EU jatkaa valitsemallaan tiellä: sensuuria ja yhteisvelkaa

Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla päätöslauselman
valtionvelkojen yhdistämisestä. Luit oikein: parlamentti antoi muutenkin
suhteellisen itselliselle komissiolle valtuudet tutkia keinoja eurobondien ja
muiden yhteisvastuuta lisäävien instrumenttien toteuttamiseksi. Kansallisen
velan yhteinen liikkeeseenlasku tai eurooppalaisen kansallisen velan
synnyttäminen vaativat kuitenkin perussopimuksen muuttamista. Moinen saattaa
olla myös ristiriidassa joidenkin maiden perustuslakien kanssa, kuten
esimerkiksi Saksan.

Euroopassa edetään nyt vaivihkaa kohti yhteistä velkaa ja budjettia. Jos
vastuut ovat pian yhteiset niin varmasti on taseen toinenkin puoli. Veronkanto-oikeutta
EU ei sillä nimellä vielä julkisesti havittele, mutta sikäli kuin jäsenmaat yhteistä
tai yhteiseksi päätyvää velkaa omalla taseellaan takaavat, on käytännössä kyse
samasta asiasta. Suomen AAA-luottoluokitus perustuu luokittajien arvioon Suomen
maksukyvystä, joka pohjaa paitsi nykyiseen velkatilanteeseen, niin myös odotettuihin
verotuloihin. Jo nyt on näköpiirissä, että luottoluokittajat kirjaavat
nykyisten vahvojen euromaiden luokituksia alaspäin, kun yhteisvastuu lisääntyy.

En ymmärrä miten ”sama korko kaikille euromaille” on nyt niin
kovin tavoiteltava asia kun tässä on viime aikoina vasta herätty siihen
tosiasiaan että nimenomaan olemattomat korkoerot ja liian halpa laina olivat
2000-luvulla syy siihen että euroalueen periferiamaat ylivelkaantuivat.

Jos eurobondeja aletaan laskea liikkeelle, niin siitä tulee euroalueen
maille de facto rahoitusmuoto. On vaikea kuvitella, että sijoittajat
haluaisivat ostaa esimerkiksi Suomen valtion velkaa suoraan, mieluummin kuin eurobondeja,
joiden likviditeetti ja yhteisvastuu jo itsessään takaavat sijoittajille tietyn
turvan. Etenkin kun Suomen valtio velkaantuu sekä omien toimien että
yhteisvastuun vuoksi niin roimaa vauhtia, että AAA-reittaus on jo nyt kiikun
kaakun. Lainakorkomme nousevat.

Euromaiden omat velkamarkkinat katoavat

Parlamentin päätöslauselman mukaista vaihtoehtoa jossa eurobondeja käytetään
vain osittain tai ”tietyissä tilanteissa” ei ole olemassakaan. Jos
mietitään heikkoja maita, niin ei ole kuviteltavissa tilannetta jossa
sijoittajat ostaisivat näiden maiden velkaa suoraan mikäli yhteisvastuullinen
ja paljon likvidimpi eurobondi-vaihtoehto on olemassa. Toisin sanoen, maiden omat
velkakirjamarkkinat häviäisivät kokonaan.

Jäsenmaiden omaa vastuuta yritetään vastakin korostaa, että eurobondit
menisivät läpi. Yhdeksi eurobondien toteuttamisvaihtoehdoksi esitetäänkin, että
jäsenmaa saisi velkaa eurobondien kautta vain Maastrichtin sopimuksen 60%
velkarajaan saakka. Entä sen yli, velkaantumisasteet kun ovat pääsääntöisesti jo
tuon rajan tuolla puolen? Markkinoiden toiminta näkyy olevan valmisteleville
virkamiehille yhäkin mysteeri.

En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa sijoittajat lähtevät ostamaan
esimerkiksi Portugalin velkaa kun maan velkaantumisaste on 120% ja puolet velasta
on katettu yhteisvelalla, jonka senioriteetti on korkeampi kuin maan oman
velan. Etenkään viime vuoden Kreikka-velkasaneerauksen jälkeen jolloin
yksityisiltä sijoittajilta
vietiin matto alta
. Vähintään tulee korkotaso olemaan niin korkea (väitän
että 10%+), että keskuspankkia huudellaan hätiin jo ennen ensimmäistä emissiota.

Paluu nykytilanteeseen siis – tosin sillä erolla että eurobondit ovat tulleet
jäädäkseen. Ero on merkittävä, sillä toistaiseksi EU on perustellut pelastuspaketteja
ja EKP:n toimia väliaikaisena rahoitusmuotona, jotka auttaisivat heikot
jäsenmaat tolpilleen ja palaamaan jollain aikataululla omillaan rahoitusmarkkinoille.
Tai jos valtioiden omista velkamarkkinoista luovutaan muutenkin, niin ehkä
eurobondimaailmassa ylivelkaantuneiden maiden vanhat velat vain saneerataan
kylmästi pois. Saadaan ”sijoittajat vastuuseen” ja velkataso
näppärästi Maastricht-kriteerin tuntumaan.

EU rajoittaa sijoitustiedon välittämistä

Strasburgin istunto päätti tällä viikolla niin ikään merkittävistä
tiedonvälityksen rajoituksista, mistä ei suomalainen lehdistö pahemmin
älähtänyt. Parlamentin tiedonannon
mukaan ”ilman toimeksiantoa annettavien julkisyhteisöjen luottoluokitusten”
julkistamiskerrat rajoitettaisiin kahteen tai kolmeen vuodessa ja luottoluokituslaitosten
olisi joulukuun lopussa julkistettava tulevan vuoden aikataulu. Lisäksi
luokitukset tulisi julkaista vasta kauppapaikkojen sulkeuduttua ja vähintään
tuntia ennen niiden avautumista.

”Ilman toimeksiantoa annettavien julkisyhteisöjen
luottoluokitukset” viittaavat suoraan valtioihin ja määritelmä kumpuaa
luonnollisesti omien jäsenmaiden suojelutarpeesta. Luottoluokittajien
bisnesmallissa velan liikkeeseenlaskijat tilaavat luokittajilta arvion
velastaan (esim. suuret yritykset), jonka perusteella he voivat markkinoida
velkaansa suurille ostajille kuten eläkeyhtiöille. Valtiot eivät näitä
luottoluokituksia yleensä tilaile, vaan luottoluokittajat ovat arvioineet (myös
velattomien) valtioiden maksukykyä ikään kuin pyytämättä ja yllättäen eli ilman
toimeksiantoa. Koska EU ei (vielä) tohdi kieltää valtioiden luottoluokittamista
tyystin, se tekee nyt merkittäviä rajoituksia luokitusten julkistamiselle.

Mitä tekee luottoluokituksella jota ei voi julkaista silloin kun yleisö sen
tarvitsee, vaan ainoastaan etukäteen tiedettynä päivänä ja markkinoiden ollessa
kiinni? Entä jos tässä välissä tapahtuu jotain merkittävää kuten esimerkiksi että
Ranskan sosialistihallitus kertoo maksukykyongelmistaan? Parempi olisi EU:n
mukaan siis, etteivät luottoluokittajat reagoi ollenkaan. Vaatii varmaankin kaksisuuntaisen
mielialahäiriön ostaaksen tämän argumentin nyt, vaikka juuri mm. Yhdysvaltain
subprime-kriisin yhteydessä ”kaikki” olivat sitä mieltä että
luottoluokittajat reagoivat kriisitilanteeseen hitaasti – olkoonkin että
luokitukset olivat pielessä alun alkaen.

Sensuuria vapaan tiedonvälityksen EU:ssa?

En
itse pidä luottoluokituslaitosten toimintaa aina onnistuneena mutten kaikkivoipaisissa
unissani lähtisi estämään
heidän sanomisiaan
. Jos joku haluaa näitä luokittajia uskoa ja heidän
palveluistaan jopa maksaa, niin miten se minulta on pois? EU pelaa tässä kaksilla
korteilla: jos kerran luottoluokitukset ovat niin pahasta, niin miksi Euroopan
keskuspankki kelpuuttaa vakuuksia lähinnä juuri ulkoisten luottoluokitusten
perusteella? Jos jotain, niin tätäkin markkinaa olisi vapautettava ja EU voisi
kantaa oman paksun kortensa kekoon sillä, ettei nojaisi omissa säännöksissään muutaman
rating-jätin arvioihin. Tällaiset systeemivirheet haittaavat
rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta, toimivuutta ja itsesäätelyä.

Odotan mielenkiinnolla myös komission määritelmää luottoluokittajasta.
Yhdysvaltalainen rating-jätti S&P sellainen varmaankin on, mutta miten on
laita esim. tänä vuonna mahdollisesti perustettavan Oy E.L. Tietotoimisto Ab:n kanssa
joka haluaa julkistaa oman arvionsa jonkin maan maksukyvystä silloin kun haluaa
ja siten kuin haluaa? Minkälainen seula tähän meinataan laittaa? Sensuurista on
tässä oman vapaan tiedonvälitysideaalini mukaan kyse, oli tuo seula sitten
löyhä tai tiheä.

PS. Nähdäkseni loogisena jatkumona EU:n nykyiselle kehityssuunnalle Saksan
keskuspankki kertoi tällä viikolla kotiuttavansa omistamaansa kultaa, jota se
on hajasijoittanut alunperin turvallisuuspoliittisista syistä liittoutuneiden
länsimaiden keskuspankkien holveihin. Kulta ei tosin palaa Saksaan FedExin
seuraavassa kuljetuksessa (vaan pakon sanelemana jopa seitsemän
vuoden aikataulussa
), mutta signaali on merkittävä: vai miten itse tulkitset
sen, ettei Saksa jätä EU-naapurimaa-Ranskan holveihin jatkossa unssiakaan,
vaikka nyt siellä on säilössä jopa 11% sakemannien kultakannasta? Silloin kun
korttitalot kaatuvat, muiden ja yhteiset, on (käsinkosketeltava) kulta aina
kultaa.

 

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu