Hyvinvointialueiden rahoitusmallista

Hyvinvointialuiden aluevaltuutetuilla on kinkkinen tehtävä edessään. Varmaan ensimmäinen valtuustokausi menee varsin moitteettomasti, mutta jo sen aikana tulisi valtuutettujen kiinnittää huomiota alueen terveydenhuollon tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

Näistä asioista ei ole kovinkaan paljon keskusteltu, mutta tulevat näyttelemään suurta osaa eritoten siinä vaiheessa, kun palvelujärjestelmään tulisi tehdä priorisointeja ja uudelleen kohdennuksia sellaisille erikoisaloille, jotka ovat ko.  hyvinvointialueen kannalta oleellisia ja vaativat pikaista parantamista aiempaan verrattuna.

Kustannusvaikuttavuus

Tehokkuus- ja tuottavuusnäkökulmassa merkittäviä taustatekijöitä ovat henkilöstöön liittyvät asiat ja toimintamallit eri toiminta-alueilla. Näitä pitää myllätä, jotta tuotetut palvelut vastaavat alueiden tarpeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta.
Toinen merkittävä asia on ns. kustannusvaikuttavuus, johon aihepiiriin rohkaisen jokaista nykyistä aluevaltuutettua perehtymään. Asioita voidaan tehdä monella eri tapaa, mutta mikäli niistä puuttuu kustannusvaikuttavuus ja edelleen vaikuttavuus, niin jotain tulisi tehdä erilailla, kuin aiemmin on tehty. Tähän liittyvää kokonaisuuttaa ministeriö valvoo ja mikäli vaikuttavuus tai toimien tehokkuus kansanterveydenkannalta ei yllä asetettuihin tavoitteisiin on edessä sanktioita ja toimintoihin puuttumista valtion taholta.

Strategia ja sen jalkauttaminen

Ensimmäinen aluevaltuustojen päätettävä asia lienee hyvinvointialueen strategia. Se on paperi, johon kirjataan tavoitteet ja miten sen hetkisen tiedon valossa näihin tavoitteisiin päästään. Näihin asioihin löytyy hyvinkin paljon mittaristoa, joiden avulla kehitystä seurataan. Paperissa kuvataan sen hetkisen tiedon valossa alueen palvelutarve ja millä työkalupakilla tähän tarpeeseen vastataan. Erityisen tärkeä komponentti tässä suhteessa on kustannusvaikuttavuus eli paljonko hoitokäynti eri erikoisalan toimipaikassa tulee maksamaan ja riittääkö henkilöstö vastaamaan palvelutarpeeseen. Nämä seikat varioivat vahvasti eri alueilla.

Vaalilupaukset

Kokonaisuuteen liittyy edellä olevan mukaisesti toimipaikkojen sijainti suhteessa asukkaisiin. Varmaa on, että palvelupisteitä joudutaan lakkauttamaan ja toimintoja keskittämään, jotta kustannusvaikuttavuus saadaan optimaaliseksi. Tässä onkin sitten näytön paikka tulevilla aluevaltuutetuilla, koska ovat pääosin luvanneet, että lähipalvelut säilyvät jne. Muitakin lupauksia lienee annettu, vaikka tiedossa ei ole ollut kaikkia asiaan liittyviä tietoja.

Rahoitusjärjestelmästä

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksessa kootaan palvelujen järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille maakunnille (hyvinvointialueille), joiden rahoitus
perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hallitusohjelman mukaan samalla sote-rahoitusjärjestelmää uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustavaksi (2). 

Kävin läpi tarvevakiointiin liittyvää dokumentointia ja taustamateriaalia (2) ja aivan ensimmäiseksi kiinnitin huomiota seikkaa, joka tulisi miestäni perkaa perin juurin ennen, kuin asia lyödään lukkoon valtiovarainministeriössä. Kysymys on nimittäin ns. vyörytyseristä, jotka on nyt otettu yhtenä komponenttina mukaan nykyiseen alueiden rahoituslaskentaan.

Sote-rahoitukseen ja lähinnä malliin, johon se perustuu, on tarkasti saatava selvyys näistä vyörytyseristä. Nyt ne on sisällytetty tarvevakiointilaskentaan. Mielestäni vyörytyserillä ei ole mitään tekemistä potilaiden hoitamiseen liittyvien kuluerien tarkastelussa. Kysymykseni kuuluukin, että millä tavoin hallinnon kustannukset (mm. kunnan/kaupunginjohtajan palkat, hallinnon kulut etc.) vaikuttavat siihen, millä tavoin yhdenvertaisuus, potilaiden hoito ja palveluiden laatu toteutuu hyvinvointialueilla? Rahoituksenhan pitäisi perustua pelkästään potilaiden hoitoisuusmuuttujiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. 

Mikäli tätä asiaa mietitään tuottavuus- ja tehokkuuslaskennan näkökulmasta, niin ko. erien mukaan ottaminen johtaa vääriin tuloksiin. Huomattava ongelma tässä on se, että vyörytyserät on sisällytetty lähtötietoihin ja sitä kautta siis  nykyisen monimuutttujaregressiomallin kertoimiin. Käytännössä ainoa oikea tapa olisi sulkea vyörytyserät pois näistä monimuuttujamallilaskelmista ja määrittää regressiomallin kertoimet siten, että ne selittäisivät puhtaasti vain asiakastapahtumiin liittyviä tekijöitä.

 

Marko Ekqvist, DI
Kirjoittaja on työhistoriansa aikana toiminut lukuisissa Stakesin ja THL:n projekteissa tilastoaineistojen tekijänä ja osallistunut mm. sairaaloiden tuottavuuslaskentaan. Viimeisen 10 vuoden aikana perehtynyt erityisesti suun terveydenhuollon tuottavuus – ja tehokkuustarkasteluihin terveyskeskustasolla.

Kysymykset ja kommentit tähän asiaan liittyen voi laittaa myös tänne: vaalit.ekqvist.fi

INFO
Hyvinvointialueet

Henkilöstö: Hyvinvointialueille siirtyy ensi vuoden alussa liikkeenluovutuksella noin 173 000 työntekijää. Helsingin palvelukseen jää noin 14 000 ja HUS-yhtymään noin 23 000 sotetyöntekijää.

Tehtävät: Alueiden järjestämisvastuulle siirtyvät kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi. Palveluita voivat tuottaa alueet itse, yritykset ja järjestöt.

Rahoitus: Alueet, Helsinki ja HUS saavat rahoituksensa valtiolta, perusteena palvelutarve ja asukasrakenne. Kunnilta pois siirtyvä rahapotti on noin 20 miljardia euroa.

Sopimukset: Alueille siirtyy kunnilta jopa 200 000 erilaista sopimusta, jotka koskevat esimerkiksi hankintoja, ulkopuolisia palveluja ja kiinteistöjä.

Tilat: Hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta noin 4 500 tilaa, esimerkiksi terveyskeskuksia ja hoivakoteja.

Tietojärjestelmät: Hyvinvointialueille siirtyy 10 000–15 000 tietojärjestelmää. Edessä on paljon ja nopeaa yhteensovittamista.

Valtuutetut: Vaaleissa valitaan kaikkiaan 1 379 alue- valtuutettua. Helsingissä sotevaltaa käyttävät jatkossakin kaupunginvaltuutetut, mutta palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle.

Kunnat: Uudistus leikkaa kuntien rahavirroista ja henkilöstöstä karkeasti puolet. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.

  1. INFO Lähde: Talouselämä 20.1.2022
  2. Tarvevakiointi: SOTE-RAHOITUKSEN TARVEVAKIOINTI URN_ISBN_978-952-343-483-7
0
ekqvist
Perussuomalaiset Helsinki

Kirjoittaja on koulutukseltaan energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. IT-konsultti, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Helsingin SOTE-jaoston jäsen. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu