Pyyteetöntä kulttuurityötä vai jotain merkityksellisempää II

Udmurttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä tiettävästi kahdeksassa julkaisussa:

1. Suuren guslin kaiku. Udmurttilaista taidelyriikkaa (1995). Castrenianumin toimitteita 48. Kääntänyt udmurtista Raija Bartens.

2.  Mihail Atamanov: Tieni Raamattuun. RKI 2003. Kääntänyt venäjästä Anita Laakso.

3. Carelia-lehti 8/2008. Tähän numeroon kääntäneet venäjänkielisistä versioista useita teoksia Kristiina Lehmus, Päivi Nenonen, Armas Mashin, Armas Hiiri ja Sonja Moltsa.

Näitä kolmea ensimmäistä ja niiden ongelmia käsittelin osassa yksi tarkemmin. Nyt siis ovat vuorossa julkaisut 4.-8.

4. Mihail Hudjakov: Dorvyzhy. LULU 2009. Eepoksen suomentanut venäjänkielisestä alkuperäisteoksesta Esa-Jussi Salminen, runomuodon muokannut Jorma Vakkuri. Tämä on kolmas ja toistaiseksi viimeisin teos, joka sisältää yksinomaan udmurttilaista kirjallisuutta. Koska minulla ei ollut mitään julkaisuautomaattia käytössäni kuten Raija Bartensilla ja Mihail Atamanovilla työpaikoillaan tai omaa lehteä, jonne eepokseni tunkea, kuten Carelia-lehden toimittajilla oli, törmäsin luonnollisesti suuriin vaikeuksiin teokseni julkaisemisessa. Voi sanoa, että epäonnistuin mitä suurimmassa määrin. Teosta voi kuitenkin pitää ilmestyneenä. Se missä onnistuin, oli teoksen saattaminen alan toimijoiden tietoon. Tästä kertovat lukuisat Dorvyzhysta ilmestyneet arvostelut eli historian ensimmäiset kritiikit suomennetusta udmurttilaisesta kirjallisuudesta.

5. Volga-antologia. Toimittanut Ville Ropponen. Savukeidas 2010. Sisältää udmurttilaista kirjallisuutta, joista runot on kääntänyt Kari Sallamaa, novellit Esa-Jussi Salminen udmurtin kielestä. Teos tarjoaa kiinnostavia maistiaisia udmurttilaisesta, marilaisesta ja mordvalaisesta nykykirjallisuudesta. Itse en ole kovin innostunut tällaisesta monen keskenään hyvin erilaisen kirjallisuuden kasaamisesta yksiin kansiin. Satunnaisesti valikoituneet pari näytettä eivät tarjoa päteviä lähtökohtia kirjallisuuksien vertailuunkaan. Katson että kansojen aidot äänet katoavat helposti tällaiseen yleiseen ugrimugrimössöön. Yhtä kaikki tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta kun udmurttilaista kirjallisuutta on oikeasti pätevästi julkaistu nimenomaisesti kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille.

6. UgricSlam! ntamo 2010. Sisältää Esa-Jussi Salmisen udmurtista suomentamina Vasili Vanjushevin runoja. Vuoden 2010 Suomalais-ugrilaisen kirjallisuuskongressin yhteydessä järjestettiin suomalais-ugrilainen runokilpailu, jossa udmurtteja edusti Vasili Vanjushev. Kilpailurunot julkaistiin suomennoksineen tuossa teoksessa.

7. Alkukoti 2013 (nro 13). Sisältää udmurtin kielestä suomennettuina Udmurtian kansallislaulun (suom. Esa-Jussi Salminen) ja kaksi rock-laulua (suom. Simo Kantele). Nämä laulujen käännökset sijoittuvat aiheita artikkelien yhteyteen. Udmurtian kansallislaulun suomennos on Udmurtian valtiollisia symboleja käsittelevän artikkelin lopussa ja rock-laulujen suomennos udmurttilaista rokkiyhtyettä käsittelevän artikkelin lopussa.

8. Bjarmia-antologia. Toimittanut Ville Ropponen. Savukeidas 2015. Tämä runoantologia sisältää minun ja Hanna Samolan suomennoksia Mush Nadin runoista. Bjarmia-antologia syntyi runokiertueen tuloksena. Tässä näen samat ongelmat kuin Volga-antologiassa ja UgricSlam!ssä: pelkkä runokiertue on mielestäni liian väljä raami tarjotakseen todella kiinnostavia lähtökohtia erilaisten kirjallisuuksien vertailuun. En täysin vierasta eri kirjallisuuksien yhdistämistä yhteen teokseen, mutta aihe saisi olla tiukemmin määritelty: esim. suomalais-ugrilaisten kansojen sotanovellit tai  parhaimmat fantasiatarinat tms.

Joka tapauksessahan suomalais-ugrilaiset kirjallisuudet ovat keskenään yhtä erillisiä ja omintakeisia kuin vaikkapa indoeurooppalaiset keskenään. Emmehän me ihmeemmin harrasta myöskään indoeurooppalaisen kirjallisuuden antologioita, joissa ranskalaiset, ruotsalaiset tai ukrainalaiset teokset olisivat sulassa sekamelskassa.

Esa-Jussi Salminen

Ilmestyneet Murskautuneet tähdet, jossa 400 sivua suomentamiani udmurttilaisia novelleja. FM suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta. Olen työskennellyt opetustehtävissä Joshkar-Olassa, Kolozsvárissa ja Izhevskissä. Popularisoin sukukansoja yleistajuisilla kirjoituksilla. Vuodesta 2009 alkaen on ilmestynyt useita suomentamiani udmurttilaisen ja marilaisen kirjallisuuden teoksia, esim. Dorvyzhy, käännökset Volga-antologiassa ja Bjarmia-antologiassa. Suunnitelmissa mm. komilaisen, marilaisen ja ersäläisen kirjallisuuden novellikokoelmat sekä udmurttilaisia dekkareita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu