Iso-Britannian jännityskirjailijoita, osa 1: vuosina 1875 – 1919 syntyneet
Johdanto
Olen jo monia vuosia ja vuosikymmeniä lukenut mm. rikoskirjallisuutta, dekkareita ja muita jännityskirjoja. Olen julkaissut jo aikaisemmin elokuussa 2022 blogisivustolla eino-lukee-ja-kertoo.fi artikkelit ”USAn kirjat 3 = Amerikkalaisia rikosromaaneja ja dekkareita” ja ”USAn kirjat 4 = Amerikkalaisia jännityskirjoja ja kauhuromaaneja”.
Tämän kirjoituksen lopussa on linkki näihin aikaisemmin julkaistuihin kirjoituksiini. Ne voi lukea näistä linkeistä sieltä. (Teksti on päivitetty 4. toukokuuta 2023.)
Esittelen nyt Iso-Britannian 6 jännityskirjailijaa syntymävuoden mukaan nousevassa järjestyksessä syntymävuosina 1875 – 1919. Tässä kirjoituksessa esitellään seuraavat Iso-Britannian jännityskirjailijat:
Edgar Wallace, Agatha Christie, Dorothy L. Sayers,
Georgette Heyer, Nicholas Blake ja Graham Greene.
Tämä kirjoitus jatkuu sen seuraavassa osassa myöhemmin. Toisessa osassa esitellään yhdeksän sellaista jännityskirjailijaa, jotka ovat syntyneet vuosina 1920 – 1938. Kolmannessa osassa on yhdeksän vuosina 1946 – 1977 syntynyttä Iso-Britannian jännityskirjailijaa.
1. Edgar Wallace, 1875-1932
Edgar Wallage oli hyvin tuottelias brittiläinen jännityskirjailija, toimittaja, näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Hänen teoksiaan on käännetty 28 kielelle. Niistä on tehty yli 160 elokuvaa. Hän kirjoitti erityisen paljon salapoliisikirjallisuutta.
Edgarin synnyttyä äiti halusi antaa lapsensa kätilönsä valitsemille kasvatusvanhemmille. Kalakauppias George Freeman otti pienen lapsen pojakseen ja adoptoivat hänet vuonna 1878 noin 3-vuotiaana. Poika löi laimin koulunkäynnin ja lopetti 12-vuotiaana kokoaikaisen opiskelun. Nuoresta iästä alkaen Wallage teki monenlaisia töitä.
Hän pestautui Britannian armeijaan. Hänen palvelupaikkansa oli Etelä-Afrikassa vuonna 1896. Hän inhosi armeijaa ja siirtyi sen vuoksi myöhemmin lehdistöyksiköön, jossa hän viihtyi paremmin.
Suomennettuja jännitysromaaneja:
Nelistävän kullan saari, 1923 ja 2020. Mies, joka tiesi, 1923 ja 1986. Joen kansa, 1924 ja 1950. Neljä oikeudentekijää, 1924 ja 1939. Punainen ympyrä, 1925, 1951 ja 1994. Sielun valtias, 1925. Kolmen tammen salaisuus, 1928. Tyttö laivassa, 1928 ja 1951. Petturi, 1929 ja 1960. Huone n:o 13, 1929. Hämärän huoneen arvoitus, 1930.
Kaksoisolento, 1930. Kostaja, 1930, 1959 ja 2021. Smaragdi, 1930 ja 2021. Vihreä jousimies, 1931 ja 2022. Yllättäjä, 1931 ja 2021. Kuminaamarimiehet, 1937, 1961 ja 2022. Mies, joka ei nukkunut, 1938. Rikos ja rakkaus, 1938 ja 2021. Öljyä ja timantteja, 1938. Bosambo, 1939. Hopea-avaimen arvoitus, 1939 ja 1958.
Sammakon salaperäinen seura, 1939 ja 1958. Sketchleyn kummitus, 1939 ja 1958. Luutnantti Romuluu, 1940 ja 1969. Miljoonan dollarin juttu, 1940 ja 1950. Sandi ilojen saarilla, 1944. Sandi kuninkaantekijä, 1944. Tapahtui Maltalla, 1944. Avainsana, 1945 ja 1956. Romuluu ja mehiläinen, 1945. Romuluu Lontoossa, 1946.
Mies Marokosta, 1947. Herttua esikaupungissa, 1951. Kauhujen linna, 1951. Kaksoisolento, 1961 ja 2021. Runollinen poliisi, 1964. King Kong, 1977. Neljä oikeudentekijää, 2020.
Suomennettuja novellikokoelmia:
Sandi, 1923 ja 1968. Herra Reederin rikollinen mieli, 2003.
Kuva 1. Jännityskirjailija Edgar Wallage. Kuvan lähde on prabook.com.
2. Agatha Christie, 1890-1976
Agatha Christie kirjoitti elämänsä aikana noin 70 romaania sekä tukun radio- ja teatterikäsikirjoituksia, novelleja ym. Hän on myös tuottanut tekstiä salanimellä Mary Westmacott. Christie on aateloitu Englannissa. Hänet valittiin vuonna 2000 viime vuosisadan parhaaksi rikoskirjailijaksi dekkaristien kansainvälisessä kokouksessa USA:ssa. Hänen kirjojaan on myyty noin kaksi miljardia kappaletta ja niitä on käännetty 44 kielelle.
Tunnetuimpia Christien luomia hahmoja ovat neiti Marple sekä Hercule Poirot. Belgialainen Poirot oli keskushenkilönä jo hänen ensimmäisessä romaanissaan Stylesin tapaus, joka julkaistiin alun perin vuonna 1920. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen aviomies oli Archibald Christie vuosina 1914-1928. Toinen aviomies oli Max Mallowan vuosina 1930-1976.
Arvoitusdekkareiden kirjoittamisessa Christie oli kiinnostunut ennen kaikkea motiivista ja ihmisluonnosta. Murha tekona ei kiinnostanut häntä lainkaan. Häntä kiinnosti ”englantilaisen murhan” ihmissuhteiden dynamiikka. Christien romaaneissa murha ja väkivalta on toissijaista ja keskiössä on itse arvoituksen ratkaiseminen. Christien salapoliisiromaaneista valittiin kansainvälisessä äänestyksessä parhaaksi Eikä yksikään pelastunut.
Agatha Christien tuotannosta on tehty paljon elokuvia.
Suomennettuja jännitysromaaneja:
Vaarallinen talo, 1936. Lentävä kuolema, 1937. Idän pikajunan arvoitus, 1938. Eikä yksikään pelastunut, 1939 ja 2004. (Myös nimellä: Kymmenen pientä neekeripoikaa, 1968.) Kortit pöydällä, 1939. Kuolema Niilillä, 1940. Sininen juna, 1940. Golfkentän murha, 1943. Rakkauskirjeiden salaisuus, 1948. Viisi pientä porsasta, 1948 ja 1971.
Kuolema ilmoittaa lehdessä, 1950. Seitsemän kellon salaisuus, 1952. Askel tyhjyyteen, 1953. Lordin kuolema, 1953. Mykkä todistaja, 1953. Simeon Leen testamentti, 1953. Murha maalaiskylässä, 1954. Hautajaisten jälkeen, 1956. Salaperäiset rukiinjyvät, 1956. Murha Mesopotamiassa, 1957.
Neiti Lemon erehtyy, 1957. Neiti Pinkertonin salaisuus, 1958. Helmeilevä kuolema, 1959. Kohtalokas viikonloppu, 1959. Roger Ackroydin murha, 1959. Kissa kyyhkyslakassa, 1960. Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä, 1960. Mabellen kahdet kasvot, 1961. Totuus Hallavan hevosen majatalosta, 1962.
Varjossa auringon alla, 1962. Kellot, 1964. Lomahotellin murhat, 1965. Tuijottava katse, 1965. Bertramin hotellissa, 1967. Paddingtonista 16.50, 1968. Ikiyö, 1969. Neiti Marplea ei petetä, 1969. Kolmas tyttö, 1970. Kurpitsajuhla, 1970. Stylesin tapaus, 1970. Hänet täytyy tappaa, 1971. Salaperäinen matkustaja, 1971.
Neiti Marple koston jumalattarena, 1972. Ruumis kirjastossa, 1972. Norsun muisti, 1973. Syyttävä sormi, 1972. Rouva McGinty on kuollut, 1973. Vuoksi ja luode, 1973. Kaikki päättyy kuolemaan, 1974. Salainen vastustaja, 1974. Teetä kolmelle, 1974. Eipä aikaakaan niin voi kauhistus, 1975. Esirippu – Poirotin viimeinen juttu, 1976.
Kohti nollapistettä, 1975. Kuolleen miehen huvimaja, 1975. Neiti Marplen viimeinen juttu, 1977. Syyttömyyden taakka, 1976. Väärän vänkyrän talo, 1977. Neljä suurta, 1978. Kohtalon portti, 1983. Ruskeapukuinen mies, 1985. Määränpää tuntematon, 1986. He tulivat Bagdadiin, 1987. Salomonin tuomio, 1988. Kuolema lähettää viestin, 1989.
Suomennettuja novellikokoelmia:
Herkuleen urotyöt 1971. (Myös nimellä: Poirot parhaimmillaan, 1964.) Poirotin lyhyet jutut, 1976. Hiirenloukku – novelli, 1977. Särkyneen peilin arvoitus, 1977. Kuoleman koira, 1978. Listerdalen arvoitus, 1980. Parker Pyne tietää kaiken, 1982. Poirotin varhaiset jutut, 1982. Kolmetoista, 1983. Seikkaileva jälkiruoka, 1984. Rikos yhdistää, 1986. Herra Quin esittäytyy, 1988. Toinen kutsu, 1992. Kirstun arvoitus, 2000.
Kirjoja kirjailijasta:
Baylac, Marie-Helene: Agatha Christie – Arvoituksellinen elämä (Minerva, 2020).
Raitio, Risto toim.: Agathan vuosisata – 100 vuotta Agatha Christien syntymästä (Suomen dekkariseura, 1990).
Kuva 2. Rikosromaanikirjailija Agatha Christie. Kuvan lähde on linguapress.com.
3. Dorothy L. Sayers, 1893-1957
Dorohy Leight Sayers oli englantilainen rikoskirjoilija, kääntäjä ja kristitty humanisti. Hänet tunnetaan parhaiten Peter Wimsey -dekkareistaan. Ne kuuluvat ”arvoitusdekkareiden” luokkaan. Kirkollisiin piireihin syntyneellä Sayers´illä oli rankka elämä, sillä hänellä oli muun muassa salainen avioton lapsi.
Opinnot: Eton College ja Baliol College, Oxford (loppututkinto erinomaisin tiedoin nykyajan historiasta 1912). Hän on palvellut H.M. joukoissa 1914/18 (jalkaväen majuri).
Suomennettuja jännitysromaaneja:
Luonnoton kuolema, 1937. Mainosmurha, 1938. Kuka ja mistä, 1944 ja 1986. Kolmesti kuollut, 1948 ja 1989. Kuolema keskiyöllä, 1948. Kuolema vierailee kerhossa, 1953. Myrkkyä, 1984. Yksi kuudesta, 1985. Kaksi kertaa kuolema, 1990. Kas tässä teille ruumis, 1993. Juhlailta, 1994. Kuolema häämatkalla, 1995.
Suomennettuja novellikokoelmia:
Dorothy Sayersin parhaat, 1965. Lordi Peter katsastaa ruumiin, 1979. Hirttäjän vapaapäivä, 1990.
Ruotsiksi käännettyjä teoksia:
Bitande bevis – novelleja, 1958. Mitt namn är Wimsey – novelleja, 1971. Lord Peters sista fall, 1999.
Kuva 3. Jännityskirjailija Dorothy L. Sayers. Kuvan lähde on kobo.com. Kuvaa on rajattu 5.5.2023.
4. Georgette Heyer, 1902-1974
Georgette Heyer oli englantilainen kirjailija, joka kirjoitti salapoliisiromaaneja ja historiallista romantiikkaa. Pitkän uransa aikana hän kirjoitti yhteensä 40 historiallista rakkausromaania ja 12 dekkaria. Hän kirjoitti myös novelleja ja muuta kirjallisuutta. Vaikka hän on ollut kotimaassaan suosittu kirjailija, hänen teoksiaan on käännetty vähän suomen kiellelle.
Suomennettuja jännitysromaaneja:
Sotkuinen syyllisyys, 1955. (Englanniksi: ”Detection Unlimited”, 1953)
Suomennettuja rakkausromaaneja:
Venetia, 1967. Arabella, 1968. Onnen velka, 1981. Kate-serkku, 1982. Paholainen rakastuu, 1982. Onnensormus, 1983. Maailmanmies, 1968.
Englanninkielisiä jännitysromaaneja:
Footsteps in the Dark, 1932. Why Shoot a Butter?, 1933. The Unfinished Clue, 1934. Death i the Stocks, 1935. Behold, here´s Poison, 1936. The Found Him Dead, 1937. A Blunt Instrument, 1938. No Wind of Blame, 1939. Envious Casca, 1941. Penhallow, 1942. Duplicate Death, 1951.
5. Nicholas Blake, 1904-1972
Cecil Day Lewis oli englantilainen arvostettu runoilija, joka kirjoitti myös rikoskirjoja salanimellä ”Nicholas Blake”. Day Lewis syntyi Irlannissa englantilaiseen pappisperheeseen ja opiskeli Oxfordissa, missä hän liittyi W. H. Audenin ympärille kerääntyneeseen kirjalliseen piiriin. Hän oli nuorena politiikkaan suuntautunut ja oli silloin kiinnostunut kommunismista. Hän kirjoitti aluksi runoja, mutta päätti sitten alkaa kirjoittamaan rikoskirjoja.
Suomennettuja jännitysromaaneja:
Luvun loppu, 1961. Langat sekoavat, 1968. Haavoista syvin, 1975. Pedon on kuoltava, 1994.
Suomennettuja novelleja tai novellikokoelmia:
Vaarallinen veto, 1990 (novellikirjassa ”Murha maaseudulla”). Salamurhaajien klubi, 1996 (novellikirjassa ”Murha a la carte”).
6. Graham Greene, 1904-1991
Henry Graham Greene oli englantilainen romaani-, novelli- ja näytelmäkirjailija. Hän kuvasi teoksissaan etenkin nykymaailman moraalisia ja poliittisia ongelmia. Greene kääntyi vuonna 1926 katoliseksi.
Suomennettuja jännitysromaaneja:
Voima ja kunnia, 1947. Kiveä kovempi, 1953. Hiljainen amerikkalainen, 1956. Idän pikajuna, 1964. Kolmas mies, 1965. Näyttelijät, 1966. Kunniakonsuli, 1973. Inhimillinen tekijä, 1978. Ahneiden pidot, 1980. Etusivun uutinen, 1981. Takaa-ajettu, 1981. Salainen asiamies, 1982. Kymmenes mies, 1985. Kapteeni ja vihollinen, 1988.
Suomennettuja romaaneja:
Mutta suurin kaikista, 1949. Jutun loppu, 1952. Miehemme Havannassa, 1959. Loppuun palanut, 1961. Nollapiste – novelleja, 1963. Saammeko lainata aviomiestäsi? – novelleja, 1968. Tädin kanssa maailmalla, 1970. Eräänlaista elämää, 1974. Isä Quijote, 1983. Viimeinen sana ja muita kertomuksia, 1991.
Kuva 4. Kirjailija Graham Greene. Kuvan lähde on asialyst.com.
Amerikkalaisia jännityskirjailijoita:
Tämä kirjoitus julkaistiin blogissani eino-lukee-ja-kertoo.fi sen osastossa ”Yleinen historia” 15.8.2022:
https://www.eino-lukee-ja-kertoo.fi/446192095/453013271
Sen otsikko on ”Amerikkalaisia rikosromaaneja ja dekkareita”.
Tämä kirjoitus oli siellä 19.8.2022:
https://www.eino-lukee-ja-kertoo.fi/446192095/453040682
Sen otsikko on ”Amerikkalaisia jännityskirjoja ja kauhuromaaneja”.
Luetteloon pitäisi mielestäni ehdottomasti lisätä Erskine Childers.
Erityisesti hänen kirjansa The Riddle of the Sands, mikä on varsin luettu
briteissä.
Valitettavasti ei ole käännetty.
Tässä kirjassa kai ensimmäisen kerran esitettiin että saksalaiset olisivatkin brittien päävastustaja seuraavassa sodassa ja niin kävikin. Sitä ennen päävastustajaksi ajateltiin Ranskaa.
Kirja on seikkailukirja ja vakoilukirja, molempia samassa,
Erskine Childers oli muutenkin erittäin jännä tyyppi. Olisin kirjoittanut siitä mutta olen ajatellut että aihe on liian etäinen suomalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
SAPO oli oli 70-luvulla teini-iässä jonkinlainen laadun tae. Luultavasti on tullut luettua koko sarja.
Ilmoita asiaton viesti
Kuriositeettina todettakoon, että Cecil Day-Lewis (Nicholas Blake) oli kolmella Oscarilla palkitun näyttelijä Daniel Day-Lewisin isä.
Ilmoita asiaton viesti