyt esittää euroalueen yhteisen budjetin luomista. Se kieltämättä pitäisi Italian euroalueessa mutta aika paljon nielemistä siinä on Suomelle niin kauan kuin elämme eri maailmoissa taloudenpidon kanssa.

Eija-Riitta Korhola

Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Korhola johtaa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestö First Step Forumia ja on toiminut mm. Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksessa ja HelsinkiMission valtuuskunnassa. Hän on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu