Demokratia kuuluu myös meille vammaisille!

Mitä on demokratia?

Tällaisina aikoina on syytä puhua siitä mitä on demokratia. On myös tärkeää puhua YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksesta (lyhyesti YK:n vammaissopimus).

Demokratian peruslähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja jokaisen oikeus osallistua päätöksentekoon. Päätöksentekijät valitaan kansan joukosta yleisillä vaaleilla. Vaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset kansalaiset. Demokratiassa kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä (sananvapaus). Lisäksi demokratiaan tunnusmerkkeihin kuuluvat lehdistönvapaus ja kansalaisille taattu oikeusturva.

YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 29 artikla turvaa vammaisten ihmisten poliittiset oikeudet

YK:n vammaissopimus toteaa, että meillä vammaisilla on oltava yhdenvertainen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Meillä on yhdenvertainen oikeus nauttia poliittisista oikeuksista kuin valtaväestölläkin. Meidän on voitava tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta.

Meillä vammaisilla on oltava muihin nähden yhtäläinen oikeus äänestää ja tulla valituksi vaaleissa

YK:n vammaissopimuksen artikla 29 toteaa, että meidän vammaisten on voitava äänestää sekä asettua ehdolle vaaleissa. Lisäksi YK:n vammaissopimuksen artiklan 29 mukaan valtion (sekä muiden julkisten toimijoiden) on varmistettava, että äänestysmenettelyt, -järjestelyt ja -aineistot ovat asianmukaisia, saavutettavia, helppokäyttöisiä ja -tajuisia. Äänestyspaikkojen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia.

Julkisten toimijoiden on suojeltava meidän vammaisten oikeutta äänestää salaisella lippuäänestyksellä. On taattava vammaiselle äänestäjälle oikeus ilmaista vapaasti tahtonsa. On sallittava tarpeen vaatiessa vammaisen ihmisen nimeämän henkilön avustaa vammaista ihmistä äänestämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaisella henkilöllä on oltava oikeus käyttää äänestyskopissa avustajaa. Ja vammaisella ihmisellä on oltava oikeus päättää itse, kuka tuo avustava henkilö on.

Kaikilla äänestyspaikoilla on oltava ns. yleisavustaja. Jos vammainen henkilö tarvitsee äänestämisessä apua, voi hän ottaa mukaansa itse valitsemansa avustavan henkilön, tai jos hänellä ei ole mukanaan oma avustajaa, voi hän käyttää äänestyspaikalla olevaa yleisavustajaa.  Yleisavustaja ei saa olla kenenkään ehdokkaan lähisukulainen.

Julkisten toimijoiden on kaikissa vaaleissa järjestettävä kotiäänestys. Jos äänestyspaikalle siirtyminen on vaikeaa, on äänestäjän voitava äänestää kotonaan.

Kannustan kaikkia, myös vammaisia ihmisiä, ikäihmisiä ja pitkäaikaissairaita, käyttämään äänioikeuttaan. Jos äänestyspaikalle on vaikeaa tai mahdotonta päästä, käytä kotiäänestystä. Älä jätä äänestämättä. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ketkä eduskunnassa, kunnissa ja hyvinvointialueilla päätöksiä tekevät.

On muistettava, että YK:n vammaissopimus turvaa meidän vammaisten oikeuden äänestää salaisella vaaleissa salaisella lippuäänestyksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan muu ei saa nähdä, mitä vammainen henkilö äänestyslippuun kirjoittaa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. YK:n vammaissopimuksen mukaan meidän vammaisten on myös voitava äänestää miten haluamme, ilman uhkailun kohteeksi joutumista.

Usein ongelmana on se, ettei toimintakykyrajoitteisille ihmisille tarkoitettu äänestyskoppi ole näkösuojassa. Olisikin hyvä, jos ei tarvittaisi erillisiä äänestystiloja toimintakykyrajoitteisille ihmisille, vaan apuvälinettä käyttäväkin pystyisi käyttämään valtaväestölle tarkoitettuja äänestyskoppeja. Äänestyskoppien olisi syytä olla nykyistä matalampia ja leveämpiä. Niissä voisi olla istuimet, ja äänestäminen voisi tapahtua istuen.

Julkisen vallan on syytä kannustaa meitä vammaisia lähtemään mukaan puolueiden, järjestöjen ja yhdistysten toimintaan.

YK:n vammaissopimuksen 29:s artikla toteaa, että julkisen vallan tulee edistää ympäristöä, jossa vammaiset ihmiset voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua julkisten asioiden hoitoon ilman syrjintää ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Se tarkoittaa sitä, että vammaisen ihmisen on voitava toimia esimerkiksi kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna tai lautakunnan jäsenenä yhtä lailla kuin muutkin. Tämä vaatii esimerkiksi sen, että julkisten toimijoiden luottamuselinten, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, kokoukset järjestetään esteettömissä ja saavutettavissa tiloissa.

Julkisen vallan pitää rohkaista meitä toimimaan erilaisissa kansalaisjärjestöissä ja puolueissa. Lisäksi julkisen vallan tulee kannustaa meitä perustamaan ja liittymään erilaisiin vammaisjärjestöihin ja -yhdistyksiin, olivatpa ne sitten kansainvälisen, kansallisen, alueellisen tai paikallistason järjestöjä ja yhdistyksiä.

Julkisen vallan tulee taata meille vammaisille täysimääräinen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan

Jotta me vammaiset voimme täysimääräisesti osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan, on yhteiskunnan oltava esteetön ja saavutettava. Se tarkoittaa muun muassa ympäristön esteettömyyttä sekä viestinnän monikanavaisuutta, selkokielisyyttä ja saavutettavuutta. Meidän vammaisten tarvitsemien palveluiden toimivuus on lisäksi turvattava. Etenkin henkilökohtaisen avun sekä apuväline-, hoitotarvike-, tulkkaus- ja kuljetuspalveluiden on toimittava hyvin.

On väärin, ettei päätöksissä aina huomioida sitä, että vammaisen ihmisen on voitava täysimääräisesti osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Asiakkaille saatetaan esimerkiksi myöntää liian vähäinen määrä avustajatunteja tai kuljetuspalvelumatkoja.

Oikeus ilmaista itseään omalla äidinkielellään kuuluu demokratiaan.

Demokratiaan liittyy myös ilmaisuvapaus; oikeus ilmaista itseään omalla äidinkielellään, olipa se sitten suomi, ruotsi, saame taikka viittomakieli. Usein unohdetaan se, että viittomakieltä puhuvia ihmisiä on paljon valtaväestönkin keskuudessa. On monia normaalisti kuulevia ihmisiä, joiden molemmat vanhemmat tai toinen vanhemmista on viittomakielinen.

Tietoa pitäisi olla enemmän saatavilla viittomakielellä. Julkisiin tilaisuuksiin pitäisi järjestää viittomakielen tulkkaus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikä tarvittaisi myös julkisten tilaisuuksien tallenteiden tekstittämistä.

Ilmaisuvapauteen liittyy se, että moni vammainen henkilö saattaa tarvita tulkkauspalveluita tai jonkin kommunikaation apuvälineen ilmaistakseen itseään. Tulkkauspalveluiden toimivuus on turvattava.

Kannustan kaikkia, myös vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, äänestämään eduskuntavaaleissa, jotka pidetään 2.4.2023

Demokratiassa on tärkeää, että kaikenlaiset väestöryhmät, myös vähemmistöt, käyvät äänestämässä ja ovat edustettuina päätöksenteossa. Onkin tärkeää kaikki, myös vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä, käymme äänestämässä sankoin joukoin ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Erityisen paljon eduskunnassa tehtävät päätökset vaikuttava meidän vammaisten arkeen.

Olisi tärkeää, että kaikissa vaalipiireissä olisi ehdolla ihmisiä, jotka ovat arjessaan jotenkin tekemisissä vammaisuuden kanssa. Ehdokkaiden joukossa on hyvä olla meitä vammaisia. Meidän vammaisten on oltava siellä, missä meidän elämäämme vaikuttavia päätöksiä tehdään. Ei mitään vammaisuudesta ilman meitä vammaisia. Toivon, että, eduskuntaan valittaisiin ainakin yksi vammainen ihminen.

Korostan tässä, että me vammaiset olemme yhtä kyvykkäitä kuin valtaväestöön kuuluvat. Meillä on paljon kokemusta yhteiskunnan palveluista ja olemme tottuneet kohtaamaan vastoinkäymisiä. Joukossamme on varmasti päteviä ihmisiä, jotka tekisivät hyvää työtä eduskunnassa.

Vähemmistöjen edustajia, kuten vammaisia ihmisiä, kaivataan mukaan järjestöjen ja puolueiden toimintaan

Olisi hyvä, että puolueet kutsuisivat mukaan toimintaansa meitä vammaisia. Liian usein vammainen ihminen jää neljän seinän sisälle. Vammaisuus vaiettu asia yhteiskunnassa.  Kannustan kaikkia, myös vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, lähtemään mukaan puolueiden ja järjestöjen toimintaan.

Meidän vammaisten asioiden tulisi olla jokaisen puolueen agendalla

Meidän vammaisten asioiden pitäisi olla jokaisen puolueen agendalla. Tuntuu siltä, että vasta, kun me vammaiset olemme itse mukana puolueiden mukana, huomioivat puolueet meidät vammaiset toiminnassaan ja ryhtyvät edistämään meidän vammaisten asioita.

Vammaisneuvostoja, järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita on aidosti kuultava kaikissa tärkeissä asioissa

Jokaisella hyvinvointialueella ja kunnalla on oltava vammaisneuvosto. Kunnassa voi myös olla useamman kunnan yhteinen vammaisneuvosto taikka yhdistetty vammais- ja vanhusneuvosto. Kunnilla ja hyvinvointialuilla sekä niiden yhtiöillä/yhtymillä tulisi olla velvollisuus kysyä vammaisneuvostoilta lausuntoa tehtäessä vammaisten elämään vaikuttavia päätöksiä.

Paikallinen vammaisneuvosto on otettava aidosti mukaan päätöksentekoon kunnassa tai hyvinvointialueella. Vammaisneuvoston on oltava mukana päätöksenteossa alusta lähtien ja vammaisneuvoston lausunnot sekä kannanotot on otettava vakavasti.

Vammaisneuvostojen jäsenten pitäisi olla sellaisia, jotka ovat arjessaan tekemisissä vammaisuuden kanssa. Olisi hyvä, että vammaisneuvostoon kuuluu edustajia mahdollisimman monista eri vamma- ja sairausryhmästä.

Ei ole sellaista päätöstä, mikä ei jotenkin vaikuta meidän vammaisten arkeen. On kunnioitettava ei mitään meistä ilman meitä -periaatetta. Vain me vammaiset itse, ja joskus myös läheisemme, tiedämme mikä on vammaisille ihmisille parhaaksi.

Päätöksenteossa on tärkeää kuulla (alusta lähtien) aidosti paikallisten vammaisneuvostojen lisäksi alueen kokemusasiantuntijoita sekä potilas-, vammais-, ja eläkeläisyhdistyksiä. Voisi olla hyvä tapa järjestää säännöllisesti asukastilaisuuksia ja järjestöfoorumeita eri teemoista.

Vammaisneuvostoille on syytä myöntää läsnäolo- ja puheoikeus kuntien ja hyvinvointialueiden luottamuselinten kokouksiin

Kunnallisella vammaisneuvostolla tulisi antaa läsnäolo- ja puheoikeus kunnan luottamuselinten (kuten valtuuston, hallituksen, lautakuntien, valiokuntien ja jaostojen) kokouksissa. Hyvinvointialueen vammaisneuvostolla pitäisi olla läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen luottamuselinten kokouksissa. On tärkeää, että hyvinvointialueen tai kunnan vammaisneuvoston edustaja on paikalla, kun hyvinvointialueella tai kunnassa tehdään meidän vammaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä.

Asenteet, ennakkoluulot ja syrjintä vaikuttavat paljon yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen

Asenteilla, ennakkoluuloilla ja syrjinnällä on suuri vaikutus siihen, kuinka aktiivisesti vammainen ihminen haluaa osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Ei suotta sanotakaan, että asennevammaisuus on pahin vamma. Usein meitä vammaisia säälitään ja ajatellaan, että meidän pitäisi olla koko ajan nöyriä ja kiitollisia kaikesta saamastamme avusta ja tuesta.

Me vammaiset kohtaamme arjessamme usein holhoavan alentuvaa suhtautumista

Englannin kielen termi ”patronizing” tarkoittaa holhoavan alentuvaa suhtautumista. Sitä kohtaavat arjessaan paitsi maahanmuuttajataustaiset ihmiset, myös vammaiset ihmiset.

Vammaiselta ihmiseltä saatetaan kysyä esimerkiksi sitä, miksi käytät apuvälinettä, millainen vamma sinulla on tai oletko ollut koko ikäsi vammainen ihminen. On pitkän päälle raskasta joutua päivästä toiseen selittämään tuntemattomille ihmisille, miksi käyttää apuvälinettä. Eri asia on, jos joku ennalta tuttu henkilö kysyy asiaa.

Osa ihmistä olettaa, että vammaiset ihmiset ovat olleet koko ikänsä vammaisia. Se ei pidä paikkansa. Esimerkiksi minä itse liikuin normaalisti vuoteen 2008 asti. Olen käynyt ihan tavallista päiväkotia ja koulua. Lopulta valmistuin yliopistosta.

Me vammaiset kohtaamme usein holhoavan alentuvaa kohtelua. Se on kohtelua, jossa toinen ihminen asettuu toisen yläpuolelle. Meidän vammaisten kohdalla holhoavan alentuva kohtelu voi olla ohipuhumista eli sitä, ettei puhuta vammaiselle ihmiselle suoraan, vaan hänen läheiselleen, ystävälleen tai avustajalleen. Toisaalta holhoavan alentuva kohtelu voi olla kehuvaa tai ylistävää suhtautumista. Se voi olla myös sitä, että vammaiselle aikuiselle puhutaan kuin lapselle.

Kehuvalla puheella luodaan ns. hyvän vammaisen malli eli malli, jonka mukaan vammaisen ihmisen tulisi käyttäytyä. Kehuvaa puhetta voi olla esimerkiksi: ”onpas hienoa, kun sinäkin tulit tänne”, ”oot tosi sinnikäs, kun oot tullut joukkoomme” tai ”vammaisten pitäisi useammin tulla tänne muiden joukkoon”. Kannattaakin miettiä, miten haluaisi itselleen puhuttavan, jos joskus vammautuisi tai sairastuisi.

Me vammaiset olemme ennen kaikkea yksilöitä

Vammainen ihminen on ennen kaikkea yksilö, ei hän ole sen parempi tai huonompi kuin kukaan muukaan. Vammainen ihminen on paljon muutakin kuin vammansa tai sairautensa. Vamma tai sairaus on vain yksi vammaisen ihmisen ominaisuuksista. Me vammaiset emme ole sen kummempia kuin muutkaan.

Kuka tahansa meistä voi vammautua tai sairastua milloin tahansa. On tärkeää, että jokainen, myös vammainen ihminen itse, voi osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

+4
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN PARLAMENTAL ELECTIONS
(In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 45-vuotias vantaalainen eduskuntavaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen ja Uudenmaan vas. vpj. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen ja Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 45 years old cadidate in parlamental elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2023, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu