Suhteet Suomeen tappavat Venäjällä

Marilainen Timofei Jevsevjev (1887–1937) oli tunnettu marien kansanperinteen kerääjä, joka perusti Marin kansallismuseon. Museo kantaa edelleen hänen nimeään. Jevsevjevin rooli suomalaisten tutkimusmatkailijoiden apuna ja Suomessa olevien aineistojen kerääjänä oli myös merkittävä. Hänen vuosina 1907–1927 keräämiään esineitä on nähtävillä Suomen kansallismuseossa. Tällaisia ovat vaikkapa suolahuhmar ja tuluskukkaro. Hänen läheinen työtoverinsa oli Uuno Taavi Sirelius, joka keräsi esineistöä muiltakin sukukansoilta. Sirelius oli kansatieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori.

Timofei Jevsevjev joutui 30-luvulla vainotuksi kaikkien muidenkin marilaiseen älymystöön kuuluvien tavoin. Hänet leimattiin kansan viholliseksi ja hänet ammuttiin vuonna 1937.
Kuten tiedetään vainoissa erityisen tappavia eli ensimmäisiä tekosyitä olivat ihmisten suhteet Suomeen. Tämä näkyy siinä, että jo 1920-luvun lopusta alkaen joutuivat vainotuksi Suomen-suhteita vaalineet henkilöt, joiden päänmenoksi polkaistiin tunnettu SOFIN.  Muiden rikoksiksi keksittiin myöhemmin sitten muuta, esim. Kedra Mitreitä syytettiin yhteyksistä aivan toisaalle eli japanilaisiin tiedustelupalveluihin.

Vuonna 2022 valmistui Timofei Jevsevjevistä Venäjällä 25 minuutin pituinen marinkielinen elokuva Признание ценою в жизнь (’Tunnustus elämän hinnalla’). Sen on tehnyt vuonna 1989 syntynyt ohjaaja Andrei Ogorodnikov, joka on kotoisin Kozmodemjanskista. Hän on opiskellut alaa peräti New Yorkissa elokuva-akatemiassa. Nykyisin hän asuu Joškar-Olassa. Elokuvaan hän sai idean alueellista elokuvaa tukevan säätiön rahoitushausta. Tuolloin vuonna 2022 juhlittiin Marissa sitä, että Jevsevjevin syntymästä oli kulunut 135 vuotta.

Mainitun säätiön tuella valmistuneessa elokuvassa on kolme päänäyttelijää; erilaisia avustajia oli parisen sataa. Timofei Jevsevjeviä näyttelee pääroolissa hänen tyttärenpoikansa, Marin tasavallan ansioitunut näyttelijä Jevgeni Rozov. Marin television haastattelussa Rozov kertoo, että hän näki kuvausten aikana koko ajan isoisänsä hahmon ja pyysi tältä apua. Säilyneet valokuvat todistavat ainakin ulkonäön yhtäläisyyksistä isoisän ja lapsenlapsen välillä. Jevsevjevin toista vaimoa Marfa Jevsejevaa näyttelee Alina Jegošina. Suomalaisena kansatieteilijänä ja Jevsevjevin työtoverina Uuno Taavi Sireliuksena nähdään Juri Aleksejev.

On äärimmäisen tärkeää ja hienoa, että hirveimmän terrorin ajasta tehdään elokuvia, erityisesti tänä aikana, jolloin Suomi on taas Venäjällä virallisesti pahis numero yksi tai ainakin kaksi. Elokuva näytetään Suomessa ensi perjantaina 3.5. kello 16:15 alkaen Oulunkylän kirjaston monitoimitilassa. Tilaisuuteen saapuu myös Katja Kettu, koska myös hänen romaaninsa Yöperhonen käsittelee samaa asiaa eli suomalaisiin ja mareihin kohdistunutta 1930-luvun terroria.