Kapinoinnin lakipohjasta

Pari päivää somea seuranneena, oiotaan muutamia yleisiä väärinkäsityksiä joita Elokapinan 3.10.2020 järjestämä mielenosoitus poiki. Mainittakoon, että en ole juristi, mutta en ole ensimmäistä kertaa tapahtumaturvallisuuteen liittyvien lakipykälien kanssa tekemisissä.

Suomessa yleisen kokouksen, eli mielenosoituksen, järjestäminen on perustuslaista löytyvä oikeus, eikä siihen tarvitse hakea erikseen lupaa. Suomessa ei pääasiassa voi olla laitonta mielenosoitusta (pl. kielletyt järjestöt). (Suomen perustuslaki 1999/731 2 luku 13 §.)

Poliisi ei voi kieltää mielenosoituksen järjestämistä etukäteen, koska Suomessa ei ole ennakkosensuuria. (Suomen perustuslaki 1999/731 2 luku 12 §.) Poliisin on turvattava myös joillekin kansalaisille epämiellyttävien henkilöiden mielenosoitusoikeusoikeus. Myös  tehtävästä turvata kokoontumisvapauden käyttäminen säädetään kokoontumislaissa (Kokoontumislaki 1999/530 2 luku 19 §).

Kokoontumislaissa säädetään, että yleisestä kokouksesta on tehtävä ilmoitus Poliisille vähintään 24 tuntia ennen tapahtuman alkua. Jos kokouksesta ei katsota aiheutuvan kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle, voidaan myöhemminkin tehtyä ilmoitusta pitää pätevänä. (Kokoontumislaki 1999/530 2 luku 7 §.) Ilmoituksessa tulee sisältää mm. kokouspaikka tai kulkueen reitti sekä arvioitu alkamis- ja päätösaika (Kokoontumislaki 1999/530 2 luku 8 §).

Poliisi voi siirtää mielenosoituksen kokouksen kannalta sopivampaan paikkaan mikäli “yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta” (Kokoontumislaki 1999/530 2 luku 10 §).

Poliisilla on myös Poliisilakiin perustuva oikeus puuttua mielenosoituksen kulkuun, mikäli se vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tai estää liikennettä. Mielenosoitus voidaan myös keskeyttää mikäli poliisin neuvoja, kehotuksia tai käskyjä ei noudateta, tai muuten rikotaan lakia, mikäli vaaraa tai häiriötä ei saada lopetettua. Poliisi voi hajottaa väkijoukon voimakeinoin, mikäli hajaantumis- tai siirtymismääräystä ei noudateta. (Poliisilaki 2011/872 2 luku 9 §.)

Mieltään osoittava henkilö voidaan poliisin toimesta poistaa paikalta, tai mikäli tämä ei ole riittävä toimenpide, ottaa hänet kiinni myös ennakoivasti (Poliisilaki 2011/872 2 luku 10 §.), ja poliisilla on tehtävää suorittaessaan oikeus käyttää voimaa vastarinnan murtamiseksi ja henkilön paikalta poistamiseksi. Myös passiivinen vastarinta antaa poliisille oikeuden voimakeinojen käyttöön, mikäli henkilö kieltäytyy esimerkiksi poistumasta paikalta. Kun arvioidaan voimakeinojen puolustettavuutta, on “otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.” (Poliisilaki 2011/872 2 luku 17 §.) 

Elokapinan lauantaisessa mielenosoituksessa poliisille oltiin tehty ilmoitus yleisestä kokouksesta kulkuemuotoisena, mutta mielenosoittajat kuitenkin poikkesivat sovitusta reitistä jäämällä Unioninkadulle istumaan ja myöhemmin tukkimalla spontaanisti myös Kaisaniemenkadun. Mielenosoitus ei ollut kuitenkaan laiton vaikka reitistä poikettiin. Poliisi määräsi kulkueen siirrettäväksi turvallisempaan paikkaan Kaisaniemen puistoon jossa se jatkui iltaan saakka. Mielenosoituksen yhteydessä tarpeetonta häiriötä aiheuttaneet otettiin kiinni.

Lait ja normit luovat ne raamit jossa kansalaiset voivat toteuttaa oikeuksiaan, ja niiden noudattamista valvovat viranomaiset – oikeuslaitos sitten tapauskohtaisesti arvioi, oliko viranomaisen toiminta lainmukaista. Mielenosoitukset ovat kansalaisten perusoikeus, mutta ne eivät saa kohtuuttomasti haitata muiden kansalaisten perusoikeuksia, kuten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja perusturvallisuuteen. Yhteiskunta pysyy pystyssä yhteisiä sopimuksia noudattamalla, ja sopimuksiin voi vaikuttaa demokraattisella prosessilla. 

 

Kirjoittaja on liberaali, jonka mielestä sivistynyttä yhteiskuntaa ei ole ilman lakeja ja normeja. Lisää keskustelua myös Twitterissä.

eliisakuusama

Kirjoittaja on turvallisuuden ja riskienhallinan korkeakoulutettu, jonka harrastaa intohimoisesti ammuntaa, eräilyä ja yhteiskunta- ja turvallisuuspolitiikasta väittelemistä internetissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu