Poistetaan arjen lasikatot

Työskennellessäni Lontoossa minulla oli naispuolinen kollega, joka oli tuolloin noin 40-vuotias. Yksi päivä hän kertoi, että hän on päättänyt hankkia lapsen. Hänellä ei ollut miestä, mutta hän ajatteli järjestävänsä lasten- ja kodinhoidon palkkaamalla kolme hoitajaa. Hän päätti myös, ettei enää työskentelisi sunnuntaisin. Ja jos minulla olisikin mies, lastenhoidon tarve olisi varmasti sama, hän nauroi.

Keskustelimme keskiviikkona EVA:n Lasikaton paradoksi -tilaisuudessa ruotsalaistutkijan Nima Sanandajin kanssa. Hänen mukaansa markkinatalousmaissa naisten etenemismahdollisuudet ovat Pohjoismaita paremmat (Yhdysvalloissa naisjohtajia on 41 %, Suomessa 32 %). Mistä se johtuu?

Suurissa metropoleissa (kuten Lontoossa) naiset tienaavat alle 30-vuotiaina nykyisin jopa enemmän kuin miehet. Tilanne muuttuu perheen perustamisen jälkeen. Tanskalaisessa tutkimuksessa havaitaan naisten tulojen (ja työtuntien) kääntyvän pysyvästi alhaisemmalle tasolle ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Miesten tuloihin vaikutusta ei ole.

Naiset ottavat suuremman vastuun vastasyntyneestä ja ovat pidempään poissa työelämästä. Näin tapahtuu riippumatta vanhempainvapaajärjestelmästä. Mitä pidempi vanhempainvapaa on, sitä pidempään vanhempi on keskimäärin poissa töistä. Perhevapaiden uudistaminen neutraaliksi on hyvä askel. Vastuu lapsesta ei kuitenkaan pääty siihen, kun äiti tai isä palaa töihin ja lapsi menee hoitoon.

Pohjoismaissa arjen palveluiden käyttöä ehkäisevät korkeat verot. Kun palveluita ei osteta, ihmiset vähentävät työskentelyä omassa ammatissaan ja tekevät kodin askareita enemmän itse. Suomessa lääkäri joutuu ansaitsemaan 43 euroa maksaakseen kodinhoitajalle tai maalarille 10 euroa nettona käteen. Lääkärillä siihen voi olla varaa, mutta monella vähemmän ansaitsevalla ei ole. Kotitalousvähennys ratkaisee pulmasta vain pienen osan.

Suomessa on kattava varhaiskasvatus. Monessa ammatissa on silti vaikea saada työpäivää mahtumaan päiväkodin aukioloaikoihin. Tilastollisesti hyvin usein nimenomaan äidit lähtevät ennen neljää töistä ehtiäkseen hakemaan lapset päivähoidosta. Oli hakija sitten äiti tai isä, hänen on vaikeaa tehdä sellaisia työtunteja, mitä monella kilpaillulla alalla pärjääminen edellyttäisi. Toisella puolella vaakakuppia painaa se, että pitkät hoitopäivät ovat erityisesti pienille lapsille raskaita.

Applen toimitusjohtaja Tim Cook on kertonut heräävänsä joka aamu kello 3.45 ja tekevänsä viikossa 80-90 tuntia töitä. Huippujohtajan elämänrytmi on kurinalaista – siinä missä pienten lasten vanhempienkin. Jälkimmäiset heräävät kuitenkin useammin 3.45 korvatulehduspotilaan huutoon kuin japanilaisen asiakkaan soittoon. Heidän ansioitaan lasketaan sydämissä enemmän kuin euroissa.

Hyvässä yhteiskunnassa kaikilla on monipuoliset mahdollisuudet tehdä omaa työ- ja perhe-elämää koskevia tasapainoisia ratkaisuja. Silloin voi keskittyä perheeseen, mutta myös omaan erikoisalaansa ja ostaa muiden osaajien työtä palveluiden muodossa. Laajempi palveluiden käyttö ei tarkoittaisi sitä, että sen jälkeen vanhemmat eivät näkisi lapsiaan koskaan – kuten ehkä entinen kollegani. Päinvastoin, kotonaoloaika ei menisi pelkkään siivous-, remontti- ja ruoanlaittorumbaan ja varsinkaan siihen kaikista tylsimpään: stressiin. 

Palvelut on nähtävä laajemmin kuin vain kotitaloustöinä. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa lähes jokainen meistä on jonkin sortin asiakaspalvelija. Oli sitten koodari, myyjä tai lastenhoitaja. Paitsi alhaisempaa verotusta, se edellyttää joustavampia ratkaisuja vaihtaa omaa työtä toisen työksi. Sillä tavalla luodaan työpaikkoja ja talouskasvua.

Perustili olisi oiva ratkaisu helpottamaan perhe-elämän arkea ja yksilöllisiä elämänvaiheita. Se mahdollistaa vaivattoman palvelutyön tekemisen ja teettämisen, perusturva on taattu eikä verotus estä ostamasta toisen osaajan työtä. On yhä tärkeämpää kyetä sovittamaan sosiaaliturvaa erimuotoiseen keikkatyöhön päätyön tai opiskelun rinnalla. Perheiden arki on saatava sujuvammaksi myös tuomalla lasten harrastustoimintaa iltapäivään. Silloin ilta-aikaa jää yhdessäololle, harrastustoiminta on mahdollista useammalle lapselle eivätkä vanhempien illat kulu arkitöiden rinnalla pelkästään kuskin hommissa.

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu