Kehysriihessä ei tehty leikkauksia

Kaiken oleellisen kehysriihen päätöksistä kertoo tämä lause valtiovarainministeriön
tiedotteesta
: ”valtionvelan arvioidaan kehyskauden 2013 – 2016 aikana
kasvavan noin 18 miljardilla eurolla”. Se on 23 prosenttia nykyisen
valtionvelan päälle. Eilisen
tiedonannon
otsikossa on kuitenkin myös lause ” velkaantuminen
pysäytetään”. Tällaista paradoksia ei kreikkalainen
investointipankkiirikaan kehtaisi muotoilla.

Toki ei voida olettaa että hyvin vauhtiin päässeelle velkaantumiselle
olisi yhdellä kertaa voitu asettaa stoppi, mutta näillä päätöksillä ei velkaantumista
saatu edes taitettua. Eikä ihme: kehysriihessä ei suurista ennakko-odotuksista
huolimatta päädytty säästölinjalle lainkaan.

Suurimpiin säästötoimiin lukeutuu kuntien valtionosuuksien
leikkaus, mikä siis ei tee muuta kuin siirtää säästö- tai veronkorotuspaineen
valtiolta kunnille. Lisäksi toteutetaan indeksijäädytyksiä eli luovutaan osittain
tulevaisuuden menonlisäyksistä. Näistäkin suurin osa näkyy budjetissa vasta
parin vuoden päästä. Miten näissä on vaikea nähdä yhtään todellista säästöä?

Valtion tulojen kasvatusyrityksiä, eli veronkorotuksia, ei rehellinen
ihminen voi luonnollisestikaan luokitella ”säästöiksi”.  Valtio pyrkii nettomääräisesti lisäämään paitsi
tulojaan myös menojaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämän päälle tulevat
vääjäämättä kuntaverotuksen kiristykset.

Marxilaiseen retoriikkaan nojaavalla solidaarisuusverotuksella
eli suurituloisten ja suurten perintöjen lisäverotuksella pyritään saamaan 115
miljoonaa euroa valtion kassaan. Aika rohkeaa uhkapeliä. Yli 100 000 euroa
vuodessa ansaitsevat tienaavat 6,7% palkkatuloista ja maksavat
jo nyt vajaan neljänneksen ansiotuloveroista. Tätä ruuvia siis kiristetään
lisää, kokonaisuuteen nähden vaatimattoman fiskaalisen vaikutuksen
aikaansaamiseksi.

Päätöksentekijöiden ei kannattaisi koskaan aliarvioida
tällaisen mielivallan aikaansaamaa vaikutusta kansalaisten moraalipääomaan ja kannustimiin
kehittää valtiontalouden kannalta negatiivisia ratkaisuja.

Yksityiskohta kuten pääomasijoittamisen verokannustin on
toki näin enkelisijoittajan näkökulmasta ihan kiva, mutta tässä kontekstissa se
on pikemminkin vitsi. Kehysriihessä projisoidut veroratkaisut ovat omiaan heikentämään
kaikkien yritysten toimintaedellytyksiä. Tuloverotuksen sekä työnantajan ja
työntekijän eläkemaksujen nosto lisäävät suoraan yritysten kustannuksia.

Niin kauan kuin suomalaisten kasvuyritysten kilpailukykyä järjestelmällisesti
heikennetään kansainväliseen toimintaympäristöön nähden, niin verotuksen kuin
erityisesti työlainsäädännön osalta, ei kenenkään kannata niihin sijoittaa,
vaikka verovähennysoikeus olisi 100%.

Sen sijaan että lisätään verotukseen lisää
tulkinnanvaraisuutta ja poikkeuksia, olisi kokonaisveroastetta yksinkertaisesti
laskettava ja yksinkertaistettava. Sääntelyä pitäisi purkaa. Se on mahdollista
jonain päivänä vain, jos valtion menoja oikeasti osataan leikata. Olemme pikku
hiljaa saavuttamassa saman BKT-tason kuin viisi vuotta sitten. Ehdotankin, että
aloitetaan säästöt palaamalla vuoden 2007 budjettiin. Sen loppusumma ennen
velan lyhennyksiä oli 40 miljardia euroa, 12 miljardia vähemmän kuin tänään.

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu