Hyvää harvinaisten päivää!

 

HARVINAISTEN PÄIVÄNÄ: HARVINAISSAIRAUKSIEN HOITOA PARANNETTAVA

HYVÄ HOITO KUULUU HARVINAISILLEKIN!

#showyourrare #showthatyoucare #harvinaiset2021, #harvinaiset #Elina2021 #Vasemmisto #Vantaa #Kuntavaalit2021

Harvinaissairaita on paljon: koko maailmassa 350 miljoonaa

Hyvää harvinaisten sairauksien ja vammojen päivää! Aina helmikuun viimeisenä päivänö vietetään kansainvälistä harvinaisten päivää. Se on harvinaista sairautta tai vammaa poteville tarkoitettu päivä.

Harvinainen sairaus tai vamma on sellainen, jota sairastaa Suomessa korkeintaan 2000 henkilöä. On olemassa 6000 – 8000 erilaista harvinaista sairautta tai vammaa. Koko ajan löytyy uusia diagnooseja.

Harvinaissairaita on koko maailmassa 350 miljoonaa. Valtaosa harvinaisista sairauksista ja vammoista on perinnöllisiä. Itselläni on 4 erilaista harvinaista sairautta, ja niistä 2 on perinnöllisiä.

Harvinaissairas diagnisoidaan usein väärin, oikea diagnoosi viivästyy, hoitoa ei ole tai se on kallista

Koska yhtä yksittäistä harvinaissairautta sairastaa niin harva ihminen, niin lääkärit eivät usein tunnista harvinaista sairautta tai vammaa. Yleensä lähdetään liikkeelle niistä kaikkein yleisimmistä sairauksista.

Usein harvinaissairas saa alkuun väärän diagnoosin ja siitä syystä harvinainen voi saada väärää hoitoa ja oikean hoidon saaminen viivästyy. Voidaan antaa myös vääriä lääkkeitä ja hoitoja tai leikata turhaan. Vääristä hoidoista voi koitua paljon vahinkoa ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Oikean diagnoosin saaminen voi viedä vuosikausia. Oma diagnoosini viivästyi 14 vuotta.

On paljon harvinaisia sairauksia tai vammoja, joihin ei ole kehitetty lääkehoitoa. Jos harvinaiseen sairauteen on olemassa lääkehoito, niin tuo hoitava lääke on usein kallis, koska sairastavia on niin vähän. Kuitenkin lääkehoito voi joskus säästää laitoshoidon, kuntoutuksen ja avustajan tms. kuluissa.

Parhaimmillaan lääkehoidon ansiosta harvinainen pysyy pitkään työ- ja toimintakykyisenä ja voi maksaa veroja ja hyödyttää yhteiskuntaa. Ja ennen kaikkea: ihmisarvo kuuluu kaikille.

Hoidon hinta ei saa vaikuttaa siihen hoidetaanko jotakuta vai ei. On epäeettistä olla hoitamatta, jos hoito on olemassa.

Lääkkeen kalleus voi johtaa siihen, että jätetään hoitamatta, vaikka sairauteen olisikin olemassa lääke

Kalliiden lääkkeiden maksamisen tulisi olla valtion vastuulla, ei sairaanhoitopiirien ja kuntien

On ollut todella hirveä kokea sitä, että hengenvaarassa ollessasi lääkäri ja hoitaja arvostelevat lääkkeesi hintaa. Usein on mainittu eurot siinä vaiheessa, kun lääkettä laitetaan sairaalassa. Se on väärin. Ei sairaana olleessa pitäisi joutua kohtaamaan arvostelua. On myös väärin, että lääkkeen hinta rajoittaa lääkkeen saatavuutta sairaalassa. Kyllä sairaalassa pitäisi pystyä hoitamaan kaikki sairaudet. Usein olen joutunut odottamaan 6-7 tuntia lääkettä, ja Suomen isoimmassa sairaalassa, Meilahdessa.

On hyvä, jos harvinainen pystyy hoitamaan itse itseään. Taistelinkin itse käyttämälleni lääkkeelle Kela-korvattavuuden. Se oli mahdollista, koska tuolloin tuolla lääkkeellä ei ollut vielä myyntilupaa. Jos lääkkeellä on myyntilupa, ei potilas voi korvattavuutta hakea, vaan lääkeyrityksen tulee sitä hakea. Korvattavuuden hakeminen vaati useita selvityksiä hoitavalta lääkäriltä ja vei 1,5 vuotta. Korvattavuuden ansiosta käyttämäni kalliin lääkkeen maksaa valtio, eikä kustannus mene sairaanhoitopiirille ja sitä kautta kunnalle.

Pienelle kunnalle voi yhdenkin harvinaisen hoito olla iso kuluerä. Se on eriarvoista. Siksi kaikilla reseptilääkkeillä tulisi olla korvattavuus, ja niiden maksamisvastuu tulisi olla valtiolla. Sairaanhoitopiireissä on jopa menty niin pitkälle, että on osastokohtaiset budjetit. Se luo eriarvoisuutta.

Sitä en ymmärrä, miksi hoitohenkilökunta miettii niin paljon rahaa. Eiväthän he itse lääkettä maksa. He eivät ajattele sitä mitä maksaa hoitamatta jättäminen tai pitkittynyt hoito.

Pitkittynyt hoito tarkoittaa sitä, että ei anneta oikeaa hoitoa, vaan odotetaan, josko oireet menisivät ajan kanssa ohi. Se voi tarkoittaa viikkojenkin osastohoitoa ja poissaoloa töistä tai opiskeluista. Eikö olisi parempi saada ihminen mahdollisimman pian kuntoon, jos kerta tiedetään, että joku lääke auttaa?

Harvinainen ja hänen läheisensä tuntee usein sairautensa/vammansa paremmin kuin lääkärit

Usein ongelma on se, että lääkäri ei tunne harvinaista sairautta tai vammaa. Potilas ja hänen läheisensä usein tuntevat paremmin sairautensa kuin terveydenhuolto.

Lääkärit eivät aina  tykkää siitä, jos potilas tietää heitä enemmän. Siitä voi aiheutua ongelmia potilas-lääkärisuhteessa, eikä lääkäri välttämättä silloin anna potilaalle oikeaa hoitoa.

Harvinaisten sairauksien ja vammojen hoito tulee keskittää muutamaan paikkaan Suomessa. Silloin kokemus karttuu. Potilas pääsisi aina sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka tuntee potilaan sairauden. Monesti on kuitenkin niin, että harvinainen ei pääse erikoissairaanhoidon piiriin, eikä häntä osata terveysasemalla hoitaa oikein.

Harvinaisen sosiaaliturvassa aukkoja

Koska harvinaisia sairauksia ja vammoja ei tunneta hyvin, niin usein harvinainen jää ilman diagnoosia. Ja ilman diagnoosia ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, eikä voin hakea Kelan vammaistukea tai hoitotukea sairauskulujen kattamiseen.

Moni harvinainen sairaus ei näy ulospäin.

Harvinaista sairautta sairastava voi näyttää ulospäin täysin terveeltä. Silloin voi kohdata negatiivisia asenteita työelämässä ja terveydenhuollossa.

Ihmiset eivät ymmärrä, jos ei pysty samaan kuin terve ihminen, ja näyttää päällepäin terveeltä. Osa harvinaisista sairauksista on kohtauksittain ilmeneviä, kuten vaikea epilepsia. Silloin ihminen voi yhtä äkkiä joutua hengenvaaraan, vaikka vähän aiemmin oli terveenä.

Lisää tietoa harvinaisista sairauksista ja vammoista, kokemuskoulutusta ja vertaistukea

On tärkeää, että harvinaisista sairauksista ja vammoista jaetaan oikeaa tietoa. Harvinaisten ja heidän läheistensä tulee päästä itse kertomaan, miltä tuntuu olla harvinainen Suomessa. Tulisi järjestää erilaisia koulutuksia enemmän. Kokemuskouluttajien tulee olla noissa koulutuksissa mukana. Kokemuskouluttaja on koulkertoo omasta sairaudestaan tai vammastaan puhumaan koulutettu kertomaan kokemuksistaan ammattilaisille sekä harvinaisille ja heidän läheisilleen.

Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Harvinaisilla on niin paljon keskenään yhteistä, että ei tarvitse edes sairastaa samaa sairautta, kun voi jakaa kokemuksia toisen harvinaisen kanssa. Harvinaisilla on yhteiset haasteet terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kanssa.

Miksi oma sairaus täytyy todistaa yhä uudelleen? Tulee siirtyä toistaiseksi voimassaoleviin päätöksiin.

Moni harvinainen sairaus tai vamma on synnynnäinen ja perinnöllinen. Usein harvinainen sairaus tai vamma ei parane, vaan sairauden oireet pikemminkin pahenevat iän myötä.

Miksi Kelalle tai kunnalle joutuu jatkuvasti todistamaan sairautensa olemassaolon? Se, että tehdään jatkuvasti määräaikaisia päätöksiä, vie voimavaroja terveydenhuollolta ja sosiaalipalveluilta. Se on hukkaan heitettyä rahaa. Käytetään tuo raha mieluummin kuntoutukseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Määräaikaiset päätökset ovat jatkuva stressin aihe harvinaisille. Päätösten määräaikaisuuteen voi väsyä niin paljon, ettei enää hae itselleen kuuluvaa etua tai palvelua. Se on sosiaaliturvan alikäyttöä. Kelan kuntoutusta voi voi saada enintään 3 vuodeksi kerrallaan, joten kuntoutuja joutuu hakemaan jatkuvasti kuntoutukselleen jatkoa.

Harvinaissairaus voi johtaa köyhyyteen, asiakasmaksuja on kohtuullistettava.

Koska Suomessa peritään korkei sote-palveluiden asiakasmaksuja ja lääkkeiden sekä Kela-kyytien omavastuita, voi pitkäaikaissairaus johtaa köyhyyteen. Terveydenhuollon katot ovat yhteensä 1600 €/vuosi/henkilö. Nuo maksukatot eivät edes sisällä kaikkea, vaan joudut maksamaan esim. osastohoidosta, hammashoidosta ja lääkkeistä, joilla ei ole Kela-korvattavuutta.

Lääkekulut ovat osalle harvinaisista iso asia, koska heidän tarvitsemansa lääkkeet ovat kalliita. Jos on käytössä yksikin kallis lääke, niin joutuu maksamaan lääkekaton kerralla apteekkiin. Tänä vuonna tuo lääkekatto on 579,78 €/v/henkilö.

Harvinaisten lääkkeistä monet eivät edes kuulu Kela-korvauksen piiriin, joten harvinaisen lääkekulut voivat olla todella suuria. Tämä voi johtaa siihen, että harvinainen ei pysty käyttämään hänelle määrättyä lääkettä ja terveys huononee. Se taas on yhteiskunnalle kallista. Moni harvinainen joutuu käymään usein erikoissairaanhoidossa, ja sen asiakasmaksut ovat suuria.

Sote-palveluiden asiakasmaksut ja omavastuut kertyvät usein alkuvuoteen, ja harvinaisten perheissä alkuvuosi onkin vaikeaa aikaa. Joskus perhe voi saada toimeentulotukea. Harvinainen voi myös joutua jäämään työelämästä pois, mutta hän ei aina saa työkyvyttömyyseläkettä tai edes sairauspäivärahaa. Hän joutuu hakemaan työttömyysturvaa.

Kaiken kaikkiaan Suomessa asiakkaalta sote-palveluista perittäviä maksuja tulee alentaa. Paras vaihtoehto on siirtyä  lähes täysin veroilla maksettavaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon asteittain. Maksukaton tulisi olla perheeltä tai pariskunnalta korkeintaan 600 €/vuosi ja yksinelävältä korkeintaan 300 €/vuosi. Katon pitäisi olla talouskohtainen., ja sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat ”sote-palvelut, lääkkeet ja terveydenhuollon matkat.

Lisää tietoa ja tutkimusta, tukea yhdistyksille.

Tarvitaan paljon tiedon jakamista ja asenteisiin vaikuttamista. Asiakkaan näkökulma tulee olla mukana aina palvelujen suunnittelusta sen toteuttamiseen ja arvioimiseen saakka. Asiakkaiden, kuten harvinaisten ja heidän läheistensä, tulee olla päätöksenteossa mukana. Pitää järjestää yhä enemmän kokemuskoulutusta ja mahdollisuuksia vertaistukeen.

Suomessa on monella harvinaisella sairaudella tai vammalla oma yhdistys. Ne ovatkin tärkeitä tiedon jakajia ja asenteisiin vaikuttajia. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden vertaistukeen. Ongelma vaan on, että moni harvinaisten yhdistys on pieni ja niillä on käytössään vähän rahaa. Yhteiskunnan tulisikin tukea enemmän harvinaisten omia järjestöjä.

Koska on sellaisiakin harvinaisia sairauksia tai vammoja, joita sairastaa vain muutama ihminen Suomessa, ei kaikilla harvinaisilla voi olla omaa yhdistystä. Onkin tärkeää, että eri harvinaisia sairauksia tai vammoja sairastavat tekevät yhteistyötä, jopa muodostavat yhteisiä yhdistyksiä. Hyvä esimerkki tuosta on Ultraharvinaiset, joka on juuri niille, jotka ovat erittäin harvinaisia.

Kun harvinaiset liittyvät yhteen, kulkee tieto paremmin ja saa helpommin apua ja tukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Siksi onkin perustettu Harvinaiset-verkosto, joka on eri potilasjärjestöjen yhteinen verkosto harvinaistyötä varten. Lisäksi on Harso ry. Se on harvinaisten sairauksien ja vammojen järjestöjen yhteinen järjestö. Olen ollut perustamassa Harso ry:tä.

Olen toiminut yli 20 vuoden ajan luottamustehtävissä harvinaissairauksien yhdistyksissä. Olen ollut sekä Harso ry:n että Suomen Turner ry:n puheenjohtaja ja Suomen HAE -yhdistyksen hallituksessa.

Harvinaisten sairauksien ja vammojen tutkiminen auttaa myös yleisempien sairauksien tutkimisessa. Se myös vähentää hoitokuluja, kun ihmiset pysyvät toimintakykyisempinä. Olisikin tärkeää panostaa harvinaisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen. Tutkimuksen on hyvä olla kansainvälistä, koska Suomessa potilasmäärät ovat liian pieniä.

Hoitoketjuja olisi yhtenäistettävä ja olisi tärkeää, että jokaista harvinaista hoitaisi asiantunteva lääkäri. Se tarkoittaa väistämättä hoidon keskittämistä.

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu