Asunnottomuus historiaan määrätietoisella työllä

KOTI ON PERUS- JA IHMISOIKEUS

ASUNTO KUULUU KAIKILLE. ASUNNOTTOMUUS HISTORIAAN!

Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus omaan kotiin Suomen kaltaisessa maassa. Asunto on perus- ja ihmisoikeus. On Suomen kaltaiselle hyvinvointivaltiolle häpeäksi se, että meillä on köyhyyttä ja asunnottomuutta. Kyllä Suomessa pitäisi kyetä kaikille ihmisille koti järjestämään. Esimerkiksi Vantaalla on tälläkin hetkellä paljon asuntoja tyhjillään.

On tehtävä tavoitteellisesti töitä sen eteen, että asunnottomuus häviäisi Suomesta. Kunnilla ja valtiolla on avaimet ongelman ratkaisemiseen. Hienoa, että hallitus on sitoutunut hävittämään asunnottomuuden Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Asunnottomia on tällä hetkellä Suomessa 4 341 (ARA 2021). ARA arvioi Vantaalla olevan tällä hetkellä 227 koditonta ihmistä.

Mutta, jotta ei menisi pelkäksi synkistelyksi, niin voimme olla ylpeitä siitä, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa on saatu asunnottomuus vähenemään mm. asunto ensin -mallia käyttämällä. Asunto ensin -malli lähtee liikkeelle siitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus asuntoon, ja asunnon saaminen auttaa myös ratkaisemaan muita sosioekonomisia ongelmia, joita ihmisen asunnottomuuden taustalla voi olla. Asunto ensin -mallissa ei esimerkiksi vaadita sitä, että ihminen pääsee irti päihteidenkäytöstä ennen kuin hänelle myönnetään asunto. Perinteisessä asunnottomuustyössä ajatellaan, että asunnoton täytyy ns. kuntouttaa asuttamiskelpoiseksi ennen kuin hänelle voidaan myöntää asunto.

SUOMESSA ON ARVIOLTA 4341 ASUNNOTONTA, JOISTA 721 ELÄÄ KADUILLA TAI ENSISUOJISSA

Perustuslain mukaan: ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Lisäksi valtiolla on velvollisuus edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Perustuslain 19§: ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä”. Silti Suomessa oli vuoden 2020 lopussa ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen) arvion mukaan 4341 asunnotonta. Vuoden 2020 lopussa Suomen 4341 asunnottomasta oli alle 25-vuotiaita 854, naisia 1065 ja maahanmuuttajataustaisia 963. Yli puolet Suomen kodittomista ihmisistä elää pääkaupunkiseudulla. Kodittomia perheitä oli Suomessa vuoden 2020 lopussa arviolta 201, ja niissä elää 227 lasta. 227 lasta oli siis asunnottomana vuoden 2019 lopussa. Vuonna 2020 asunnottomuus väheni Suomessa kahdeksatta vuotta peräkkäin.

VANTAALLA ON ARVIOLTA 227 ASUNNOTONTA

Asunnottomuus on saatu laskuun Suomessa. Ara:n mukaan Vantaalla oli vuoden 2020 lopussa 227 asunnotonta ihmistä. Vuoden 2019 lopussa Vantaalla oli 272 koditonta ihmistä.

Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA ry) on neuvontatyössään huomannut, että koronapandemian takia asunnottomien ihmisten joukkoon on tullut uusia ryhmiä, kuten yrittäjät ja matalapalkkaiset työntekijät, kun asumisen kustannukset ovat erityisesti suurissa kaupungeissa kasvaneet. Koronpandemian aiheuttaman talouskriisin takia asunnottomuus tulee todennäköisesti lähiaikoina kasvamaan kaikkialla maailmassa, Suomessakin.

”OMA KOTI HURJAN KALLIS”

Viime vuoden asunnottomien yön teema on ”oma koti hurjan kallis”  kuvaa hyvin sitä, että asuminen on kallista, etenkin pääkaupunkiseudulla. Tarkoitus oli antaa käytännön neuvoja, miten ihminen voi toimia asunnottomuusuhan alla ollessaan ja miten pysäyttää velkaantumisen kierre.

MITEN ASUNNOTTOMUUTEEN VOIDAAN VAIKUTTAA?

1 RAKENNETAAN LISÄÄ KOHTUUHINTAISIA ASUNTOJA

Etenkin pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi. Se vaikuttaa etenkin pienituloisten ihmisten toimeentuloon ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan runsas kunnan vuokra-asuntotuotanto laskee kunnan vuokratasoa. VAV:n onkin syytä rakentaa lisää asuntoja Vantaalle. Myös opiskelija- ja nuorisoasuntoja tarvitaan lisää.

Kunnan asunnoista osa tulee varata asunnottomille ja luottotietonsa menettäneille. Heillä on kiireellisin tarve saada asunto. On syytä kaavoittaa hyvinvoiville alueillekin monipuolisesti erilaista asuntokantaa, jotta alueet eivät eriydy liikaa toisistaan.

2 PERUSTETAAN LISÄÄ HÄTÄMAJOITUSPAIKKOJA

Kuntien tulee panostaa asunnottomuuden poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kuntien pitää perustaa lisää tilapäis- ja hätämajoituspaikkoja. Osan  paikoista on oltava naisille suunnattuja. Kukaan ei saa joutua kärsimään Suomen kylmästä talvesta ulkona. Hätä- ja tilapäismajoituspaikkojen lisääminen ei ratkaise asunnottomuutta, eikä korvaa kotia. Sen avulla ihmiset kuitenkin pääsevät pois kaduilta.

ARA arvioi vuoden 2020 lopussa, että Suomessa 721 ihmistä elää kaduilla ja porttikongeissa  (221 ihmistä enemmän kuin vuoden 2019 lopussa). Heillä ei ole hätä- tai tilapäismajoituspaikkaa, eikä ketään tuttavaa tai sukulaista kenen luona majailla.

3 MÄÄRÄTIETOINEN ASUNNOTTOMUUSTYÖ ja ASUNNOTTOMIEN TUKIPALVELUIDEN PARANTAMINEN

Asunnottomuuteen tulee puuttua määrätietoisella työllä. Asunnottomien kanssa tehtävään työhön on ohjattava lisää resursseja. Tulee lisätä tukiasuntojen määrä ja erilaisia matalan kynnyksen palveluita. Lisäksi on panostettava asunnottomien kanssa tehtävään sosiaalityöhön, velkaneuvontaan sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Olen itse ollut vuosia sitten asunnottomuusuhan alla. Se on henkisesti todella raskasta. Elää jatkuvasti epävarmuudessa, että koska koti viedään alta. Ei silloin kyllä jaksa muuhun keskittyä. Pidän asunto ensin -mallia tosi hyvänä. Ensin asunto, sitten jaksaa kuntouttaa itseään.  Ei asunnottomana tai asunnottomuusuhan alla ollessa ole jaksamista tai motivaatiota itsensä kuntouttamiseen.

4 PARANNETAAN SOSIAALITURVAA JA KOHTUULLISTETAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA

Sosiaaliturva, mm. Kelan maksama asumistuki, on jäänyt jälkeen elinkustannusten ja vuokrien hintakehityksestä. Tuleekin parantaa pieniä eläkkeitä ja sosiaaliturvan tasoa, kuten työmarkkinatukea, opintotukea, peruspäivärahaa sekä kansan- ja takuueläkkeitä. Kuntien pitää kohtuullistaa perimiään asiakasmaksuja ja julkisen liikenteen lippujen hintoja. Kuntien on myös lakattava käyttämästä yksityisiä perintäyhtiöitä maksujen perinnässä.

5 OTETAAN KÄYTTÖÖN VÄLIVUOKRAUSMALLI

Kuntien on syytä ottaa käyttöön välivuokrausmalli. Se tarkoittaa sitä, että kunta vuokraa yksityiseltä asunnottomalle tai asunnottomuusuhan alla olevalle ihmiselle asunnon, asunto ensin-mallin mukaisesti. Asukas on silloin kunnan alivuokralainen. Kunta on viime kädessä vastuussa vuokran maksamisesta. Välivuokrausmallin avulla asunto voi järjestyä niillekin, joilla on ollut ongelmia vuokran maksamisessa ajallaan.

On olemassa piiloasunnottomia, jotka eivät näyt tilastoissa. Samoin on myös sisäilma-asunnottomuutta. Rakennusten sisäilmaan tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asukkaiden ilmoitukset sisäilmaongelmista on otettava vakavasti.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että asunnottomuus puolitetaan tämä hallituskauden aikana, ja poistetaan kokonaan seuraavan hallituskauden loppuun, eli vuoteen 2027, mennessä. Tähän on panostettava määrätietoisesti, koska koronapandemian aiheuttama kriisi vaikeuttaa varmasti tuon tavoitteen toteutumista.

LISÄTIETOJA/LÄHTEITÄ:

Asunnottomien yö – tapahtuma: https://asunnottomienyo.fi/.

Aran tilastot asunnottomuudesta 2020: https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2020(59753) 

Aran tilastot asunnottomuudesta 2019: https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2019(54960)

Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA ry): https://vvary.fi/

Tietoa asunto ensin – mallista: https://asuntoensin.fi/

Tietoa Vantaan kaupungin asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien palveluista:

https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/sosiaalinen_tuki_ja_toimeentulo/asumisen_tuki/

Vuokra-asuminen Vantaalla: https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/asuminen_ja_tontit/asuminen/vuokra-asuminen /

VAV Asunnot: https://vav.fi/

Vailla vakinaista asunto ry:n sivut: https://vvary.fi/asunnottomuus/ 

Vasemmistoliiton asunnottomien yön julkaisu: www.facebook.com/vasemmisto/

Silvia Modigin asunnottomien yön julkaisu: https://www.facebook.com/silviamodig/

Kuntavaaliehdokas Elina Nykyri (vas.), Vantaa