Tartuntaketjujen jäljitys prioriteettilistan kärkeen

Suomen tartuntatilanne on tätä kirjoitusta kirjoitettaessa, hienoisesti rauhoittunut ja viimeksi eilen (23.4.2020) uusia tartuntoja oli 155 kpl edellisepäivään verrattuna. Tämän päivän uusien tartuntojen lukumäärä päivittyi juuri ja nyt tuo lukuarvo on 111.  Tartuntojen maksimimäärä toistaiseksi on ollut 6.4.2020, jolloin tartuntoja oli kaikkiaan 208 kpl.

 

Kallista lystiä

En ole saanut käsiini euromääräisiä summia, paljonko vuorokausi maksaa nykyisellään rajoitusten Suomessa, mutta valistunut arvaukseni on että useita kymmeniä ellei satoja miljoonia vuorokaudessa. Tämä saattaa päättäjät vaikeaan tilanteeseen, kun toisaalta talouden rattaat tulis saattaa mahdollisimman nopeasti toimintaan ja toisaalta liian hätiköidyt päätökset saattavat johtaa tartuntojen eksponentiaaliseen kasvuun.
Ikäryhmästä ja taudin vakavuudesta riippuen toipumisaika voi maksimissaan olla 6 viikkoa. Taudin helpoimman version sairastaa 2 viikon aikana. Kansantalouden kannalta jokainen menetetty tuotantopäivä vaikeuttaa tulevien sukupolvien kykyä hoitaa kertynyttä lisävelkaa.

Oireettomat tartuttajat

Paljon on puhuttu myös ns. oireettomista tartuntaketjun alkupään edustajista ja näistä kaikki asiaan vihkiytyneet kaipaavat kipeästi lisätietoja. ”Tämän taudin ongelma on, että se voi levitä jo ennen kuin oireet alkavat. Viruseritys on runsaimmillaan oireiden alkamisen tuntumassa tai juuri ennen” kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HS jutussa, joka julkaistiin 21.4.2020. Mitä tämä seikka sitten tarkoittaa testauksen näkökulmasta? Tällä perusteella pitäisi testata suurin osa väestöstä (70-80%) tai ainakin se osa, joka liikkuu ja käy töissä poikkeustilan aikana.

Varmaankaan koko väestön testaaminen ei tule kysymykseen, mutta satunnaisotannalla voitaisiin kartoittaa vasta-ainepitoisuudet alueellisesti suhteellisen luotettavasti. Tapoja, joilla tämän tyyppistä kartoitusta voitaisiin myös tehdä on muitakin.

Muiden maiden kokemusten perusteella tulisi myös karanteeniaikaa jo tartunnan saaneiden tai altistuneiden suhteen kasvattaa. Neljätoista vuorokautta tulisi vaihtaa 21 vuorokauteen.

Maailmalta saatujen tietojen ja jo julkaistujen artikkeleiden perusteella on ilmennyt, että osa näistä tartunnan saaneista taudinkantajista ovat “tehokkaampia” viruksen levittäjiä. Osa tästä voi johtua muistakiin syistä, mutta näiden “supertartuttajien” mahdollisimman aikainen havaitseminen olisi myös tärkeää. Rajoitusten höllentyessä saattaa ns. toinen aalto olla paljon fataalimpi, juuri näistä syistä johtuen.

Hämmästyttävään tulokseen päätyi epidemiologien ryhmä arvostetussa London School of Hygiene and Tropical Medicine -yliopistossa. Heidän arvionsa mukaan kymmenen prosenttia viruksen kantajista on vastuussa 80 prosentista kaikkia tartuntoja. Tutkimuksellista panostusta tulisikin suunnata juuri erityisesti niihin, joilla tautimuoto ei kehity flunssaa vakavemmaksi sairaudeksi. En voi siis liikaa hehkuttaa rekisteritutkimuksen huomattavia mahdollisuuksia tuottaa arvokasta tietoa ja ratkaisuja juuri tähänkin asiaan.

Jätevesiseuranna avulla reaaliaikaista tietoa viruksen levinneisyydestä

Miten sitten voisimme kartoittaa alueittain väestön vasta-ainemääriä SARS-CoV2 -viruksen levinneisyyden toteamiseksi? Eräs mielenkiintoinen keino on tutkia näitä pitoisuuksia jätevesiseurannalla. Suuret kaupungit ovat jo nyt mukana THL:n jätevesitutkimuksissa ja näin ollen tätä jo olemassa olevaa järjestelmää voidaan käyttää tähänkin tarkoitukseen. Jätevesitutkimus täydentää vasta-ainetestauksesta ja yksilöiden koronatesteistä saatavaa kokonaiskuvaa viruksen ilmaantuvuudesta.

Jotta tämä tutkimus olisi mahdollisimman vaikuttavaa, olisi tämä tehtävä reaaliaikaisesti. Toisin sanoen mittaus tulisi tapahtua jatkuvatoimisesti. Mittaustuloksia verrataan alueellisesti testattujen kesken ja tätä kautta voitaisiin varmentaa vasta-ainemuodostus. Tällä tavoin jätevesitutkimuksen dataa pystytään validoimaan ja saada siitä entistä luotettavampaa. Jätevesitutkimus kattaa varsin suuren osan Suomen väestöstä ja haja-asutusalueen data voitaisiin hankkia siirrettävien mittauslaitteistojen tai pelkästään koronatestien tai vasta-ainetestauksen perusteella.

Mikäli jätevesitutkimus voidaan toteuttaa luotettavasti, niin siitä voisi tulla tulevaisuudessa seurantaväline, jolla voidaan todeta viruksen aktiivisuus ja väheneminen alueellisesti. Emme näet vielä tiedä, kuinka kauan riittävä vasta-ainepitoisuus pysyy ihmisen kehossa. Olen myös lukenut artikkeleista, että vuoden jälkeen osa tartunnan saaneista sairastuu, mutta sitten suurin osa ei saa ollenkaan oireita, altistuksesta huolimatta. Tämä on hyvä uutinen, mutta tarvitaan vielä huomattavan paljon enemmän aikaa ja tutkimusta, jotta voisimme olla varmoja asiasta.

Kontaktien kartoitus

Kontaktien kartoituksen tavoitteena on tunnistaa lähikontaktit mahdollisimman varhain. Alueen epidemiologisesta tilanteesta ja voimavaroista riippuen kontaktit tunnistetaan, listataan ja luokitellaan lähikontakteihin ja muihin kontakteihin. Tähän työhön tulisi varata riittävästi resursseja, jotta kaikki potilaan kanssa tekemisissä olevat pysytään tavoittamaan ja ohjaamana jatkotoimenpiteisiin. Yksikin tavoittamaton lähikontakti voi johtaa tilanteeseen, jossa tauti pääsee “vuotamaan” jo hyvinkin tarkkaan tehdystä esivalmistelusta huolimatta.

Lähikontakteilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat oleskelleet tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia. Määritelmän mukaan heitä ovat: samassa taloudessa asuvat ja siellä vierailleet henkilöt, COVID-19-tapauksen matkaseurue, luokka- ja työkaverit. COVID-19-tapausta hoitanut terveydenhuollon henkilökunta ja COVID-19-näytteitä käsitellyt laboratoriohenkilökunta. Lähikontakteihin otetaan yhteyttä ja heille kerrotaan mahdollisesta tartunnasta sekä hoitoon hakeutumisesta.

Lähikontakteja neuvotaan välttämään sosiaalisia kontakteja ja matkustamista sekä seuraamaan oireiden kehittymistä 14 vuorokauden ajan viimeisen altistumisen jälkeen. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tartuntatautilain (1227/2016) perusteella määrätä lähikontaktin karanteeniin, jos tämän terveydentilan aktiivinen seuranta ei onnistu luotettavasti muilla toimenpiteillä. Kotikaranteenin järjestämisessä otetaan huomioon riskiryhmät eli yli 70-vuotiaat ja henkilöt, joilla on perussairauksia. Lähde: THL

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Toistaiseksi tiedämme liian vähän. Lukuisa joukko tiedeyhteisöjä ponnistelee paraikaa tämän ongelman parissa. Kilpajuoksu lähestyvän talouskatastrofin ja viruksen selättämisen välillä on käynnissä. SARS-CoV2 -virus on laittanut kansantaloudet eri puolilla maailmaa painetestiin ja viimeistään tässä kohtaa valtioiden välinen yhteistyö on ratkaisevassa roolissa. Suomessa aletaan pikkuhiljaa purkamaan rajoituksia. Tilannetta seurataan tarkasti ja koululaisten suhteen ratkaisuja saadaan toukokuun alkuviikkoina.

Lisätietoja: Blogin kirjoittaja toimittaa Koronakatsausta Radio Vapaa Helsingin nettiradiossa.

ekqvist

Kirjoittaja on koulutukseltaan energiatalouden ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. IT-konsultti, tekoälytutkija. Työmaahuolto Oy Ab hallituksen puheenjohtaja. Vuodesta 2014 lähtien osallistunut extreme-esteratakilpailuihin. Vapaa-aika kuluu voimaa, ketteryyttä ja kestävyyttä vaativien urheilulajien parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu