Antti Tuuri: sisällissodasta kertovat romaanit

Olen lukenut kaikki Antti Tuurin tähän mennessä kirjoittamat Suomen sisällissodasta vuonna 1918 kertovat romaanit. Ne antavat yhdessä monipuolisen kuvan tuon vaikean ajan tapahtumista. Mielestäni ne kertovat tapahtumien keskelle joutuvista tavallisista ihmisistä, joista jotkut yltävät sankaritekoihin ja toiset joutuvat ahdinkoon ja kärsimyksiin.

Käyn seuraavassa läpi nämä romaanit niiden ilmestymisjärjestyksessä, joka ehkä kuvaa kirjailijan näkökulmaa näihin tapahtumiin.

1. Kylmien kyytimies (2007)

Pohjanmaalla sijaitsevan paikkakunnan työväenyhdistys oli päättänyt pysyä erossa alkavasta sodasta. Jussi Ketola oli päättänyt kieltäytyä ottamasta mitään asetta käteensä. Hänet pakotetaan aseella uhaten tulemaan mukaan tapahtumiin erityisesti Tampereen piirityksessä. Hän kuljettaa hevosellaan sekä haavoittuneita että vainajia sinne minne niitä käsketään viemään. Hän ei halunnut itse olla valkoinen tai punainen, mutta kantaa oli otettava väkisin. Siksi hänelle määrättiin valkoinen käsivarsinauha oman turvallisuutensa vuoksi. Kuvaus hänen hevosensa kohtalosta oli järkyttävä ja realistinen. Syytön eläin tapasi kohtalonsa omistajansa silmien edessä äkillisesti.

2. Suuri asejuna Pietarista (2006)

Luin tämän kirjan aikaisemmin, joten en muista tarkkaan kaikkea sen tapahtumia. Kyse on tositapahtumasta, kun Leninin lupaamia aseita kuljetetaan junalla taistellen läpi Suomen punaisille kapinallisille. On kyse rohkean ja päättäväisen Jukka Rahja -nimisen suomalaisen uroteosta punaisten toveriensa auttamiseksi. Venäläiset bolsevikit  olivat vahvasti mukana sisällissodassa, joten sana vapaussota on myös oikeutettu käytettäväksi näistä taisteluista.

3. Suuri viljajuna Siperiasta (2009)

Tässä on samojen Rahjan veljesten toinen jäsen Jaakko Rahja. Hänestä tiedetään Suomessa vähemmän, mutta hän auttoi neuvokkaalla toiminnallaan nälän torjumisessa punaisten keskuudessa. Hän oli rautatieläinen ytimiään myöten. Junan vieminen Siperiaan ja takaisin viljalla lastattuna oli melkoinen urotyö. Se onnistui, mutta lastin saapuessa Suomeen Helsingin rautatieasemalle, tiedettiin jo punaisten hävinneen taistelunsa.

4. Surmanpelto (2010)

Helmikuussa 1918 perustettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin vankileiri vangituille venäläisille sotilaille. Nämä sotilaat olivat luovuttaneet aseensa valkoisille ja odottivat pääsyä kotimaahansa Venäjälle. Huolimatta Mannerheimin lupauksista hyvästä kohtelusta ja kotimaahan palauttamisesta, heitä kohdeltiin huonosti vankeudessaan. Venäläisten omille joukoilleen kerätyt ruokavarastot käytettiin valkoisten tarpeisiin. Vangitut venäläiset joutuivat olemaan nälkäisinä. Tämä kertomus on koulupojan näkökulma näkemistään kauheista asioista. Myös vangittujen verta vuodatettiin.

5. Tammikuu 1918 (2017)

Kirja kertoo vähemmän tunnetuista asioista jo ennen varsinaisen sisällissodan alkua Pohjanmaalla. Suunniteltiin venäläisten joukkojen riisumista aseista ja miten se onnistuisi. Valkoisilla suojeluskunnilla oli puute aseista, joita punakaarteilla oli silloin käytössä enemmän. Tässä kerrotaan etelästä tulevan junan suistamisesta raiteiltaan, kun väärä juna joutuu valkoisten sabotaasin kohteeksi erehdyksessä.

– – – –

Antti Tuuri on tuottelias ja moneen kertaan palkittu kirjailija. Nämä viisi kirjaa ovat vain pieni osa hänen laajasta tuotannostaan.

Eino Tienari
Oulu

Työskentelin koko työurani Oulun yliopistossa tietokoneiden parissa. Olen kirjoittanut omaa blogia (eino-lukee-ja-kertoo.fi) toukokuusta 2020 joulukuuhun 2022. Olen kiinnostunut sotahistoriasta, historiasta, musiikista ja eri maiden kirjallisuudesta. Lisäksi luen joskus runoja. Harrastan kesäisin puutarhanhoitoa siirtolapuutarhassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu