Matalampi irtisanomissuoja auttaisi pienyrittäjiä työllistämään

Suomalainen työvoimapolitiikka ja irtisanomisjärjestelmä eivät vastaa nykyisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Nykyinen jähmeä politiikka sorsii etenkin pienyrittäjiä eikä varsinkaan edistä sellaisten henkilöiden rekrytointia, joilla on haettavaan työhön poikkeava tausta. Jos työllistäminen on kohtuuton riski, ei elinkeinoelämä voi pitkällä tähtäimellä olla kovin innovatiivinen.
 
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi maanantaina raportin ”Talent available – Tapping the Expat Talent Pool”, joka pureutuu Suomessa asuvien koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisen haasteisiin. Raportti hakee parannusehdotuksia tilanteeseen alkaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten asenteista: suomen kielen osaaminen ei kaikilla aloilla ole niin kriittistä kuin yrityksissä yleisesti luullaan.
 
Yhteiskunnan kannalta todellakin on ongelmallista, jos täällä valmistuvat ulkomaalaistaustaiset opiskelijat eivät edes niin halutessaan löydä töitä vaan joutuvat pakon edessä hakeutumaan muihin maihin. Elinkeinoelämä menettää merkittävän osaajajoukon jos silkasta ennakkoluulosta jätetään poikkeavan taustan hakijoita huomiotta. Yritysten ”asenteiden” sijaan pureutuisin itse kuitenkin konkreettisiin työllistämisen esteisiin, jotka nimenomaan kannustavat yrityksiä suosimaan vähäriskiseltä vaikuttavia työntekijöitä.
 
Työllistämisen esteet purettava
Työllistäminen tehtäisiin etenkin pienille ja keskisuurille yrittäjille huomattavasti helpommaksi, jos työnantajan työsopimukseen liittyvää riskiä alennettaisiin. Näin vastasi mm. 75% Suomen Yrittäjien haastattelemista yrityksistä, joilta kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Suomen Yrittäjät, 2005). Vastaajien mukaan selvästi vaikuttavimmat toimet olisivat yksilöperusteisen irtisanomissuojan alentaminen sekä mahdollisuus saada pitkäaikaistyötön töihin vuokratyöntekijänä.
 
Toisin sanoen, työnantaja olisi valmis palkkaamaan henkilön jos hänellä olisi varmuus siitä, että pystyy tämän myös suhteellisen vaivattomasti irtisanomaan. Tämä on nimenomaisesti pienten kasvuyritysten ongelma: uuden työntekijän nettolisäys yrityksen henkilöstömäärään (ja siten palkkakuluihin) voi olla kymmeniä prosentteja, jolloin huono rekrytointi saattaa kostautua nopeasti ja koko yrityksen kohtalon kannalta ikävin seurauksin. Irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa perustetta, mutta sen määrittäminen voi tuottaa asiantuntijallekin tuskaa – asiantuntijalle jollaiseen pienyrityksellä harvoin on varaa. Ei ole kovinkaan tehokasta jos viiden hengen ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja joutuu sitoutumaan pitkälliseen oikeusprosessiin puolustamaan irtisanomisen syitä. Kun niitä töitäkin pitäisi tehdä.
 
Määräaikaisten työsuhteiden yleistymisestä valitetaan jatkuvasti etenkin punavihreältä suunnalta, mutta syy-seuraus-suhdetta irtisanomisen vaikeuden ja työllisyyden välillä ei suostuta näkemään. Työresurssien käytön rajoittaminen valtion toimesta ei tee elinkeinoelämästä kovin ketterää. Ei ole kansantalouden etu, että ihmisiä roikotetaan väkisin tuottamattomissa töissä ja yritysten ja ihmisten etsiytyminen uusille tuottavammille aloille estetään. Etenkin luovilla aloilla tällainen jähmeys kostautuu.
 
Tanskassa dynaaminen työvoimapolitiikka ja korkea työllisyys
Tanska on esimerkki maasta, jossa yhdistyvät korkea työllisyys, korkea pienyrittäjyyden aste ja joustavat työmarkkinat. Tanskassa työntekijän irtisanominen on suhteellisen helppoa ja irtisanomisaika on lyhyt. Tavoite on, ettei työllistämispäätös olisi työnantajalle kohtuuton riski. Sosiaalivaltio avittaa työllisyyttä myös sitä kautta, että töistä (myös muista kuin ”oman alan”) kieltäytyminen johtaa työttömyyskorvauksen supistumiseen. Työttömällä on merkittävä intressi hakeutua itse töihin toisin kuin Suomessa, missä töistä voi kieltäytyä erilaisin perustein samalla kun tuet juoksevat. Jälkimmäinen johtaa usein pitkäaikaistyöttömyyteen ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen.
 
Työsuhteen pitää perustua vapaaehtoisuuteen kummankin sopijaosapuolen osalta, mikä tarkoittaa myös sitä, että siitä irtautumisen tulee olla kivutonta. Samaten tulee olla mahdollista solmia työpaikka- ja työntekijäkohtaisia sopimuksia palkkauksen ja muiden ehtojen osalta.

Palataan alun ulkomaalaisesimerkkiin. Voisiko olla niin, että dynaamisemmalla työvoimapolitiikalla työnantaja uskaltaisi nykyistä todennäköisemmin palkata myös suomen kieltä murtaen puhuvan henkilön, mikäli tämä koulutukseltaan ja muilta kyvyiltään sopisi haettavaan rooliin? Uskallan väittää että kyllä, ja samalla alenisi kynnys työllistää tässä maassa ylipäänsä ketään.

 

http://www.elinalepomaki.fi

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu