Rauhaa kannattava ehdokas ja sotahullu
Kun presidentinvaaleihin on aikaa enää reilu kuukausi, luulisi asiasta kirjoitettavan enemmän ja ennen kaikkea tasapuolisemmin.
Jo pelkkä kuiva lista kaikista ehdokkaista on kiven takana. Se pitää kaivamalla kaivaa venäjänkielisillä hauilla. Jotain löytyy kuin löytyykin:
ЦИК зарегистрировал в качестве кандидатов на пост президента Леонида Слуцкого, Николая Харитонова, Владислава Даванкова и Владимира Путина
Tassin eilisen uutisen mukaan Venäjällä on siis virallisesti vahvistettu neljän ihmisen ehdokkuus. He ovat Leonid Slutski, Vladislav Davankov ja Nikolai Haritonov. Lisäksi tietysti mukana on se syöpä, jonka nimeäkään ei sovi mainita.
Kuten myös Uusi Suomi eilen kirjoitti Venäjän valtaapitävät ovat torpanneet Boris Nadeždinin ehdokkuuden. Syynä on se, että hän nousi merkittäväksi uhaksi ja suosituksi. Ensimmäisenä työnään presidenttinä hän lopettaisi sotatoimet Ukrainassa. Hänen kannattajansa ovat muodostaneet pitkiä jonoja Venäjän suurimmissa kaupungeissa päästäkseen kirjoittamaan nimensä Nadeždinin kannattajalistaan.
Nyt siis keskusvaalilautakunta väittää, että merkittävässa osassa allekirjoituksia on jotain vikaa. Käsin kirjoitetut allekirjoitukset lukee jokin skanneri. Jos skanneri on esimerkiksi tulkinnut, että allekirjoittaja on kirjoittanut kotipaikakseen Rostov-na-Donun sijaan Rostov-na-Domu, allekirjoitus hylätään. Tai jos henkilö on kirjoittanut Salehardin sijaan Salihard tai, jos skanneri sen tulkitsee Salihardiksi. Venäläisillä foorumeilla kuohuu: istuvan sotahullun kannattajalistat on siis skannannut toinen skanneri tai sitten niitä ei ole käyty läpi suurennuslasilla. Myös allekirjoitusten väitetyt määrät herättävät epäilyksiä: nimettömän despootin kannattajat eivät ole muodostaneet jonoja keräyspisteille… … …
Nyt hylätyllä ehdokkaalla on olemassa suunnitelma tämän tilanteen varalle. Nyt nähdään suunnitelma B. Sitä todella toivomme. Minua häiritsee melkoisesti se, miten ilkeästi ja vähättelevästi Venäjällä suhtaudutaan oikeisiin vastaehdokkaisiin. Ehkä he eivät ole täydellisiä, mutta mikä on vaihtoehto, se jonka nimeä ei lausuta? Tosin nyt Nadeždinilla on paljon innokasta kannatustakin. Erityisen ikävää on jos Suomessa ei kirjoiteta kunnolla kaikista ehdokkaista vaan aina siitä nimettömästä pääpirusta. Kyllä meidän on suhtauduttava erityisesti yrityksiin oikeiden vaalien järjestämiseksi asiallisesti ja tasapuolisesti.
Venäjällä on paljon ’kiellettyjä’ asioita.
Keskeisimmät ovat Ukrainan sodan kritisointi sekä Putinin valta-aseman haastaminen. Molemmista tulee sitä tupen rapinaa – mitä tuo sanonta sitten tarkoittaneenkaan.
Odotan että Venäjällä yhteiskunnallinen paine purkautuu jonkin aivan toisen tapahtuman kautta. Tyytymättömyyttä on, mutta sitä on vaikea laillisesti ilmaista. Ehkä jokin infran puutteisiin tai paikalliseen onnettomuuteen (muistamme Kemerovon palon?) liittyvä tapaus voisi toimia paineen päästävänä varoventtiilinä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen itse hyvin epäileväinen, mutta seuraan jopa tapauksessa niitä, jotka Venäjällä uskaltavat. Siitä on ainakin itselleni hyötyä: edes vähän parempi mieli.
Ilmoita asiaton viesti
Olen katsonut YouTube kautta Daniil Oranin 1420 haastatteluja. Ukrainan sodalla näyttää olevan laaja kannatus ja Ukrainan olemassa olon oikeutuksen suhteen laaja epäilys.
Putinin toimilla vaikuttaisi olevan 80% kannatus kansan parissa.
Ilmoita asiaton viesti
Propaganda toimii. Toisaalta aidosta kannatuksesta ei ole tietoa, koska eihän siellä uskalla avata suutaan jos ei kannata häntä jonka nimeä emme mainitse.
Ilmoita asiaton viesti
Useimpien kohdalla se kannatus on varmaan sitä, että ei nähdä muuta mahdollisuutta. Tilanne otetaan vastaan kohtalona, johon ei tällä hetkellä pieni ihminen voi vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti