Ansioturva yhtäläiseksi suomalaisille

Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Periaate ei toteudu työttömyysturvan osalta. Kansa on jaettu karkeasti kahteen joukkoon: tyypillisesti vakituisissa keski- ja hyvätuloisissa työsuhteissa työskenteleviin, korotettua ja pidennettyä työsuhde- ja työttömyysturvaa nauttiviin henkilöihin sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa tai työsuhteen rinnalla esimerkiksi yksinyrittäjinä työskenteleviin henkilöihin, joiden työttömyysturva on heikko tai sitä ei ole.

Nykyisessä työttömyysvakuutusjärjestelmässä vakuutuksen kustannus on kaikille pakollinen, mutta sen eduista pääsevät nauttimaan vain kassoihin kuuluvat palkansaajat, jotka täyttävät työssäoloehdon eivätkä ole palkkasuhteen rinnalla yrittäjiä. Kuten valtiovarainministeriön Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila joulukuun Yhteiskuntapolitiikkalehden artikkelissa toteavat, merkittävä osa vakuutusmaksun maksajista ei saa vastinetta maksulleen – eli he maksavat vakuutusta, jonka piirissä he eivät täysimääräisesti ole. Työttömyyskassat rahoittavat työttömyyden ansioturvasta ainoastaan hieman yli viisi prosenttia, vaikka työttömyyskassan jäsenyys on ehto ansiosidonnaisen saamiselle.

Epätyypilliset työsuhteet ovat olleet monta vuotta merkittävässä kasvussa: viime vuonna yli puolet solmituista uusista työsuhteista olivat määräaikaisia. Moni pyörittää – tai haluaisi pyörittää – pientä yritystä työssäkäynnin lomassa tai käynnistää yritystoimintaa työttömäksi jäätyään. Yrittäjän ja palkansaajan ero on nykyisessä palveluvoittoisessa taloudessa häilyvä. Riski työttömyysturvan menettämisestä ei usein kannusta työllistymään tai henkilökohtaiseen riskinottoon yrittämällä.

Kansantalous kaipaisi kipeästi monenlaista toimeliaisuutta. Ei ole kohtuullista, että freelance-kirjoitus lehteen vie koko kuukauden työttömyyspäivärahan. Eräs kielenkääntäjäksi opiskellut ja lastenhoitajana palkkasuhteessa työskennellyt henkilö joutui lakkauttamaan kääntämistä tarjoavan toiminimensä jäädessään työttömäksi lastenhoitajan paikalta. Muuten hän ei olisi saanut työttömyysturvaa lainkaan.

Valtion ja kuntien palvelutasot ja tulonsiirtovastuut on säädetty tasolle, jonka rahoitus ei ole mahdollinen nykyisellä työllisyysasteella. Vuoden 2014 joulukuussa kausitasoitettu työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli 68,3 %. Hallituksen tavoite on ollut työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Työllisyysasteen kehityksessä Suomi on jäänyt muiden pohjoismaiden jälkeen.

Esitämme tänään julkaisemassamme ehdotuksessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikkeen kansaan. Raportin ovat kirjoittaneet kanssani professori Heikki Hiilamo, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Ansioturvareformi purkaa nykyisten työttömyysvakuutusmarkkinoiden tehottomuutta ja kannustinongelmia. Nykyisessä työttömyysvakuutusjärjestelmässä vakuutuksen antajalla (eli työttömyyskassalla) ei ole täysimääräisiä kannusteita pienentää vakuutustapahtuman (eli työttömyyden) todennäköisyyttä, sillä se ei joudu maksumieheksi kuin 5 prosentin osalta. Suurin osa työttömyyskassoista toimii ammattiliittojen yhteydessä. Toisella puolella taas kriteerit täyttävä palkansaaja voi ostaa itselleen erittäin edullisen työttömyysvakuutuksen pelkästään reilulla 100 eurolla vuodessa.

Ansioturvareformi siirtää kaikki työnhakijat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säilyttäen nykyisen työssäoloehdon. Kaikki palkansaajan asemassa tehty työ kerryttäisi työssäoloehtoa siinä suhteessa kuin palkasta suoritetaan lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua. Elinkeinon harjoittaminen tai yrityksen omistaminen ansiotyön ohessa ei heikentäisi palkansaajan työttömyysturvaa. Työttömyyskassaan kuuluminen ei jatkossa ole kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle. Samalla valtion eli verojen ja työttömyysvakuutusmaksujen osuus ansioturvan rahoituksesta nostetaan nykyisestä 95 %:sta 100 prosenttiin.

Ansioturvareformi on julkistaloudelle kustannusneutraali. Siksi reformi lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston nykyisestä 400 tai 500 päivästä 250 päivään (noin vuoteen). Samalla kaikki työnhakijat siirretään korotetun päivärahan piiriin, mikä tarkoittaa jokaiselle työnhakijalle työttömyyden ensimmäisen 100 päivän aikana nykyistä korkeampaa työttömyysturvaa. Reformi myös purkaa keinotekoisen kytköksen ansio- ja perusturvan välillä. Se mahdollistaa työttömyysturvan tehokkaamman kehittämisen jatkossa.

Lataa raportti täältä: http://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Ansioturvareformi.pdf

http://lepomäki.net/

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu