Järkeä tekijänoikeuslakiin – muutosehdotus

Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloite oli kunnianhimoinen projekti tuoda etujärjestöjen kyllästämään kenttään myös käyttäjä- ja kuluttajanäkökulmaa. Nimensä mukaisesti aloite perää tekijänoikeuslainsäädäntöön järkeä tai ehkä vielä selvemmin sanottuna, maalaisjärkeä. 

 

Nykyinen tekijänoikeuslaki ei nimestään huolimatta keskity tekijöiden oikeuksien turvaamiseen, vaan se toimii kohdittain jarruna teknologian kehitykselle, tulppana suomalaisten yritysten ja innovaatioiden syntymiselle (Suomeen) sekä pahimmillaan takuumiehenä suurten toimijoiden laillistetulle kartellille. Vastakkainasettelu käyttäjien ja sisällöntuottajien välillä on pitkälti keinotekoinen. 

Sivistysvaliokunta antoi kansalaisaloitteelle toissaviikolla kylmää kyytiä hylkäämällä sen kaikki 10 muutosehdotusta. Sivistysvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään oikeutetusti huomiota kansalaisaloitteen joihinkin epätäsmällisyyksiin. Kansalaisaloitteen tapauksessa tulisi lainsäätäjän kuitenkin keskittyä pikemmin havaittujen ongelmien korjaamiseen kuin aloitteen kaatamiseen sen ydinsisällön kannalta epäolennaisten yksityiskohtien vuoksi. Yli 50 000 kansalaisen huoli tulee ottaa vakavasti eikä käyttää muodollisia perusteita sen sivuuttamiseen.

Olen tänään jättänyt tekijänoikeuslakiin muutosehdotuksen, joka nostaa kansalaisaloitteesta neljä selkeää muutospykälää täysistuntokeskusteluun (huomenna) ja kannatusta saadessaan myös äänestykseen (perjantaina). Muutosehdotusta tukee ja sen taustatyössä on ollut mukana kansanedustaja Jukka Kopra. Olemme keskustelleet usean kollegan kanssa, jotka kannattavat muutosehdotuksesta useaa tai kaikkia kohtia.

Nyt on kyse kuluttajien valinnanvapauksista, oppilaiden oikeudesta laadukkaaseen ja nykyaikaiseen opetukseen sekä uuden innovatiivisen yritystoiminnan syntymisestä sitä kipeästi kaipaavaan maahamme. Perustelen seuraavassa, miksi nämä kohdat tulisi muuttaa tekijänoikeuslaissa.

 

Opetus- ja tutkimuskäyttö ja sen dekriminalisointi

 

On ongelmallista, että nykyisessä laissa opetustila katsotaan julkiseksi tilaksi joidenkin teosten  tekijänoikeuksien osalta, mutta toisten teosten osalta ei. (EDIT 24.10. Klo 10.32, kappaleen sanomaa täsmennetty). Tosiasia on, että suurin osa luokkahuoneopetuksesta ei ole julkista, jos siihen sovelletaan tekijänoikeudellisen julkisuuskriteerin normeja.  Muutosehdotuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus puuttua opetuksen julkisuuteen muiden lakien (kuten oerusopetuslain) osalta lainkaan, vaan muun muassa vanhemmilla tulee olla jatkossakin pääsy seuraamaan opetusta.

Tiukan tulkinnan mukaan opettaja rikkoo jopa nykyisellään lakia näyttäessään opetuksen yhteydessä luokassa Youtube-videota! Kyse on puhtaasti siitä, että audiovisuaaliset teokset olisi asetettava samalle viivalle muiden teosten kanssa eli aivan samoin kuin opettaja voi lukea oppilailleen lainauksia kirjoista, hänen tulisi voida näyttää opetuksen kannalta relevantteja video-aineistoja verkosta.

Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin tulisi olla Suomen laissa sallittua. Oppilailla on oltava oikeus nykyaikaiseen opetukseen – monipuoliset mediataidot ovat nykymaailmassa välttämättömiä.

Päinvastoin kuin mitä oppikirjakustantajat väittävät, ehdotus ei tuhoaisi suomalaista kaupallista oppimateriaalien valmistamista, sillä oppimateriaalit on nimenomaisesti rajattu vapaan käytön ulkopuolelle. Samoin oppilaitosten on voitava näyttää toteen, että aineistoa todella käytetään opetustapahtumaan liittyen; esimerkiksi elokuvia ei edelleen voisi tallentaa miten sattuu.

Ehdotukselle olisi myös erittäin suuri merkitys kotimaisen tutkimustoiminnan tukemissa. Esimerkiksi moderni kielitieteellinen tutkimus vaatii suuria tekstimassoja, joiden kerääminen ja käyttö on Suomessa nykyisellään hyvin hankalaa.  Ratkaisuksi tarjottu sopimuslisenssijärjestelmä on aivan liian jäykkä mekanismi nopeasti kehittyvällä alueella. Hyvin huolestuttavasti samaan aikaan Yhdysvalloissa samat aineistot ovat jo täysin vapaasti Googlen ym. käytössä, mikä takaa niille hyvin merkittävän kilpailuedun esimerkiksi Suomesta ponnistaviin start-up-yrityksiin verrattuna.

Mitä tulee laillistamiseen, eduskunta on käyttänyt vastaavaa lähestymistä tietokoneohjelmien kohdalla – niiden yksityinen kopiointi on jo dekriminalisoitu. Opettajien työn laadun turvaamisen luulisi olevan vielä tärkeämpi lähtökohta kuin on oikeus ohjelmistojen kotikopiointiin? Aikaisempi muutos ei ole estänyt ohjelmistosektorin nousua Suomessa merkittäväksi teollisuudenhaaraksi, vaan ehkä jopa päinvastoin edesauttanut sitä.

 

Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano

Tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Tekijänoikeudet vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Tämä ei kuitenkaan näy nykyisen tekijänoikeusneuvoston kokoonpanossa.

Aloitteen ehdotuksen mukaan neuvoston kokoonpanoa tulisi monipuolistaa vastaamaan laajemmin tekijänoikeuksien koko kenttää, eli sen tulisi edustaa esimerkiksi kustantajien lisäksi internet-operaattoreita, verkkotallennuspalveluja tarjoavia yrityksiä sekä peli- ja ohjelmistoalan yrityksiä.

Neuvoston jäsenissä tulisi olla myös henkilöitä tieteen piiristä, ja arvioita tehdessään sen tulisi nykyisen lainsäädännön lisäksi käyttää mahdollisimman laajasti akateemiset standardit täyttävää tutkimustietoa. Alan kattava edustus myös vahvistaisi neuvoston antamien lausuntojen legitimiteettiä. Tekijänoikeusneuvoston nykyinen puheenjohtaja ei vastusta ehdotusta.

 

Verkkotallennus

Verkkotallentamisella tarkoitetaan palveluja, joissa kuluttaja voi tallentaa myöhempää katselemista varten yksittäisiä tv-ohjelmia tai ohjelmistoja haluamallaan päätelaitteella. Lain puolesta ei pitäisi olla väliä, tallentaako käyttäjä bitit kodissaan sijaitsevalle kovalevylle vai kovalevylle, joka on jonkin palveluntarjoajan hallinnassa. Se on myös kansalaisaloitteen ja muutosehdotukseni tarkoitus.

Tekijänoikeusmaksujen ulottaminen verkkotallennuspalveluihin sen sijaan heikentää kuluttajan valinnanvapautta ja rajoittaa palveluntarjoajien mahdollisuutta kilpailla tasavertaisina. Se heikentää innovaatioiden syntymistä ja johtaa kuluttajille nykyistä tekniikan tasoa heikompiin palveluihin. 

Hallituksen kaavailema sopimuslisenssijärjestelmä rajoittaa kilpailun jo määritelmällisesti sopimiseen osallistuviin osapuoliin, mikä asettaa elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Se heikentää uusien yritysten mahdollisuutta tulla markkinoille pönkittämällä nykyisten toimijoiden valta-asemaa.

Muutosehdotus sen sijaan takaisi kuluttajalle valinnanvapauden ja yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tarjota palveluita uusinta tekniikkaa hyödyntäen – varmistaen samalla kohtuullisen korvaustason oikeudenomistajille. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kritisoinut voimakkaasti Opetus- ja kulttuuriministeriön ratkaisumallia ja asettunut lausunnossaan tukemaan kansalaisaloitteen ehdotusta.

 

Lopuksi

 

Eduskunnassa olisi syytä käydä avoin keskustelu näiden kohtien muuttamisesta tekijänoikeuslakiin. Laki vaatii jalostamista vastakin ja vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan, ministeriön, valiokuntien ja eduskunnan välillä tulisi olla mahdollisimman avointa. Tekijänoikeuslaissa on vain murto-osaltaan kyse sisällöntuottajien kuten muusikoiden oikeuksien turvaamisesta.

Tekijän kuuluu oikeusvaltiossa saada palkkionsa, mutta samoin tulisi järjestelmän olla avoin myös monenlaiselle muulle yrittämiselle, joka lopulta palvelee kaikkea kansaa. Kuten Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen johdantotekstissä todetaan, ehdotuksen tärkein vaikutus on kansalaisten ja artistien välisen vastakkainasettelun purkaminen tekemällä laista oikeudenmukaisen kaikille osapuolille.

 

 

_

 

Asia KAA 2/2013 vp

 

Ed. Elina Lepomäki/kok

23.10.2014 Pj 104 asia    )

 

 

MUUTOSEHDOTUS SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖÖN 9/2014 vp

 

 

Ehdotamme, että kansalaislakialoitteen ensimmäisessä käsittelyssä käsittelyn pohjaksi otetaan seuraava lakiehdotus: 

 

 

Vastalauseen muutosehdotus

 

Laki

tekijänoikeuslain muuttamisesta

 

Eduskunnan päätöksen mukaan 

muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 12 §:n 2 momentti, 55 §:n 1 momentti ja 56 a §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 2 momentti laissa 446/1995, 55 §:n 1 momentti laissa 442/1984 ja 56 a §:n 2 momentti laissa 821/20015, sekä

lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 821/2005 uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:

 

12 §

 

– – – – – – – – – – –

Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi. Yksityistä käyttöä on myös kappaleiden tallentaminen käyttäjän hallitsemiin, mutta ulkopuolisten ylläpitämiin verkkopalveluihin. 

– – – – – – – – – – –

 

 

14 §

– – – – – – – – – – – –
Luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on sallittua riippumatta siitä, mitä tämän lain 2 §:ssä säädetään.

–  – – – – – – – – – –

 

 

55 §

Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano 

Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta. Neuvostossa tulee olla edustettuna tasapuolisesti tekijät, teosten kaupalliset hyödyntäjät, sivistykselliset organisaatiot sekä kuluttajien edustajat. Neuvoston tulee käyttää päätöksiensä tukena alan parasta tieteellistä tutkimustietoa.

– – – – – – – – – – – –

 

 

 

56 a §
– – – – – – – – – – – –
Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai tutkimustarkoituksessa.

 

_________

 

 

Tämä laki tulee voimaan  päivänä    kuuta 20  .

 

 

Linkkejä:

Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite 

Sivistysvaliokunnan mietintö 

 

 

 

 

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu