Synkkiä pilviä taivaalla – mitä tekee hallitus?

-Pystymme toimittamaan sisällä olevat tilaukset. Sen jälkeen emme voi ottaa uusia tilauksia tai joudumme kertomaan, että toimitus menee vähintään kahden kuukauden päähän, ystävä kirjoitti.

Ystäväni on elektroniikka-alan kasvuyrittäjä, joka rakennuttaa laitteet Latviassa. Komponentit tulevat pääosin Kiinasta ja yhtiön pääkonttori on Suomessa. Kiinalainen tehdas ilmoitti pari viikkoa sitten pysyvänsä koronaviruksen takia kiinni maaliskuulle, mahdollisesti pidempään. Suomalaisyhtiölle Kiinasta tulevat välituotteet ovat elinehto; kyse ei ole edes hinnasta, sillä muualla maailmassa ei kyseistä komponenttia valmisteta.

-Jos emme pian saa uusia tuotteita valmistukseen, joudumme lomauttamaan yhtiömme työntekijät, ystävä kertoi.

On epäselvää kuinka moni yhtiö Suomessa tai muualla – Kiinan ulkopuolella – kamppailee vastaavien ongelmien kanssa. Lapissa moni matkailuyritys on joutunut jo sopeuttamaan toimintaansa, sillä Kiina lopetti muutama viikko sitten ryhmämatkat. Jos tilanne jatkuu, ongelmissa on eritoten moni pieni ja keskisuuri yritys, joilla ei ole pitkiksi ajoiksi pääomapuskuria. Pandemian leviämistä seurataan herkeämättä,  ja sen talousvaikutukset yltävät meille jo nyt.

Kuluneella viikolla on puhuttu koronaviruksen vaikutuksista lääkehuoltoon. Merkittävä osa maailman antibiooteista valmistetaan Kiinassa. Paitsi että koronavirus on jo levinnyt laajemmalle kuin Sars-virus aikanaan – mikä on jo nyt inhimillinen tragedia – on Kiinassa leviävän epidemian vaikutus maailmantalouteen myös suurempi kuin 20 vuotta sitten.

Sarsin aikoihin Kiinan osuus maailmantaloudesta oli 4,5 %. Nykyisin se on 17,7 %. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiina on yksin vastannut puolesta kaikista teollisuusmaiden pääomainvestoinneista. Kansainväliset arvoketjut ovat nykyisin huomattavasti vahvemmassa roolissa kuin 20 vuotta sitten. Aniharvaa tuotetta valmistetaan enää kokonaan yhdessä maantieteellisessä paikassa. Kiina vastaa myös jo melkein viidenneksestä kaikesta maailman matkailusta.

Koronaviruksen aiheuttamat toimituskatkokset osuvat Eurooppaan huonoon aikaan. Saksan talous on pyörinyt jo kuukausia lähellä taantumaa, kauppasota ja Brexit ovat jo ennestään lisänneet epävarmuutta ja vähentäneet investointeja. Rahtiliikenne on pudonnut alhaisimmilleen sitten vuoden 2016.

Osakemarkkinoilla on juhlittu taas ennätystuloksia, mikä johtuu pikemmin keskuspankkien elvytyksestä kuin reaalitalouden piristymisestä. Erityisesti Kiinan talous on viime vuosina rakennettu velan päälle; pankkien taseet ovat nyt yli 400 % maan bruttokansantuotteesta, mikä vastaa samaa tasoa kuin Euroopassa finanssikriisin aikana. Tässä arviossa ei ole mukana niin kutsuttua varjopankkisektoria. Ongelma Kiinan julkaisemissa virallisissa numeroissa on se, ettei niihin voi luottaa. Esimerkiksi syksyllä julkaistua kuuden prosentin kasvulukua on pidetty lännessä vahvasti liioiteltuna. Siinä ei luonnollisesti ole vielä koronavirusta sisällä.

Suomen valtiovarainministeriön laatimaan julkisen talouden suunnitelmaan sen sijaan voi luottaa. Se puhuu karua kieltä. Tämän hallituskauden lopussa ylitetään 60 % velkaraja ja matka jatkuu samaan suuntaan (80 % ylittyy 15 vuoden sisään), vaikkei Marinin hallituksen kulutusjuhlan jälkeen tehtäisi enää ainuttakaan uutta menolisäystä. Samalla huoltosuhteemme heikkenee voimakkaasti juuri tämän vuosikymmenen aikana. Julkiset takausvastuut ovat ennätyskorkealla ja vastaavat kokoluokaltaan valtion budjettia.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on ollut huolissaan hallituksen talouspolitiikasta, erityisesti riittämättömästä puuttumisesta kestävyysvajeeseen. Perjantaina julkaistun tiedon mukaan Suomen talous kääntyi joulukuussa pakkaselle edelliskuukauteen nähden. Mitä tapahtuu, jos talouskasvu muuttuukin lähiaikoina laskuksi?

Hallitus on sopinut poikkeusolojen mekanismista, jonka mukaan se aikoo toimia, jos suhdannetaantuma iskee. Hallitus aikoo taantumassa elvyttää lisää, niin sanottujen automaattisten vakauttajien yli. Epäilen vahvasti, että hallitus pystyy tuossa tilanteessa pitäytymään 500 miljoonan euron menokatossa, jonka se on itselleen asettanut.

Suomen ongelmat ovat kertaluokkaa suuremmat, jos pienikin taantuma iskee. Valtiovarainministeriön laskelmissa talouskasvun ei pidä laskea kuin prosenttiyksikön verran, nollan tuntumaan, kun alijäämä repeää neljä miljardia suuremmaksi. Valtion, kuntien ja työllisyysrahaston alijäämä on hallituskauden lopussa jo valmiiksi viisi miljardia euroa. Suomen ongelmat ovat rakenteellisia eikä niihin auta lähivuosina minkäänlainen suhdannepaketti.

Hallitus on myös viivytellyt infrastruktuuri-investointien aloittamisessa, mikä tarkoittaa sitä, että elvytyskanavat ovat taantuman iskiessä vaatimattomat. Kotimaisen kulutuksen ylläpitäminen valtion rahalla ei kovin pitkälle auta, olkoonkin, että ihmislähtöisen sosiaaliturvan merkitys on kriisissä erinomaisen tärkeä.

Kehysriihen aikaan maalis-huhtikuussa olemme koronaviruksen osalta viisaampia, mutta riskien nyt ilmiselvästi kasautuessa olisi hallituksen ryhdyttävä toimiin ennaltaehkäisevästi. Rakenneuudistusten läpivienti, kuten paikallisen sopimisen edistäminen kaikilla työpaikoilla, sekä pidättäytyminen veronkorotuksista, olisivat parasta kasvupolitiikkaa juuri nyt. Hallituksen tulisi myös arvioida, kannattaisiko sen muuntaa osa tulevaisuusinvestoinneista oikeiksi investoinneiksi (menolisäysten sijaan) tai luopua niistä. Lisäksi toivon hallitukselta nopeaa suunnitelmaa sen varalle, että yritykset ajautuvat ennakoimattomiin maksuvaikeuksiin lähiviikkojen aikana ja/tai että alamme kärsiä vientitakauksien luottotappioita.

Eduskunnalle olisi hyvä toimittaa laaja selvitys varautumissuunnitelmasta, niin ihmisten terveyden, turvallisuuden kuin myös talouden näkökulmasta.

elepomaki

Kansanedustaja, ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja äiti. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen, ulkoasiainvaliokunnan ja Euroopan neuvoston varajäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, entinen koodari ja useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja! Lue lisää: <a href="http://www.lepomaki.net/">lepomaki.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu