Aluevaalit ja hyvinvointialueiden työskentelytavat. Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille.

Aluevaaleissa 23.1.2022 valitaan hyvinvointialueen valtuusto. Se päättää alueesi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. 

Aluevaalit järjestetään ensimmäisen kerran 23.1.2022. Ennakkoäänestys kotimaassa pidetään 12. – 18.1.2022 ja ulkomailla se on 12. – 15.1.2022. Ehdokkaaksi voit aluevaaleihin asettua 13.12.2021 asti. Ehdokkaiden äänestysnumerot julkistetaan 23.12.2021.  Vaaleihin on siis vain vähän aikaa, ja niihin valmistautuminen on syytä alkaa välittömästi.

Aluevaalit ovat tärkeät vaalit. Niissä äänestäminen on todella tärkeää. Niissä valitaan hyvinvointialueesi valtuusto. Tämä valtuusto päättää alueesi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Kunnat eivät jatkossa niistä enää päätä.

Sosiaali- ja terveyspalveluita ovat esimerkiksi lastensuojelu, neuvolat, terveysasemat, sairaalapalvelut, erikoissairaanhoito, hammashoito, vanhus- ja vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalityö. Aluevaaleissa siis päätetään tärkeistä asioista. Äänestäminen on ainoa keino vaikuttaa siihen, ketkä omalla kotiseudullasi päättävät sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Voit äänestää aluevaaleissa, vaikket olisikaan Suomen kansalainen.

Sivustolla https://vaalit.fi/aluevaalit kerrotaan: ”Äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; tai c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.”

Aluevaaleihin ehdolle lähteminen ja aluevaaleissa äänestäminen kannattaa.

Aluevaalien ehdokashankinta on juuri käynnissä.

Uskon, että kaikkien puolueiden listoilla on vielä tilaa. Ehdokkaan teet tärkeää työtä ja saat itsellesi tärkeitä asioita yhteiseen keskusteluun. Olet demokratian soturi. Vaikket tulisikaan valituksi alueesi valtuustoon, voit saada hyvinvointialueelta jonkun toisen tärkeä tehtävän, esim. lautakunnan jäsenyyden tai varajäsenyyden.

Aivan kuin kuntavaaleissa, myös aluevaaleissa ehdokkaiksi tarvitaan tavallisia ihmisiä. Tarvitsemme ehdolle kaiken ikäisiä ja kaikenlaisista ammateista. Tarvitsemme työelämässä mukana olevia, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä – ihan kaikenlaisia ihmisiä, jotka jakavat kanssamme samat arvot.

Vantaa tulee kuulumaan Kerava-Vantaan hyvinvointialueeseen.

Kerava-Vantaan hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 69 valtuutettua ja kukin puolue saa asettaa Kerava-Vantaan alueella 86 ehdokasta. Jos asut Vantaalla tai Keravalla ja ehdokkuus Vasemmiston listoilla kiinnostaa, niin ota rohkeasti yhteyttä minuun tai johonkin muuhun päättäjään Keravan tai Vantaan vasemmistossa.

Miten mielestäni hyvinvointialueiden pitäisi sote-palveluita hoitaa? 

  1. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on ohjattava tarpeeksi resursseja. Tulee parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palkkausta ja työoloja. Toimintatapoja on muutettava.

Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille, ei harvoille. Se kuuluu myös iäkkäille, pitkäaikaissairaille, vammaisille, mielenterveys- ja päihdeongelmaisille. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee siksi turvata. Kaikkien suomalaisten on voitava luottaa siihen, että he saavat apua silloin, kun he sitä tarvitsevat.’

Monissa kunnissa sote-palveluita on aliresursoitu, eli niihin on budjetoitu vähemmän rahaa kuin mikä on ollut asukkaiden oikea palveluiden tarve. Näin ei saa enää olla – tulevat hyvinvointialueet eivät saa lähteä aliresursoinnin tiellä. Valtion onkin ohjattava riittävästi rahaa jokaiselle hyvinvointialueelle.

On tärkeää panostaa siihen, että kaikkialla Suomessa hyvinvointipalvelut toimivat. Pelkkä rakenteiden muuttaminen ei paranna sote-palveluiden laatua. Tarvitaan toimintatapojen muutos.

Terveys- ja sosiaalipalveluihin on palkattava lisää työntekijöitä ja työntekijöiden palkkausta ja työoloja on parannettava. Terveyskeskuslääkärille pitää päästä maksutta ja viikon sisällä siitä kun on terveysalan ammattilaiseen ottanut yhteyttä. On määrätietoisesti jatkettava syntyneiden hoitojonojen ja koronan aiheuttaman hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelan purkamista.

  1. Asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa, etenkin pienituloisten asiakkaiden kohdalla. Terveyskeskusmaksusta on hyvinvointialueiden syytä luopua. Varattomuus ei saa olla este hoitoon hakeutumiselle. Sillä, mitä varhaisemmassa vaiheessa hoitoon pääsee, sitä edullisemmaksi vaivan hoito tulee. Ei siis ole taloudellisesti eikä inhimillisesti järkevää, että avun saaminen viivästyy potilaan varattomuuden tai pienituloisuuden vuoksi.

  1. Kannattaa panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen apuun. 

Matalan kynnyksen apuun ja ennaltaehkäiseviin palveluihin on hyvinvointialueiden syytä panostaa. Se tuo pitkän päälle säästöjä, kun ihmiset pysyvät terveempinä.

  1. Yhteistyö kuntien kanssa on äärimmäisen tärkeää. 

On tärkeää, että hyvinvointialueiden päättäjät sekä työntekijät tekevät yhteistyötä kuntien kanssa, eikä tuijoteta organisaatiorajoja.  Kunnille jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen tehtävä. Hyvinvointialueiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä esim. koulujen oppilashuollon, nuorisopalveluiden sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa. Liikuntaan ja kulttuuriin kannattaa panostaa. Se maksaa itsensä takaisin, sillä se auttaa pitämään ihmiset terveinä ja hyvinvoivina. On tehtävä yhdessä työtä asukkaiden hyväksi.

  1. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palveluita tulee parantaa. Hyvinvointialueen päätöksenteossa on tärkeää kuunnella etenkin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sekä heitä edustavia järjestöjä. Asukkaiden pitää voida aidosti vaikuttaa päätöksentekoon. 

On syytä parantaa haavoittuvassa asemassa olevien, kuten vammaisten, vanhusten, kroonisesti sairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, maahanmuuttajien sekä asunnottomien palveluita. Hyvinvointialueen on tärkeää tukea alueellaan toimivia potilas-, eläkeläis- ja kansalaisjärjestöjä sekä tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.

Hyvinvointialueiden tulee perustaa sote-palveluista aidosti riippumattomia vammais-, esteettömyys- ja vanhusasiamiesten/koordinaattorien virkoja. Tarvitaan myös työttömiä ja vieraskielisiä asukkaita edustavia asiamiehiä/koordinaattoreita.

Hyvinvointialueiden on syytä ruveta tekemään etsivää vammais-, vanhus- ja nuorisotyötä sekä arvioida päätöstensä yhdenvertaisuus-, ympäristö- ja lapsivaikutukset.

Hyvinvointialueella on oltava oikeasti vaikutusvaltainen nuorisovaltuusto sekä vammais- ja vanhusneuvostot. Niillä on oltava läsnäolo- ja puheoikeus erilaisissa hyvinvointialueen päätöksentekoelimissä, esimerkiksi valtuustossa.

  1. Saavutettavuus, esteettömyys, monikanavaisuus, avoimuus, läpinäkyvyys on muistettava kaikessa hyvinvointialueen toiminnassa. 

Hyvinvointialueen viestinnän tulee olla selkokielistä, monikanavaista ja saavutettavaa.  On tärkeää tiedottaa muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Toimitilojen tulee olla esteettömiä. Päätöksenteon on oltava avointa, läpinäkyvää ja demokraattista.

Valtuuston kokoukset on syytä esittää suorana netissä. Kokouksien tallenteet on syytä tekstittää. Olisi myös hyvä, jos kokouksissa olisi viittomakielen tulkki tulkkaamassa.

#Vantaa, #Kerava, #ÄänestäjäVaikuttajana, #AanestajaVaikuttajana, #Valtuusto, #Aluevaalit, #SoteVaalit, #Hyvinvointialueet, #Äänestäminen

0
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

(In English later). Hyvinvointi kuuluu kaikille - varavaltuutettu Vantaalta!
Olen vantaalainen haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti ja Vasemmiston 2 varavaltuutettu Vantaalta. Olen mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. ja puolueen vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. kunnallistoimikunnan jäsen ja Uudenmaan vas. piirihallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am 43 years old and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Uusimaa vas. executive committee, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed.
#Vantaa, #Elina2022, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu