Rahallista joulua!

Tänä vuonna moni on joutunut rajoittamaan itseään ja toimintojaan pandemian vuoksi. Ei ole päästy ramppaamaan alvariinsa vanhojen tätien luokse eikä sukujuhliin toiselle puolelle Suomea. Ei ole päästy lentelemään ulkomaille.  Elämä on pistetty osin katkolle ja odotetaan vain sitä, että voidaan taas elää vapaasti. Toivottavasti ne, joita rajoitukset ovat enimmin koskeneet, ymmärtävät tämän ajan opetuksen. Suurin osa ihmiskuntaa elää jatkuvasti tällaista elämää, mistä hyväosainen väestö on päässyt vain tänä vuonna osalliseksi. Valtaosa maapallon väestöstä elää jatkuvasti vuotta 2020, paitsiossa odottaen turhaan, että elämä joskus alkaisi oikeasti. Heillä esteenä elämiselle ei ole pandemia vaan tietysti rahan puute.

Raha on elämä itse. Jos sitä ei ole, kuolema korjaa niin vetokoirat kuin ihmisetkin. Se on ruokaa ja työtä.  Joskus nuorena ja tyhmänä ehkä kuvittelin ihan oikeasti tai pikemmin toivoin, että raha ei ratkaise kaikkea. Valitettavasti olin väärässä: olisin halunnut vähän toisenlaisella polttoaineella toimivan maailman, josta pieniä välähdyksiä sai silloin, kun Suomikin yritti vielä tosissaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Kuinka väärässä olinkaan. Raha merkitsee pitkää ja tervettä elämää. Tämä näkyy vielä kotimaatamme paremmin Venäjällä, jossa öljyrikkailla eli rahakkailla alueilla on elintaso ja elinikä valtavan paljon korkeampi kuin alueilla, joilla ei rahaa ole.  90-luvun villeinä vuosina työikäiset kuolivat Venäjällä kuin kärpäset. Syynä oli stressi rahan puutteen vuoksi.

Rahalla saa ja hevosella pääsee, tietää se suomalainen viisas sananlasku. Raha on kaiken hyvän juuri.  Raha on ihmelääke. Sitä kannattaa aina jaella ilmaiseksi kaikille sieltä, missä sitä vähänkin on. Se tekee ihmeitä, se saa henkisesti lamaantuneen toimimaan innolla. Se aktivoi ihmisen. Sen puute passivoi ihmisen ja estää toimimasta.

Raha on tehokkain masennuslääke, joka päihittää kaikki pillerit menen tullen. Sen voimasta ihminen jaksaa sitten lenkillekin, mikä on myös tärkeää. Rahaa pitäisi ihmisille määrätä psykiatrin vastaanotolla jatkuvana reseptinä. Sitä pitäisi pappien heitellä saarnatuoleista seurakuntalaisille. Miten kukaan kuuntelisi, mitä he puhuvat, jos he eivät käytännössä osoita välittävänsä ihmisistä? Suomentamani novelli sadan vuoden takaa sisältää hyvän kuvauksen siitä, miten raha on elämä. Tuohon aikaan se tosin oli vielä omavaraistalouden aikana katovuosina sade:  ”Kansa vain odotti yötä päivää, milloin tulisi rahaa, koska se uskoi, että raha voi pelastaa sen kuolemalta. Jos olisi tullut rahaa, kuinka monen mieli olisikaan noussut masennuksen syövereistä!” Tämä on monen huokaus tänäkin jouluna.

On valitettavasti voimia, jotka eivät ymmärrä sitä, että rahan tulis olla elämänlähde, elämän pyörien voiteluaine ja elämäneliksiiri, ei palkkio. Ei lääkettäkään jäädä hörppimään sänkyyn tynnyritolkulla sen jälkeen, kun on toivuttu jalkeille. Karmeinta ajassamme on pseudokristillisten bisnesuskonnollisten virtausten voimistuminen kaikkialla. Amerikoissa saarnaajat kiskovat köyhiltä ihmisiltä rahaa päästäkseen itse lentelemään yksityisillä lentokoneilla, koska julkisissa lentokoneissa tavalliset ihmiset häiritsisivät keskittymistä saarnan valmisteluun. Samaan aikaan niille köyhille hoetaan, että raha ei merkitse kaikkea ja sen himo kaiken pahan juuri. Juurikin!

Toinen maailmankirjallisuuden mestarinovelleista, joka aina järkyttää minua sydänjuuria myöten, on Siperianmaaorava, kokoelmani viimeisin kertomus. Siinä kuvataan uskomattoman tarkasti, miten ihmiset näännytetään juoksuttamalla heitä rahan perässä, mutta he eivät ikinä saa muuta kuin murusia. Mies on Venäjän sukupuolittuneessa yhteiskunnassa yleisemmin se, jonka on pakko muuttua rahaksi. Hänen pitää elättää itsensä, lapsensa ja vaimonsa ja liuta sukulaisia, jotka eivät pysty saamaan rahaa itse kasaan senkään vertaa. Mies on pelkkä pankkiautomaatti. Samaa yrittävät saada Suomeenkin ne keskiaikaiset konservatiivit, joiden mukaan on ihan normaalia, että suuri osa ihmisistä on täysin riippuvaisia lähimmäistensä tuloista.

Yleishyödylliset säätiöt toimivat maan päällä Jumalan sijaisina ja mahdollistavat monia hyviä asioita rahaa jakamalla. Itsekin pääsen alkavana vuonna osalliseksi tällaisesta siunauksesta. Saan vihdoinkin vapauden tehdä sitä, mikä on minun alaani. Sitä odotellessa nautin läheiseni kanssa hänen saamaansa joulurahaa pienessä piirissä.

Tänä jouluna toivon teille kaikille sitä todellista rahaa, minkä vain Jumala voi ihmiselle lahjoittaa.

 

Esa-Jussi Salminen

Olen ammattimainen suomentaja Koneen Säätiön rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa vuosina 2021-2022. Suomennan udmurttilaista rikoskirjallisuutta ja ensimmäisen udmurtinkielisen romaanin. Kirjoittamani matkaopas ja tietokirja Sankareitten Marinmaa ja Udmurtia julkaistaneen syksyllä 2021 Sankarimatkailijan matkakirjasarjassa. Vuonna 2020 ilmestyi teos Murskautuneet tähdet, jossa 400 sivua suomentamiani udmurttilaisia novelleja. FM suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta. Olen työskennellyt opetustehtävissä Joshkar-Olassa, Kolozsvárissa ja Izhevskissä. Popularisoin sukukansoja yleistajuisilla kirjoituksilla. Vuodesta 2009 alkaen on ilmestynyt useita suomentamiani udmurttilaisen ja marilaisen kirjallisuuden teoksia, esim. Dorvyzhy, käännökset Volga-antologiassa ja Bjarmia-antologiassa. Viisivuotissuunnitelmissa mm. komilaisen, marilaisen ja ersäläisen kirjallisuuden novellikokoelmat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu