Vältetään riskejä ruokaostoksilla

Alkuviikosta tarkkailin kauppoja, ja huolestuin näkemästäni. Ihmiset hypistelivät tavaroita ja laittoivat ne takaisin. Hedelmät ja leivät olivat avoimesti esillä. Kassoilla en nähnyt työntekijöitä puhdistamassa kassalinjoja. Näin virukset voivat levitä helposti, ja vaikka kuinka suojelisimme vanhuksia karanteenissa, he saattavat saada ne silti kaupan tuliaisina kotiin toimitettujen kauppakassien mukana.

Kun mainitsin siitä Twitterissä ”Katselin eilen kaupassa vaarallista paikkaa, kassaa. Siitä menee satoja läpi. Siitä kun yksinäiselle vanhukselle vie ruokakassin, riski on merkittävä. Järkeni sanoo että liikkeissä pitäisi olla joku, joka desinfioi kassalinjoja tasaisin väliajoin. Tätä en nähnyt. Miksi?”, tuli vastaan myös sellaista palautetta, että osoitan huolellani hysteriaa, että vastuu on ihmisten oma eikä kaiken desinfiointi ole mahdollista.

Ei olekaan. Mutta se, ettei voida estää kaikkia viruksia, ei tietenkään tarkoita, etteikö voida estää merkittävää osaa.

Myyjä aina vastaa myymänsä tuotteen laadusta. Mitä sitten jos hän myy vanhukselle potentiaalisesti tappavaa tuotetta. Miten tämä eroaa salmonellaa sisältävästä tuotteesta? Myyjän vastuu tarkoittaa sitä, että myyjä tekee kaiken voitavansa vähentääkseen koronariskiä ja kertoo asiakkaalle, miten pakkaukset ja itse tuote tulee käsitellä turvalliseksi. Ehkä valtion tulisi tukea kauppoja, kun nämä joutuvat irrottamaan osan henkilökunnasta hygieniatalkoisiin. Se panostus voi kuitenkin estää isomman vahingon ja maksaa itsensä takaisin.

Kaupat vastasivat Twitter-viestiini nopeasti ja lupasivat tehostaa puhdistustoimia. Kiitos siitä.

Lauantaina Stokkan Herkussa käydessäni huomasin ilokseni, että siellä oli ainakin koko ajan työntekijöitä puhdistamassa pintoja.

Nyt olisi hyvä tehdä kaikkemme, että ostoksilla käynti on mahdollisimman turvallista. Jos siis haluamme välttää Italian kohtalon, on hyvä panostaa hygieniaan. Japanissa on esimerkiksi enemmän ihmisiä ja enemmän vanhuksia, mutta siellä on vahva hygienian perinne. Hygienia on nyt rakkautta ja välittämistä.

Mitä voidaan vielä tehdä? Tässä muutamia hyviä ohjeita, joita on tullut vastaani. Ne suojelevat kaikkia, myös henkilökuntaa:

  • Kaupan sisääntulossa tulisi olla käsidesiautomaatti, ja ostoskorit ja kärryt ovat desinfioituja.
  • Työntekijöiden pitää olla terveitä, ja heidän tulee käyttää puhtaita hanskoja.
  • Kaupoissa tulisi olla kyltit joissa neuvotaan turvallista ostamista: käyttämään käsidesiä, koskemaan vain sitä tuotetta, jonka aikoo ostaa, välttämään hyllyjen ja pintojen turhaa koskettelua ja välttämään kasvojen koskettelua.
  • Myytävät leivät, vihannekset ja hedelmät tulisi laittaa pakkauksiin, jotka on valmiiksi punnittu ja hinnoiteltu. Nyt hedelmävaa’at tulisi laittaa pois käytöstä, samoin kuin jonotusautomaatit tiskeillä.
  • Irtokarkkien ja irtopähkinöiden tiskit kannattaa nyt sulkea.
  • Kassalinjat tulee puhdistaa tihein väliajoin, muuten virusta ei voi pysäyttää, sillä se leviää myös pinnoilta.
  • Asiakkaiden tulee huolehtia turvavälistä myös kassajonoissa.
  • Kotona puolestaan on hyvä desinfioida kauppakassin sisältö, ja hedelmät kannattaa pestä kuumassa vedessä.

Turvallista karanteenia. Jos olemme maailman onnellisin maa, ehkä me voisimme olla myös fiksu maa ja välttää turhia riskejä.

Eija-Riitta Korhola
Kristillisdemokraatit Helsinki
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Vuonna 2024 hän palasi Krsitillisdemokraatteihin, joiden joukosta aloitti meppinä 1999. Korhola on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu