Erilainen vaalikampanja

Hyvinvointialuevaalit  ovat meille suomalaisille uudet ja erilaiset. Saamme uusia kokemuksia aluevaalien järjestämisessä. Myöhemmin myös alueen hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Kehitystyöhön kohdistuu paljon odotuksia, mutta myös monenlaisia muita ajatuksia. Vaalityön aikana äänestäjiä kohdatessani, moni on sanonut, että en oikein tiedä, mistä näissä vaaleissa äänestetään. Kerro minulle mistä on kysymys, mikä muuttuu? Kerro, niin sitten voin mennä äänestämään!

Muiden aluevaaliehdokkaiden kanssa keskustellessa on tullut ilmi, että henkilökohtainen kohtaaminen äänestäjien kanssa on tullut merkittävästi aikaisempia vaaleja tärkeämmäksi. Syynä on ilmeisesti Korona-pandemia. Jostakin syystä sähköisten välineitten kautta saatu tieto ei ole aivan toivotulla tavalla tavoittanut väestöä.

Ennakoitiin, että vaaleista tulee pitkälti Some-vaalit. Käytännössä olen huomannut, että ehdokkaiden kohtaaminen ja keskustelu ovat nousseet lähes ykkössijalle. Äänestäjiä olen kohdannut ostoskeskusten edessä toriaukioilla, lenkkipolun varrella, kaduilla ja asuinalueiden pihoilla. Joskus iltakävelyn puitteissa lumipyryn keskellä kohdattu pariskunta ihmetteli, että onko tämä uusi tapa kohdata äänestäjiä. Monet ovat kokeneet asian äärettömän positiivisena. Yllätyksenä on ollut myös se, että nuoret ovat lähteneet mielellään keskusteluihin mukaan ja juuri he ovat kokeneet tällaisen tavan hienoksi. Kun keskustelun päätteeksi on annettu käteen esite, monet ovat sanoneet; -mahtavaa, menen äänestämään.

Ehdokkaat ovat panostaneet paljon sähköiseen tiedottamiseen, lehtisiin, tolppamainoksiin ja kirjoituksiin. Onko tämä ollut turhaa. – Ei varmaankaan, se täydentää vaalityötä ja on varmasti myös tärkeä tekijä.

Äänestäjien kanssa keskustellessa on tullut esille, että on suuri joukko palveluihin tyytyväisiä.  Mutta myös ihmisiä, jotka ovat kokeneet, että soteasioissa olisi paljon korjaamista. Tyytyväisten joukko sisältää ikään ja sukupuoleen katsomatta perusterveitä. Näistä osa kertoo, että he eivät ole juurikaan tarvinneet terveys- tai sosiaalitoimen palveluita käyttää.

Ne henkilöt, jotka olivat enemmän tai vähemmän tyytymättömiä, osasivat yleensä hyvin kertoa, mikä toiminto ei saanut ruusuja vaan paremminkin risuja. Muutamia tällaisia yleisesti esiintyviä seikkoja:

Potilaan/asiakkaan pompottelu toimipisteestä ja ”luukulta luukulle”

Digitaaliset palvelut. Useat ikäihmiset kokivat kirjautumiset ja tietotekniikkaan liittyvät niksit liian haastaviksi ja toivoivat, että esim. terveyskeskusten toimipisteissä olisi palveluneuvojia, jotka olisivat helposti puhelimitse tavoitettavissa ja asia voitaisiin hoitaa myös puhelimitse. Tällainen oli mm. rokoteajan tilaaminen.

Takaisinsoittopalvelu sai aika tylyn tuomion. Takaisinsoittoa ei usein tullut edes kahden viikon aikana tai sitä ei tullut koskaan. Oli saattanut tapahtua, että soitto oli tullut juuri sellaisena hetkenä, jolloin asiakas ei voinut vastata puhelimeen.

Palveluseteleihin liittyi erikoinen piirre. Joissakin tapauksissa tuli ilmi, että niitä ei otettu vastaan, vaan piti maksaa rahalla. Toisaalta kaikki eivät edes tienneet kuinka palvelusetelin voi saada.

Jonojen pituus ja ajan siirtyminen lähitulevaisuuteen tai etenkin kaukaisempaan tulevaisuuteen, oli myös ongelma.

Apuvälineiden ja hoitovälineiden saanti koettiin yleensä toimivana. Ongelmana oli kuitenkin esim. kuulokojeen kunnollisten paristojen saanti.

Vakavin ongelma nähtiin sote-palveluissa siinä, että useilla oli läheisiä hoivakodeissa. Hoidon taso on koettu joissain hoivakodeissa huonoksi.

Vakava pelko on myöskin se, että reuna-alueilla sote-palveluiden, etenkin peruspalveluiden, tavoitettavuus vaikeutuu. Uhkana koetaan myöskin, että hyvinvointialueen pienet kunnat kärsivät muutoksesta.

Eija Wellman
Erikoissairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri, terveydenhuollon opettaja, eurooppalainen maisteri, pääaineena ihmisoikeudet
Aluevaaliehdokas Länsi- Uudeltamaalta, numero 218, Kokoomus

+1
Eija Wellman
Kokoomus Espoo
Ehdolla aluevaaleissa

Olen asunut Esoossa lähes 40 vuotta. Minulla on 2 aikuista tyttärtä ja 4 lastenlasta. Olen parisuhteessa. Puhdas luonto ja vesistät merkitsevät paljon
Koulutukseltani olen erikooissairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri, terveydenhuollon opettaja sekä eurooppalainen maisteri pääaineena ihmisoikeudet. Koen aluevaalit hyvin tärkeiksi, siksi halausin antaa pitkäaikaisen sote-alan työkokemukseni tämän alueen kehittämiseen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu