Miksi ainoastaan valepakolaisilla Venäjältä on ihmisoikeudet?

Nyt kun Suomi on sulkenut raja-asemia, näyttää siltä, että osalta ihmisiä unohtui jo heti, mikä oli ongelman ydin: Venäjän valtiovallan tilaamat valepakolaiset, joita Venäjä työntää sotatoimena Suomeen. Ongelma ei ollut muutamista laillisista syistä ja asianmukaisilla passeilla ja viisumeilla rajan yli vielä liikkuvat ihmiset, esimerkiksi perhesyistä matkustavat Suomen ja Venäjän kansalaiset. Rajan sulkeminen ei siis ole oikea toimenpide. Oikea toimenpide olisi ollut estää laittomien valepakolaisten pääsy Suomeen.

Aivan sairasta ja käsittämätöntä. Kaikki muut maat voivat käännyttää rajalta laittomasti pyrkivät, mutta Suomi ei muka voi, kun idiootit ”oikeusoppineet” tulkitsevat väärin kansainvälisiä käytäntöjä ja sanovat, että on ihmisoikeus päästä Suomeen Venäjän valtion rikollisten toimien avulla! Näitä idiootteja riittää. Minkä takia ainoastaan Venäjän tehtailemilla valepakolaisilla on oikeudet? Missä ovat esim. Suomen ja Venäjän kansalaisen oikeudet päästä läheisensä hautajaisiin tai hoitamaan välttämättömiä asioita? Miksi meillä ei ole oikeuksia, mutta näiden valepakolaisten valeoikeudet ovat pyhä lehmä?

Olisi pitänyt vaan olla ottamatta vastaan Venäjän masinoimia laittomia ihmisaseita ja pitää raja-asemat auki esim. perhesyistä kulkeville SUOMEN ja Venäjän kansalaisille.  Päinvastoin kuin sekopäät oikeusoppineet väittävät valepakolaisten päästäminen Suomeen on ihmisoikeusloukkaus: silloin osallistumme siihen peliin ja hyväksymme sen pelin, jota Venäjä pelaa, kun se evää näiltä tilaamiltaan valepakolaisilta ihmisoikeudet ja käsittelee heitä sota-aseina. Kansainvälisten sopimusten mukaan on niin, että mikäli Venäjä on myöntänyt henkilölle viisumin maahantuloa varten tai ottanut muuten vastaan, Venäjän täytyy ottaa hänestä vastuu. Turvapaikanhakija voi jättää hakemuksensa Venäjälle. Se on näille turvapaikanhakijoille juuri oikea ja turvallinen maa: he ovat lähtöisen pääasiassa ns. ystävällismielisistä maista.

Valepakolaisten päästäminen Suomeen on myös osallistumista Venäjän sotarikoksiin ja maanpetos.

Minun henkilökohtaista oikeuttani liikkua on rajoitettu. En pääse Venäjälle mihinkään, mihin minun pitäisi voidakseni tehdä työtäni maailman parhaana volgalaisten ja permiläisten kansojen kirjallisuuksien suomentajana niin kuin pitäisi. Minulla ei ole oikeutta mennä rajan yli suuntaan eikä toiseen, vaikka minulla olisi OIKEA syy! Suomeen saapuvalla Suomen kansalaisella pitäisi tietääkseni olla jonkinalainen oikeus saapua kotimaaahansa myös? Minun Suomessa asuvien läheistenikin perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia on loukattu, kun he eivät pääse esim. käymään omaistensa luona, jos nämä vaikka sattuvat olemaan kuolemansairaita. Tämä olisi myös OIKEA ja laillinen syys. Kuka maksaa tavallisen ihminen matkat, kun hinnat nousevat tähtitieteellisiksi raja-asemien sulkemisen perusteella, jos pitää kiertää jostain hornan tuutista, Lapin tai Turkin kautta?  Onko rajan sulkijoilla ja valepakolaisten nuolijoilla joku vastaus? Toivon todella niin.  Totisesti olen vihainen ja loukkaantunut ja tulen pitämään huolen siitä, että tämä vääryys loppuu!

Esa-Jussi Salminen
Multia

Suomentaja, toimittaja, sukukansa-asiantuntija
ALKUKOTI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA

Sukukansojen ystävät ry:n hallituksen jäsen.
http://sukukansojenystavat.fi/index.php/jaseneksi/

Kirjoittamani tietokirja ja matkaopas Sankarimatkailijan Marinmaa ja Udmurtia julkaistiin heinäkuussa 2023 Sankarimatkailijan matkakirjasarjassa.

FM suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta.

Olen työskennellyt opetustehtävissä Joshkar-Olassa, Kolozsvárissa ja Izhevskissä.

Popularisoin sukukansoja yleistajuisilla kirjoituksilla.

Vuodesta 2009 alkaen on ilmestynyt useita suomentamiani udmurttilaisen ja marilaisen kirjallisuuden teoksia, esim. Dorvyzhy, käännökset Volga-antologiassa ja Bjarmia-antologiassa.
Vuonna 2020 ilmestyi teos Murskautuneet tähdet, jossa 400 sivua suomentamiani udmurttilaisia novelleja.

Koneen Säätiön rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa vuosina 2021-2022 jatkoin udmurttilaisen proosan suomentamista.
Tulossa rikoskirjallisuutta ja ensimmäinen udmurtinkielinen romaani Raskas ies vuodelta 1929.
Viisivuotissuunnitelmissa mm. komilaisen, marilaisen ja ersäläisen kirjallisuuden novellikokoelmat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu