Vihreällä siirtymällä luontokatoon?

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat havahduttaneet Suomen ja EU:n energiariippuvuuteen Venäjästä. On karhunpalvelus maailmalle, että EU rahoittaa Venäjää yli miljardilla päivässä energiaostoillaan.

Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu vihreän siirtymän kiihdyttämistä. Olen käsitellyt ajatuksen ongelmallisuutta parissa aiemmassa blogikirjoituksessani auringon ja tuulen keskeytyvyyden kannalta ja väitän, että juuri tämä keskeytyvyys on lisännyt riippuvuutta venäläisestä energiasta – ainakin Suomessa ja Saksassa näin voi perustellusti väittää käyneen. Uusiutuvan energian politiikkamme runsaine tukimuotoineen on ollut katastrofaalinen virhe. Käytännössä vain kaasulla on voitu tarjota uusiutuvien vaatimaa säätövoimaa, ja se on suoraan kasvattanut riippuvuutta Venäjästä. Väärin kohdennettu tuki on sotkenut sähkömarkkinat ja hävittänyt toimivaa energiantuotantoa. Uusiutuvan energian käyttö on jättänyt verkon huonoon tilaan, ja mitä enemmän tuulta ja aurinkoa laitamme verkkoon, sitä huonommaksi se muuttuu. Tilanne muuttuu, jos sattumasähköä voidaan varastoida järkevällä tavalla, mutta toistaiseksi näin ei ole.

Kokonaan toinen kysymys on vihreän siirtymän ympäristöulottuvuus. Aivan kuten vihreää siirtymää kaupataan virheellisesti asiana, joka tekisi meistä riippumattomampia, sitä kaupataan virheellisesti myös ympäristötekona. Kumpikaan seikka ei ole kiistaton.

Ensinnäkin, tuulivoiman vaikutukset eliöstöön ovat kyseenalaiset. Tutkimusten mukaan suuret tuulivoimalat mm. nostavat paikallisesti lämpötilaa   ja vaikuttavat kasvillisuuteen heikentäen sitä  sekä voivat heikentää tuulta jopa 100 km etäisyydellä. Monien eläinlajien on havaittu stressaantuvan voimaloista ja välttelevän niitä – stressiä on todettu niin luonnossa vapaana elävillä kuin tarhatuillakin eläimillä (Tästä on useita tutkimuksia: WIND TURBINES CAUSE CHRONIC STRESS IN BADGERS (MELES MELES) IN GREAT BRITAIN (bioone.org), Preliminary studies on the reaction of growing geese (Anser anser f. domestica) to the proximity of wind turbines , The_Effect_Of_Varying_Distances_From_The_Wind_Turbine_On_Meat_Quality_Of_Growing-Finishing_Pigs, Tuulivoimapuistot häiritsevät poroja vasoma-aikana, )

Erään tutkimuksen mukaan tuulivoima-alueella 75 % prosenttia petolinnuista katosi, ja vaikutusta saaliseläinkantaan ei tunneta.   Äskettäin julkistettu raportti kertoo, että 40 vuoden aikana EU-alueen pesimälinnuista joka 6. yksilö on kadonnut: yhteensä 600 milj. lintua.  Samalle ajanjaksolle sijoittuu tuulivoimarakentaminen, joka ei ainakaan lintujen määrää ole lisännyt. Nämä ovat paloja kokonaisuudesta, jonka hahmottamiseen ei ole käytetty murto-osaakaan siitä panoksesta, jolla tuulivoimaa on tuettu.

Toisekseen, tuulivoima on raskaasti materiaaliriippuvainen energiantuotantomuoto. Sen lisääminen edellyttää kaivostoimintaa, kuten myös sähköistettyyn yhteiskuntaan siirtyminen. Vihreä kaivostoiminta on myytti. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että ekologinen siirtymä onnistuu vain kaikkea tarpeetonta kulutusta ja energiankäyttöä vähentämällä. Oslon yliopiston kehitys- ja ympäristökeskuksen tutkijatohtori Alexander Dunlapin sanoin (HS 8.10.2021): ”Siirtyminen tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan teollisella skaalalla vaatii aivan käsittämättömän määrän kaivosteollisuutta. Eikä kukaan edes lupaa pysäyttää energiankulutusta nykytasolle, vaan tavoitteena on yhä talouden kasvu. Se tarkoittaa aina vain lisää aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantoa.” Artikkelin mukaan ilmasto­toimemme aiheuttavat sortoa ja päästöjä köyhissä maissa.  Helsingin Sanomien artikkeli pohjautuu tutkimukseen, jonka raportissa s. 14 kuva, jossa vertailtu eri energiatuotantomenetelmien riippuvuutta materiaaleista, kärjessä meri- ja maatuulivoima. Kyseessä on ilmastoposeeraus, joka ei aidosti paranna maailmaa.

 Aalto-yliopiston metallurgian professori Ari Jokilaakso sanoo saman viestin: ”Tällä hetkellä ratkaisut ilmastokriisiin pyörivät lähinnä tuulivoiman ja liikenteen sähköistämisen ympärillä. Molemmat vaativat monia metalleja paljon enemmän kuin konventionaaliset ratkaisut. Perusmetallien perustarve kasvaa muutaman prosentin vuosivauhtia. Sen päälle tulee sitten huima kasvukäyrä uusiutuvan energian ja sähköautojen takia. Sähköautoon menee nelinkertainen määrä metallia polttomoottoriautoon verrattuna. Tuulimyllyrakennukseen tarvitaan moninkertaisesti enemmän metallia kuin fossiilisten polttoaineiden voimaloihin. Tätä ei ole otettu riittävästi huomioon. Emme yllä ilmastotavoitteisiin näillä keinoilla, koska metalleista tulee pula.”

Finnwatchin raportin 2021 mukaan ”lisääntyneet investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat tarkoittaneet, että tuotettua energiayksikköä kohden tarvittavien mineraalien määrä on kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2010.” ”Ekologinen siirtymä tulee tarkoittamaan merkittävää yhteiskuntien jälleenrakennusta, jossa fossiilisesta energiasta siirrytään uusiutuvaan sähköön perustuviin energiajärjestelmiin. Tämä tulee lisäämään merkittävästi maaperästä kaivettavien mineraalien kysyntää, mikä on lähes väistämättä ristiriidassa biodiversiteetin suojelulle asetettavien tavoitteiden kanssa. Kaiken tarpeettoman luonnonvarojen käyttöön kytkeytyneen kulutuksen vähentäminen onkin välttämätöntä ekologisen siirtymän onnistumiseksi. ” ”Kuluttamisella voi olla suoraan tai epäsuorasti vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kaikkea tarpeetonta kuluttamista ja energian käyttöä tulee vähentää.”

Kolmanneksi, tuulivoimasta aiheutuu siitäkin ympäristöpäästöjä. Niitä ovat melu- ja valosaaste, välke sekä maaperän kautta etenevä tärinä. Lisäksi se aiheuttaa vaaratilanteita jäänheiton, törmäysriskin, rikkoutumisten, tulipalojen ja kemikaalivuotojen kautta. Tuulivoiman sanotaan olevan fossiilitonta sähköä, mutta jokainen voimala sekä sähköaseman muuntaja tarvitsee tuhansia litroja öljyjä. Lapojen kierrätettävyys on haaste. Minne 15 – 20 tonnia painava lapa päätyy? Kuinka se kuljetetaan, pilkotaan ja muutetaan käyttökelpoiseksi materiaaliksi? Entä kuinka paljon lavasta irtoaa pienhiukkasia, kuten muovia (epoksi, polyesteri, PVC, PU), lasikuitua ja hiilikuitua (14), sekä miten niiden pääseminen maaperään ja vesistöihin on estetty?

Tuulivoiman kohdalla melusta on puhuttu paljon. Voimala tuottaa matalataajuista melua sekä infraääntä. Erityisen hankalaksi on osoittautunut kuuluvan melun jaksottainen voimakkuuden vaihtelu, amplitudimodulaatio (AM), jonka on useissa tutkimuksissa todettu heikentävän lähiasukkaiden unen laatua. Monilla tuulivoima-alueilla yritetään tälläkin hetkellä etsiä ratkaisua asukkaiden kokemiin haittoihin. Melulle on asetettu raja-arvot, jotka eivät huomioi tuulivoimalan tuottaman melun erityisominaisuuksia ja siten suunnittelu ei vastaa todellisuutta. Entä luonto ja eläimet? Kuinka melu vaikuttaa luontoon ja miten se on huomioitu? Melumallinnukset on tehty ihmisen kuuloalue huomioiden – kuinka eläimet ja niiden erilaiset kuuloalueet on huomioitu? Heikosti. Edes ympäristölupaa ei aina satoja metriä korkean tuulivoimalan rakentamiseen vaadita.

Nykyihmiselle valaistus on itsestäänselvyys, eikä keinovaloa mielletä ongelmaksi. Valosaaste on jo nyt maailman laajimmalle levinnein ympäristökuormitus. Keinovalo vaikuttaa niin ihmisiin, eläimiin kuin kasveihinkin sotkien niiden vuorokausirytmiä. Keinovalot voivat ohjata lintuja harhaan ja vaikuttaa niiden käyttäytymiseen, ravinnonhakuun ja suojautumiseen pedoilta. Korkeat rakennelmat muodostavat törmäysriskin öin ja päivin. Valosaaste haittaa yöeläinten suunnistusta ja suojautumista pedoilta. Saaliseläimet sitä vastoin hyötyvät keinovalosta. Tuulivoimaloiden lentoestevalot ovat uusi valonlähde hämärässä ja yössä.

Onko ihmisellä erityisoikeus rakentaa energiantuotantolaitoksia hajautetusti luontoon? Asiaa tarkastellessa on ymmärrettävä, että tuulivoimarakentaminen pirstoo teiden, sähkölinjojen ja tuulivoimaloiden sekä tuulenottoalueiden kautta ympäristönsä pysyvästi. Rakennusvaiheessa maaperään kajotaan voimallisesti perustusten, raskaita kuormia kantavien teiden sekä sähkölinjojen osalta. Luonnonympäristö muuttuu teollisuusmaiseksi. 60 voimalan tuotantoalueen vaikutusalueeksi on kerrottu 6 000 – 10 000 ha. Siten tuhansien voimaloiden rakentaminen tarkoittaa kymmenien ja satojen tuhansien hehtaarien alueita, joille aiheutetaan uusia ympäristöpäästöjä.

Melu- ja valosaasteen lisääminen on uhka luonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Yhteiskuntaa ei voi kehittää sulkemalla korvia ja silmiä haitoilta. Millaisen äänimaiseman toimillamme luomme ja mitkä ovat sen vaikutukset? Miten lisääntyvä keinovalo vaikuttaa luontoon?

Kansalaisen vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta on perustuslakiin kirjattu velvollisuus. Luontoyhteys syntyy kosketuksen, haistamisen, maistamisen, hengittämisen, kuulemisen ja näkemisen kautta. Yhtä kokonaisvaltaisesti tekomme vaikuttavat luontoon. Luonnon äänistä erityisesti vesi, tuuli ja lintujen laulu rauhoittavat. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan lintukonserttien äänimaisema on muuttunut hiljaisemmaksi ja yksipuolisemmaksi viimeisen 25 vuoden aikana. Mikäli tämä johtaa ajan myötä ihmisen luontosuhteen heikkenemiseen, myös luonnosta välittäminen ja vastuullisuus ympäristöstä voi vähentyä. Sen seurauksia ei ihmiskunta tule kestämään.

Joskus valhe on niin isona ja ilmiselvänä silmiemme edessä, ettemme näe sitä vaikka kaikki todisteet ovat edessämme. Uusiutuvan energian valhe on juuri sellainen.

+49
Eija-Riitta Korhola
Kokoomus Helsinki

Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Korhola johtaa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestö First Step Forumia ja on toiminut mm. Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksessa ja HelsinkiMission valtuuskunnassa. Hän on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu